Kylmä tuulahdus Ruotsista, karppaus näkyy ruotsalaisissa
Kirjoitettu 20. Kes, 2012 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Uutiset
Uuden ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan vuoden 2005 tietämillä kiivana Ruotsissa riehunut karppausboomi on johtanut siihen, että pohjois-ruotsalaisten kokonaiskolesterolitaso on noussut merkittävästi vuoteen 2011 mennessä. Samalla väestön painonnousu on jatkanut vääjäämätöntä nousuaan. Tiedot perustuvat Pohjois-Karjalaprojektin ”sisarprojekteihin” ”Västerbotten Intervention Programme (VIP) ja Northern Sweden MONICA study”.
Kyseessä on toistettujen poikkileikkaustutkimusten havainnoinnista. Tämä väestötutkimuksen metodi on sama kuin Finriskissä, ja poikkeaa etenevistä väestötutkimuksista siinä, että poikkileikkauksissa ei seurata samoja henkilöitä. Poikkileikkausten tieteellinen syy-selitysarvo on huonompi kuin etenevien väestötutkimuksien mutta parempi kuin ekologisten tutkimuksien (kuten Ancel Keys’in seitsemän maan tutkimus ja Australian paradoksi -tutkimus). Tutkimus asettuu siis satunnaistettujen tutkimuksien ja etenevien eli prospektiivisten väestötutkimuksien alle (tutkimuksen paikka on tasolla 4 tässä kuvassa).
Ilmeisesti tutkijoilla on ollut mielessä nämä rajoitukset vielä tiedeartikkelia kirjoittaessa. Tutkijat (mm. Professori Ingegerd Johansson) varoittaakin diskussio-osassa asiallisesti:
”Our study design does not allow a causal evaluation of the relationship between the increased fat intake since 2004 and the increased cholesterol values after 2007, although the parallel trends would suggest such a relationship.”
Ravintoaineiden, kolesteroli ja painon muutokset
Hiilihydraattien saanti on vähentynyt Pohjois-Ruotsissa n. 5 E %, kun rasvan saanti on lisääntynyt vastaavasti lähes 5 E % vuodesta 2004 vuoteen 2010.Tällaisella muutoksella ei sinänsä pitäisi olla juurikaan vaikutusta terveyteen, koska ruokavalio on enemmän kiinni kokonaisuudesta kuin hiilihydraattien tai rasvan osuuksista.
Hiilihydraattien ja rasva osuuksien muutos
Voin, margariinin ja öljyjen käyttö
Kerman, öljyjen ja napostelupalojen käyttö
Kokonaiskolesterolin ja statiinien käytön muutos
Kehon painoindeksi
Jos oletettaisiin, että vain rasvan käytöllä olisi vaikutus kolesteroliin, näistä kuviosta voitaisiin päätellä, että kokonaiskolesteroli nousi vuodesta 2004 n. 0,4 mmol/l voin käytön lisäyksen vuoksi. Kolesteroliin on voinut rasvan lisäksi vaikuttaa esim. lisääntynyt höttöhiilareiden ja vähentynyt kuidun saanti. Tutkijat eivät tuo näitä mahdollisuuksia tekstissä esille. Kaikki mahdolliset kolesterolissa tapahtuvat muutokset laitetaan siis karppauksen ja sitä myötä voin lisääntyneen kulutuksen piikkiin. Samalla todetaan, että väestön lihominen on vain jatkunut huolimatta karppausboomista.
Lue lisää hiilihydraattien ja kuidun vaikutuksesta kolesteroliin:
1) Höttöhiilareiden suuri osuus PUFA:n sijalla nostaa veren kolesterolia (Hauner et al. 2012 meta-analyysi)
2) Kuidun vähentäminen lisää kolesterolia (Guidelines for the management of dyslipidaemias, ESC, taulukko 9)
Kolesteroli kaikki kaikessa, taas kerran
Tutkimus antaa ruokavaliosta hyvin suppean kuvan (vrt. vaikka uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden mukaan kokonaisuus ratkaisee). Siten tätä tutkimusta ei voi pitää mitenkään ratkaisevana -kiinnostavana ja huolestuttavana toki. Tutkimus ei anna vastausta moneen polttavaan kysymykseen:
- Mikä on aidosti karppiruokavalioon siirtyneiden osuus kansasta?
