Miksi laihtuminen on vaikeaa? Siis pysyvästi.

Miksi laihtuminen on vaikeaa? Siis pysyvästi.

Kirjoitettu 24. Tou, 2012 kirjoittanut alueella Blogi

Niin laihtuminen sinänsä ei ole kauhean vaikeaa. Esimerkiksi ENE-dieetillä laihtuu reilusti liikapainoinen helposti 10-15 % painostaan. Painon pitäminen pysyvästi alemmalla tasolla on se suurin haaste, kuten tutkimukset yksi toisensa jälkeen osoittavat. Onko lihava ihminen laiska, onko se ihan oma moka, korvien välistä kiinni? Tässä minun yhteenvetoni.

1. Vanha tuttu, vähentynyt aineenvaihdunta

Laihtumisen myötä vähenee perusaineenvaihdunta, sekä liikunnan ja toimeliaisuuden aiheuttama energiankulutus. Perusaineenvaihdunta saattaa hyvin vähetä noin 200 kcal/pv ja liikunnan ja toimeliaisuuden aikana saattaa hyvin kulua lähes toinen mokoma  päivää kohden. Ei ole siis paluuta entisiin kaloreiden saanteihin, jos aikoo pitää painon ennallaan. Laskettakoon keskimääräiseksi kokonaisenergian kulutuksen vähentymiseksi vaikka 400 kcal/pv. (mm. Redman et al. 2009)

Laihduttanut henkilö kamppailee monenlaisia voimia vastaan. Onneksi jotkut sentään onnistuvat pysvästi.

2. Kylläisyys- ja nälkähormonit hannaavat vastaan

Viime vuonna julkaistiin arvostetussa tiedelehdessä New England Journal of Medicine satunnaistetun kliinisen tutkimuksen tulokset, jonka mukaan nälkä- ja kylläisyyshormoni pistävät hanttiin laihduttajalle. Vielä vuoden kuluttua laihdutusohjelman loppumisen jälkeen nälkähormoni greliini oli korkeammalla ja kylläisyyshormonit leptiini, PYY, CCK ja amyliini olivat alemmalla tasolla kuin ennen laihdutusohjelman alkaessa. Koehenkilöt tunsivat myös enemmän nälkää vielä vuoden kuluttua laihdutusohjelman loppumisesta kuin ennen sen alkua, johdonmukaista ajatellen mitä hormoneille tapahtui. (Sumithran et al. 2009)

Mean (±SE) Fasting and Postprandial Levels of Ghrelin, Peptide YY, Amylin, and Cholecystokinin (CCK) at Baseline, 10 Weeks, and 62 Weeks. LÄHDE: Sumithran et al. NEJM 2011; 365:1597-1604 (open access).

Hormonit eivät siis näytä hevin sopeutuvan uuteen tilanteeseen, vaan kampailevat vanhan painon saavuttamiseksi. Siksikö Ruotsissa puhutaan Trivselvikt’stä?

3. Elimistön kyky käyttää ravintoa hyväksi paranee?

Jep, kuulostaa pikkaisen ufolta. Saa suhtautua varauksella, itsekin suhtaudun. Pientä näyttöä on siitä, että ravinnon saannin vähentyessä suoliston epiteelillä tapahtuu muutoksia, jotka varmistavat tehostuneen ravinnon imeytymisen. Tähän suuntaan viittaa tällä viikolla Nature-tiedelehdessä julkaistu kokeellinen (ei siis kliininen) tutkimus, jossa oli mukana suomalaistutkija Pekka Katajisto (Lue Suomen Akatemian tiedote tutkimuksesta tästä). Aiemmissa koe-eläin tutkimuksissa on voitu osoittaa samansuuntaisia tuloksia (Williams et al. 1976, Boyle et al. 1978, Williams et al. 1979). Kliinisiä kontrolloituja tutkimuksia jotka kumoaisivat tai vahvistaisivat tämän en ole löytänyt.