- Mikä on sellaisten ihmisten osuus väestössä, jotka lisäsivät vain voin kulutusta muuttamatta lainkaan hiilihydraattien käyttöä? (jotka siis pettivät itseään)
- Mitä tapahtui höttöhiilareiden ja sokerin käytölle (eikä vain kokonaishiilihydraattimäärälle)?
- Mitä tapahtui kasvisten, marjojen ja hedelmien käytölle?
- Mitä tapahtui pähkinöiden ja siemenien käytölle?
- Mitä tapahtui prosessoidun lihan, punaisen lihan, kalan, kanan, soijan ja palkokasvien käytölle?
- Mitä tapahtui täysjyväviljan käytölle?
- Mitä tapahtui veren sokerille, HDL-kolesterolille ja triglyserideille jne.?
- Mitä tapahtui samaan aikaan uusien sydäninfarktien, aivoinfarktien, diabeteksen tai muistihäiriöiden ilmaantumiselle?
Mutta 1. Jos karppausboomista todella jää väestötasolla käteen ainoastaan se, että vain kolesteroli kohoaa, silloin mennään metsään. Kolesterolin nousu on haitallinen ilmiö, jos vastapainona ei tapahdu myönteisiä ilmiöitä esim. verensokerissa, HDL-kolesterolissa ja triglyserideissä tai painossa.
Mutta 2. Jos ruotsalaiset vähensivätkin sokerin ja höttöhiilareiden syöntiä, lisäsivät samalla pähkinöitä ja ehkä myös kasviksien käyttöä sekä marjojen/hedelmien syöntiä sekä vähensivät suolan saantia jne,. kokonaisuus on voinut mennä aivan oikeaan suuntaan huolimatta kolesterolin noususta. Tämä on ainakin teoriassa mahdollista. On mahdoton sanoa, mitä kaikkea väestössä on tapahtunut, kun raportoidaan vain paino ja kokonaiskolesteroli. Edellä esitettyihin kysymyksiin pitäisi olla paremmat vastaukset ennen kuin tästä tutkimuksesta syvällä rintaäänellä mitään definitiivistä lausutaan.
Lopuksi
Minulle tämän tutkimuksen tulos on kaikkine puutteineenkin suuri pettymys. Jos kolesteroli nousee väestötasolla ilman mitään muuta samanaikaista edullista muutosta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä, ei ole luvassa ainakaan terveyden kohentumista ja sairauksien vähentymistä.
Mutta miksi mitään muita riskitekijöitä ei raportoitu? Eikö niitä ylipäätään vain ole seurattu aikojen alusta, kun on fiksoiduttu silkkaan kolesteroliin?
Vaarana on, että tämä tutkimus aiheuttaa turhaa lietsontaa karppausta vastaan. Ja näin tuntuu jo tapahtuvan. Tutkimuksen päätutkija professori Ingegred Johansson vetää mutkat suoriksi Science Daily’ lle:
”While low carbohydrate/high fat diets may help short term weight loss, these results of this Swedish study demonstrate that long term weight loss is not maintained and that this diet increases blood cholesterol which has a major impact on risk of cardiovascular disease.”
Näyttääkin siltä, että se mitä julkisuuteen kerrotaan on paljon räväkämpää, kuin se mitä tiedelehteen painetaan. Vaikka ymmärrän Johanssonin huolen kolesterolista, ihmettelen miten professori voi poikkileikkaustulosten perusteella vetää näin definitiivisiä päätelmiä kausaalisuudesta (lihavointi edellä).
Kuka muistaa vielä ruotsalaisen satunnaistetun karppaustutkimuksen, jonka uutisoin tässä blogissa n. kuukausi sitten? Siinähän kävi kahden vuoden seurannassa niin, että vapaasti kovaa rasvaa käyttäneillä karppaajilla ja suosituksen mukaisella ruokavaliolla olleilla laihduttajilla oli sama LDL-kolesteroli, mutta karppaajien sokeriarvot ja HDL oli paremmat (huolimatta yhtä hyvästä painonpudotuksesta). Tämä Guldbrandin et al. tutkimus oli satunnaistettu eli kovan luokan asetelma osoittamaan syy-yhteyttä. Ei ihan ole yhtä Johanssonin ulostulon kanssa.
Johanssonin et al. tutkimuksesta on kirjoittanut mm. myös
- Dr. Briffa. Shocking Swedish ’Science
- Fanatic Cook. Swedish Study Finds Lower-Carb, Higher-Fat Diet Increases Cholesterol.
- Health Impact News Daily. Flaws in Swedish Study Linking Cholesterol A High Fat Diet With Higher Cholesterol
Jos olet käyttänyt karppausargumenttejä syynä lisätä voin käyttöäsi, etkä ole vähentänyt (höttö)hiilareiden käyttöä ja muutoin kohentanut ruokavaliotasi, olet hakoteilla.
Katso mitä Atkins.com suosittaa karppaajan lautaselle. Terveelliseen karppausruokavalioon kuuluvat oliivi- tai rypsiöljy sekä pähkinät sekä runsas kasvisten ja marjojen sekä kohtuullinen hedelmien käyttö. Lihajalosteita on syytä rajoittaa tiukasti, ja tasannevaiheessa Atkinsin mukaan myös täysvilja sopii rajoitetusti käytettynä kuvaan.
Lähde:
Johansson I, et al. Associations among 25-year trends in diet, cholesterol and BMI from 140,000 observations in men and women in Northern Sweden. Nutrition Journal 2012, 11:40 (open access)
Kuvat: BigStockPhoto
27 vastausta to “Kylmä tuulahdus Ruotsista, karppaus näkyy ruotsalaisissa”
Jari
20. Kes, 2012
Eipä tuo kokonaiskolesteroli yksin tosiaan juurikaan mitään kerro. Voiko olla niin, että pelkästään kokonaiskolesteroli on mitattu, vai onkohan jotakin jätetty kertomatta?
Hugo
20. Kes, 2012
Hyvä, kun laitat tuota Atkinsin food pyramidia aina välillä kehiin. Kuva kertoo parhaiten.
Teme
21. Kes, 2012
Silloin kun tulokset kelpaavat kolesteroliteollisuudelle, voi tutkimuksen taso olla mitä vaan, mutta annas olla jos esittää päinvastaista, niin silloin pitää olla kontrolloitu tutkimus todisteena.
Reijo Laatikainen
21. Kes, 2012
Minun nähdäkseni tällä tutkimuksella ei ole tekemistä kolesteroliteollisuuden kanssa. Enempi minä näen tässä sitoutumisen esklaatiota. ”Kolesteroli on aina ollut se juttu, ja nyt näette että se on edelleen”
Mie
21. Kes, 2012
Olen samaa mieltä kuin Reijo. Kyllä tässä on nyt ihan muuta kuin se iänikuinen ”big pharma”: on vaikea myöntää että oma ennakkokäsitys ei olekaan koko kuva tai edes validi kuva. Aivan samalla tavalla kaikki Briffat, Ravnskovit, Kendrickit ja muut kolesterolidenialistit hylkäävät sen tavattoman laajan evidenssin LDL:n roolista ateroskleroosin etiologiassa jos jokin yksittäinen tutkimus antaa tähän tulkintaan mahdollisuuden.
Tiede korjaa itseään. Sen harjoittajat ovat ihmisiä joilla joskus on omia ongelmiaan egon, tietotason jne. jne. kanssa. Edes kovimmat nimet eivät ole tälle immuuneja. Googlettakaapa vaikka ”Nobel’s disease”.