4. Geenit

Jes, olet varmaan kuullut, että perimä selittää osan lihavuuden ilmaantumista. Geeneillä on väliä. Hiljattain kliinisen tutkimuksen osana on osoitettu, että tietyn FTO:n geenin tietty muoto (variantti) on yhteydessä useampiin aterioihin ja naposteluun sekä makeisten ja rasvaisten ruokien syöntiin (McGaffery et al. 2011). Samassa tutkimuksessa on osoitettu, että tietyn BDNF:n geenivariantin omaavat syövät muita useammin rasvaisia ja proteiinipitoisia ruokia, kuten kananmunaa, maitotaloustuotteita, lihaa ja pähkinöitä. AA-alleelin FTO-geenissä omaava (=lihomisaltis henkilö) saattaa lihoa hanakasti vääränlaisella ruokavaliolla, erityisesti nimenomaan vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (Lappalainen et al. 2012)

5. Univaje

Unitutkija Erkki Kronholmin mukaan suomalaisten lasten unet ovat lyhentyneet viime vuosien saatossa. Aikuisten unen määrässä ei kuulemma ole tapahtunut radikaalia muutosta, mutta unihäiriöt ja siten unen laatu on heikentynyt myös aikuisilla.

Univaje vaikeuttaa painonhallintaa. Greliinin, leptiinin ja kortisolin on huomattu tapahtuvan epäedullisia muutoksia (Patel & Hu 2008). Normaali yksivaiheinen illallinen kasvuhormonierityssysäys muuttuu kaksivaiheiseksi ja muutoin häiriintyneeksi univajeen aikana (Spiegel et al. 2000) Hiilihydraattipitoinen ruoka maistuu valvomisen jälkeen erityisen hyvälle. Lisäksi jo muutaman tunnin univaje (3 tuntia/yö) näyttää kääntävän aineenvaihduntaa rasvaa säästäväksi ja lihasta kuluttavaksi laihdutustilanteessa (Nedeltcheva et al. 2010). Kyllä vain. Myös vuorotyö sotkee nälän hallintaa.

N=10, satunnaistettu vaihtovuorotutkimus unilaboratoriossa (14 vrk). Energian saanti: 90 % perusaineenvaihdunnan tasosta. LÄHDE: Nedeltcheva et al. Ann Intern Med. 2010 Oct 5;153(7):435-41 (open access)

6. Stressi

Ihmiset yrittävät työpaikoillaan vastata ihan täpöllä työnantajan alati kasvaviin odotuksiin. Stressi ja uupuminen lienee kaikille tuttua vähintään lähipiiristä, jos ei omakohtaisesti.

Äskettäin valmistuneessa Espoon kaupungin työntekijöillä toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että painonhallinta ei oikein ota onnistuakseen stressin ja varsikaan työuupumuksen aikana (Nevanperä et al. 2012). Kirjallisuuskatsauksen mukaan stressin yhteys lihavuuteen on olemassa, joskaan se ei ole kovin vahva (Wardle et al. 2011).

No brainer, sanoisi amerikkalainen. Mutta eipä ole ihan helppo pähkinä purtavaksi käytännössä, stressiongelmien ratkaisu.

7. Tunteet

Tunnesyömisen tunnemme kaikki. Syömme suruun, joskus myös iloon. Anhedoniaa (≈ masentunut) kokeva ihminen ei pysty hillitsemään kunnolla syömistä , vaan ahmisista ja tunnesyömistä esiintyy enemmän (Keränen et al. 2010). Vuonna 2011 hollantilainen tutkija osoitti, että nenämahaletkun kautta syötettynäkin voidaan ihmisen surun tunnetta vähentää annostelemalla rasvaa mahaan lumeravinnon (suolavesi) sijaan (van Oudenhave et al. 2011). Mielihyväaistimus syntyy ja tulokset voitiin todistaa tiettyjen aivoalueiden aktivoitumisena MRI-kuvauksessa. Ruuasta mielihyvän saaminen on siis juurtunut syvälle biologiaamme.

8. Opitut mieltymykset ja aversiot

Ehkä osittain geeneistäkin johtuen, mutta myös omista kokemuksista ja kasvatuksesta johtuen meillä on erilaisia mielitekoja ja vastenmielisyyksiä (aversioita). Painonhallinnan kannalta on hankalaa, jos vaikkapa tavanomaisia kasviksia ja kalaa kohden on aversioita. Vastaanotolla tapaa yllättävän paljon henkilöitä, jotka sanovat, etteivät pysty syömään jotakin tavanomaista elintarviketta tai ruokaa, ”kun se tuntuu niin vastenmieliseltä” (vaikka ei aiheutakaan haittoja, kuten vatsaoireita tms.).