Teme
21. Kes, 2012
no joo, ehkä tuli vähän taas ammuttua haulikolla hyttysiä, mutta siis pointti on se että kritiikkiä yksinkertaistettuun kolesteroliteoriaa vastaan vaaditaan tiukkoja kriteereja, kun sen puolesta voi esittää laadullisesti heikkojakin tutkimuksia. Myöskin se, ettei esitetä esim. Hdl/kok.kol tai trigly/kok.kol taulukoita (varmasti löytyy aineistosta) herättää minusta enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja saa minut ainakin epäluuloiseksi.
Mie
21. Kes, 2012
”kritiikkiä yksinkertaistettuun kolesteroliteoriaa vastaan vaaditaan tiukkoja kriteereja, kun sen puolesta voi esittää laadullisesti heikkojakin tutkimuksia.”
Johtunee siitä, että ns. ”kolesteroliteoriaa” kohtaan hyökätään usein käsittämällä se täysin väärin/olkiukkomaisesti ja sitten vielä cherry-pickataan tämän pohjalta. Käsitys lipidiarvojen roolista sv-tautien suhteen kun ei vuonna 2012 ole pienimmälläkään tavalla riippuvainen esim. 7 maan tutkimuksesta. Ja muistathan itsekin esittäneesi varsin stereotyyppisiä virhelausuntoja esim. Framinghamista tällä palstalla?
Sami Uusitalo
21. Kes, 2012
Milläköhän tavoin ko. tutkimus ottaa kantaa siihen, että kolesteroli on noussut juuri karppaajilla?
Onko ihminen määriteltävissä karppaajaksi jos hän käyttää voita? Tällöin käytännössä koko kansa karppari 70-luvun alussa.
Johtopäätökset ovat niin kertakaikkista höpöhöpöä, että hävettää näin luonnontieteitä arvostavana ihmisenä.
Tietty pahempaa on se, että ihmisiä pelotellaan olla korjaamatta omaa terveyttään vapaammalla rasvalla ja tietoisella tärkkelyksen vähentämisellä.
Mie
21. Kes, 2012
”Milläköhän tavoin ko. tutkimus ottaa kantaa siihen, että kolesteroli on noussut juuri karppaajilla?”
Ei tietenkään mitenkään. Eihän se edes yritä/voi tarkentaa resoluutiota tässä kohtaa.
”Onko ihminen määriteltävissä karppaajaksi jos hän käyttää voita? Tällöin käytännössä koko kansa karppari 70-luvun alussa.”
Aivan. Jos henkilö vaihtaa margariinin voihin ja ehkä jättää joskus kahvileivät pois, ei kyse ole vhh-ruokavaliosta.
Saattaa mennä ehkä turhaksi naapurimaan dissaamiseksi, mutta ruotsalaisilla tuntuu viime aikoina olleen tendenssiä näihin poikkileikkaustutkimuksista saatujen tulosten vulgääriin tulkintaan/ekstrapolointiin. Taannoin tehtiin samanlainen tutkimus statiineja koskien: kun koko väestön tasolla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutostrendiä kokonaiskuolleisuudessa, julistettiin että statiinit eivät toimi…
Johannes
21. Kes, 2012
Jos katsoo statiinien käytön ja BMI:n kehityksen samankaltaisuutta, voisi jälleen jonkinmoisen ajatuskuvio herätä. Mutta tähän ei tietysti auta sortua.
Mutta statiineja vedettäessä yksilö voi ajatella, että nyt voi hyvällä omallatunnolla syödä makoisampaa (rasvaisempaa) liharuokaa, makkaraa ja voita, kun on kolesterolinumero ihanteellinen. Ja muuta kalorinottoa ei tietysti tulla rajoittaneeksi.
Näin itsekkin ajattelin/toimin aikanaan kun lääkärit pelottelivat ja painostivat minua nappeja syömään, kun se kokonaiskolesterolinumero tuntui olevan pääasia (vaikka kurkkukipua olisi alunperin mennyt hoidattamaan).