9. Ympäristötekijät

Ruokaa siellä, ruokaa täällä. Joka puolella ruokaa. Ja mainoksia. Sekä juoma-automaatteja…

Moni ei onnistu pysyvästi painonhallinnassa. Mutta aina löytyy muutamia, jotka onnistuvat. Malja heille!

PS. Kiitoset ravitsemusterapeutti Katrin Strengellille ja muille esiintyjille ravitsemusterapeuttien koulutuksessa 11.5.2012, sieltä osa näistä syömiskäyttäytymiseen liittyvistä ajatuksista on lainattu.

Tags: , , , , , , , , , ,

97 vastausta to “Miksi laihtuminen on vaikeaa? Siis pysyvästi.”

  1. viljaton

    24. Tou, 2012

    Kohta 1. Onko siis niin, että jos peruskulutukseltaan n. 2000 kcal / pv haluaa laihduttaa ja noin -500 kcal päivässä siinä onnistuukin, niin pitääkseen tuon laihdutustuloksen, pitäisi siis jatkossa syödäkin vain tuon 1500 – 1600 kcal /pv jotta paino ei uudelleen ala nousta? Vai pitäisikö aktiivisuutta / energian kulutusta lisätä vielä edelleen laihduttamsen jälkeen, jos ruuan määrää lisää tuonne n. 2000 kcal päivätasolle laihdutusjakson jälkeen? Kauanko jaksaa olla tuolla 1500 – 1600 kcal:lla ja kuinka kauan sitä jaksaa laskea syömisistään??

    Kohta 2. Tuo varmaan on meihin sisään rakennettua, että laihdutus elimistön kannalta on ns. nälkäkausi, joka mikä ei ole suotavaa, vaan sen uudelleen tulon varalta pitää elimistön ennakoida ja näin ollen yrittää saada laihdutettu määrä plus vielä vähän ylimääräistä, tulevan nälänhätä kauden varalta??

    Kohdat 5 ja 6 ovat mielestäni kytköksissä toisiinsa, kun on stressiä, voi tulla univajetta, ja kun on univajetta tulee stressiä kun ei jaksa kuten jaksaisi hyvin levänneenä.

    Tämän meidän yhteiskunnan (globaalistikin) vaan pitäisi muuttua radikaalisti, jotta stressittömään tai unen arvon enemmän ymmärtävään yhteiskuntaan päästäisiin.(myös tuo viimeinen ympäristötekijöiden osuus on yhteiskunnallinen asia) Jotkut meistä ovat perusluonteeltaan vähän stressaavia, mutta taas toisilla on äärimmäisyyksiin viety velvollisuuden tunne (hyvin monia muitakin syitä kyllä on ) joka vie meitä kestokyvyn äärirajoilla lähes koko ajan ja kierre on valmis. Tähän vaikuttaa myös opitut asiat ja ne tunteet joita oli käsiteltykin jälkimmäisissä kohdissa.

    Eli kaiken kaikkiaan hyvin monisyinen asia, ei välttämättä pelkästään syö vähemmän – liiku enemmän ohjeella hoidettavissa..:)

    • Reijo Laatikainen

      24. Tou, 2012

      Kyllä sinun laskelmat ovat suurin piirtein oikein. Voi olla, että 1750 kcal voisi olla sopivampi luku noilla energiatasoilla, mutta tuo nyt on hiusten halkomista. Jokatapauksessa kyse on siitä, että energiansaannin on vähennyttävä pysyvästi (tai lisättävä liikkumalla). Kalorilaskenta ei käsittääkseni yleensä kanna hedelmää.

  2. San martino

    24. Tou, 2012

    Viime viikolla oli uutinen Salk-instituutin hiiritutkimuksesta, joka avasi ihan uuden näkökulman laihtumiseen. EIpä ole Hesarin lisäksi herättänyt kiinnostusta?
    http://www.hs.fi/ulkomaat/Hiiritutkimuksen+tulos+Y%C3%B6paasto+voi+laihduttaa/a1305564768624

    Uusi tutkimus todistaa, että 16 tunnin paasto vuorokaudessa voi estää lihomasta. Ainakin hiiriä.