Meinaan että saattaa osin selittää esim. voin kulutuksen muutosta karppauskuvioista huolimatta ja osin BMI:n nousuakin.
Mie
21. Kes, 2012
”Mutta statiineja vedettäessä yksilö voi ajatella, että nyt voi hyvällä omallatunnolla syödä makoisampaa (rasvaisempaa) liharuokaa, makkaraa ja voita, kun on kolesterolinumero ihanteellinen.”
Voi toki, periaatteessa. Eri asia sitten miten käytännössä. Jos näin käy, niin se toki varmaan näkyy sitten lähinnä primääriprevention osalta.
eetu
21. Kes, 2012
Eiköhän jätetä kolesterolit ja hiilarit hetkeksi rauhaan ja lähdetään juhannuksen viettoon. Syödään makkaraa ja vedetään voita ihan huolella uusien perunoiden kyytipoikana
. Jatketaan sitten maanantaina tämän loputtoman suon penkomista.
Reijo Laatikainen
21. Kes, 2012
Hyvä Eetu! Samaa mieltä.
Teme
21. Kes, 2012
näin juuri. Stressi ja negatiivisuus tappaa enemmän kuin kolesteroli koskaan. Suosittelen kyllä lohta savustettuna (lämpimänä ja kylmänä) ja silliä noiden uusien perunoiden ja voin kanssa sekä hyvää VIINIÄ. Ja kyllä se työmies on sen ”kopsun” ansainnut.
Jaakko Mursu
21. Kes, 2012
Samalla voi ladata laiturin päässä vähän noita D-vitamiineja. Tai jos säät ja sääsket suo.
Mirka
21. Kes, 2012
Kummallista minun silmäni edellisten lisäksi on, että käppyröiden mukaan voin kulutus kasvoi vuoteen 2004 asti, mutta ei sen jälkeen. Ja karppaus nousi Ruotissa tapetille vasta 2004 jälkeen. Oikein mikään ei tunnu täsmäävän.
Paitsi se, että jos Guldbrandin mukaan karpeilla ja muilla LDL on sama, mutta HDL on karpeilla parempi, niin silloinhan karppien kok. kol ON korkeampi!
Lisäksi, noiden käppyröiden mukaan huomattavasti selkeämpi oli ÖLJYJEN käyttö, varsinkin ruoanlaitossa. Entäs jos kohoaminen johtuisikin öljyjen HDL:ää nostavasta vaikutuksesta?
Mie
21. Kes, 2012
”Kummallista minun silmäni edellisten lisäksi on, että käppyröiden mukaan voin kulutus kasvoi vuoteen 2004 asti, mutta ei sen jälkeen.”
Siis … Graafit näyttävät kyllä selvästi sen, että sekä miehillä että naisilla voin käyttö ruoanlaitossa kasvoi v. 2004 jälkeen. Myös kerman käyttö.
Eikä öljyjen käyttö ole kasvanut ruoanlaitossa kummallakaan v. 2004 jälkeen, vaan vakiintunut samalla tasolle minimaalisin heilahteluin jotka eivät tasaista trendiä miksikään muuta. Katsopas tarkemmin.
Reijo Laatikainen
21. Kes, 2012
Kyllä, kokonaiskolesteroli sisältää HDL:n. Hyvä pointti!
Tässä tutkimuksessa ei raportoitu HDL-kolesterolia, joten arvailuksi jää mutta tottahan on, että hiilarin vaihtaminen rasvaan nostaa HDL:ää. 10 % energiaprosentin vaihto vaikuttaa HDL:ään n. 10 %. Tässä tutkimuksessa hiilari vaihtui rasvaksi max 5 E %. Siten HDL on voinut nousta 5 %. Eli käytännössä maksimissaan varmaankin puhuttaisiin n. 0,07 mmol/l noususta. Eli on todennäköistä, että osa nousu selittyy HDL:n nousulla. Kiitos Mirka.
Mie
21. Kes, 2012
”hiilarin vaihtaminen rasvaan nostaa HDL:ää.”
Koskeeko tuo myös muutakin kuin höttöhiilarituotteita? En ole ainakaan itse tietoinen tutkimustiedosta, että esim. hedelmien, vihannesten tms. korvaaminen rasvalla nostaisi HDL:ää.
Reijo Laatikainen
22. Kes, 2012
Siri-tarino et al 2011. Yleensä rasvan vaihtaminen hiilariin lisää HDL:ää. En osaa sanoa varmaksi. Vaatisi pientä pyörittelyä, ehkäpä ensi viikolla. .. Mutta ’ravinto ja HDL’ – kirjoituksessa on jotain pohjaa tähän teemaan.
Mirka
21. Kes, 2012
Siis selkeämpi kasvu rasvankäytössä.
Mirka
21. Kes, 2012
Sori katsoin värit väärin, onhan siellä lopussa nousua, varsinkin jos otetaan rasvasekoitukset mukaan. Silmään pistää myös snackien jatkuva kasvu.
Mirka
22. Kes, 2012
Kiinnostavinta minusta tuossa on muutos vuodesta 1986. Voin käyttö ei ole karppibuumista huolimatta vielä lähelläkään tuolloista tasoa. Mikä on kasvanut jyrkästi on edelleenkin öljy ja snäkit. Vuonna -86 myös kokonaiskolesteroli oli korkea (vähemmän statiineja?) mutta ylipaino selvästi vähäisempää. Entä sydäntaudit?
Kerman osuus vaikuttaa vähäiseltä. En oikein jaksa uskoa, että viikottaisten käyttökertojen kasvu 1,5:sta 2:een näkyisi terveydentilassa tai edes markkereissa. Mutta öljyn tulo kai periaatteessa voisi näkyä total/HDL-suhteessa? Ehkä sydäritilastoissakin?
Mirka
22. Kes, 2012
Harmi että näitä tekstejä ei pääse moderoimaan. Näkyyhän tuo öljyjen käyttö! Vuosina 2002-2008 kokonaiskolesteroli oli alimmillaan, kun öljyt olivat yleistyneet mutta voin käyttö ei vielä. Mitä muuten tarkoittaa tämä intake, onko se käyttöä kastikkeissa ja leivänpäällä, erotuksena paistorasvasta? Entäs leivonta, onko se kohdassa cooking vai intake?
Ja hassua kyllä, kevytlevitteet korreloivat painoindeksin laskuun 80-luvun lopulla.
Kokonaissaantimääriä tässä yritän jotenkin hahmottaa.
Teme
22. Kes, 2012
tuo non-sweets snacks tarkoittanee sipsejä ja pähkinöitä ? Sipsit nyt nostavat varmaan sekä triglyjä että hdl:ää(öljyn saanti kuten myös pähkinät)=kok.kol nousee.. Mikä hiilariosuudesta sitten on pienetynyt? Sokeri, limut, leivät, pastat yms ? Mites alkoholin käyttö, varmaan noussut sekin. Alkoholi vaikuttaa kolesteroliin myös lisäävästi.
Teme
22. Kes, 2012
tarkennus. Siis varsinkin reilummat alkoholiannokset/humalajuonti. Pienet päivittäiset annokset ei juuri heilauta kok.kolesterolia, mutta laskee ldl:ää ja nostaa hdl:ää.
Aeh
24. Kes, 2012
Kyllä se vaan on big pharma. Maallikkokin tajuaa että kyse on puhtaasti bisneksestä. Nyt kun joidenkin statiinien patentit umpeutuu/on umpeutuneet niin big pharman huomio keskittyy diabeteslääkkeisiin. Jos joku tutkija on luonut koko uransa esim kolesterolihypoteesin varaan niin se pitää näkemyksestään kiinni kynsin hampain. Satoja vuosia sitten ”tiedettiin” että maapallo on litteä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio=hh max 10-20%, rasvaa n 60+%. Siinä todellakin tg laskee ja hdl nousee