    ”Olemme saaneet tuloksen, joka on yksinkertainen vaihtoehto kaloreiden laskemiselle”, kalifornialaisen Salk-instituutin biologi Satchidananda Panda sanoo The Los Angeles Timesille. Hän johti tutkimusta, joka julkaistiin viime viikolla verkossa Cell Metabolism -tiedelehdessä.

    • Reijo Laatikainen

      24. Tou, 2012

      Tästä aiheesta keskusteltiin tämän kirjoituksen yhteydessä: ”energia-aineenvaihdunta-aterian-jalkeen-ja-paastossa-2-kuvalla”. Nimimerkki Mika aloitti keskustelun.

      Oma ajatelma on, että riittävän tuhti (15-20 g proteiinia) aamiainen on tärkeä ruokailun rytmittäjä. Uskon kuitenkin että pätkäpaastoaminen sopii joillekin, mutta ei ehkä ole koko kansan laji.

      • Pasi

        25. Tou, 2012

        Minä en näe tuota San Martinon linkkaamaa tutkimusta niinkään pätkäpaastotutkimuksena vaan yhtenä olennaisena perusfysiologisaa valottavana juttuna. Kyse on valoisuus/pimeä, aktiivisuus/lepo, ruokailu/paasto -syklien vaikutuksesta elimistön toimintaan siellä tapahtuviin sykleihin. Jos tuosta otetaan erilleen esim. vain paasto niin metsään menee. Pitää tarkastella kokonaisuutta. Merkityksestä vielä vaikea sanoa mutta viitteitä on että voi hyvinkin olla merkittävä asia.

    • Jan Verho

      28. Tou, 2012

      ”Viime viikolla oli uutinen Salk-instituutin hiiritutkimuksesta, joka avasi ihan uuden näkökulman laihtumiseen.”

      Miten niin uusi näkökulma? Onhan pätkäpaastoa ja ruokailutiheyttä tutkittu vaikka kuinka paljon jo 60- ja 70-luvuilla.

      http://bit.ly/JoQP1e

  3. Jaakko Mursu

    24. Tou, 2012

    Onhan tuo pysyvä painonhallinta vaikeaa, kun erilaiset fysiologiset tekijät haraavat vastaan ja ympäristö on kaikkea muuta kuin suotuista. Nuo tekijät altistavat uudelleenlihomiselle, mutta viime kädessä homma tyssää siihen, että pysyvien elämäntapamuutosten tekeminen on enemmän kuin haastavaa.

    Motivaatiota riittää yleensä siinä vaiheessa, kun laihdutetaan, ja laihtuminen ruokkii sitä. Toki motivaatio voi tyssätä jo tuossa vaiheessa, erityisesti jos dieetti on liian raju. Joka puolestaan on usein seurausta siitä, että motivaatio on hyvä ja siksi tehdään vähän liikaa (syödään liian vähän ja liikutaan liikaa).

    Jos laihtuminen onnistuu, alkavat uudenlaiset haasteet. Painonlasku ei ole enää motivoimassa, mutta silti pitäisi jaksaa syödä hyvin, jotta paino ei karkaisi vanhoihin lukemiin. Usein käy, että pikku hiljaa lipsutaan vanhoihin tottumuksiin ja samoin käy myös painolle.

    Suurin haaste on mielestäni siis noiden pysyvien elintapamuutosten omaksuminen. Parempi vaihtoehto sille, ensin laihdutetaan ja sitten huolehditaan tuosta painonhallinnasta, olisi lähteä liikkeelle pienten ja helppojen muutosten kautta. Joiden siis voitaisiin olettaa olevan helpompia omaksua pysyvyksi. Ihmisten kärsivällisyys ei vain tuohon tahdo riittää.

    Näin teoreetikkona jään mielelläni sivuun odottamaan mielenkiinnolla oikeiden, työkseen laihdutuksen/painonhallinan kanssa painiskelevien, kommentteja.

  4. Jaakko Mursu

    24. Tou, 2012

    Tuossa paastossa on se ongelma, että osalla ihmisistä paasto kompensoituu sitten kauheana mättämisenä myöhemmin. Usein erityisesti ilta-syömisen muodossa. Jos aamulla ruoka ei maistu, niin sitten tuollainen pätkäpaastoaminen voi joissain tapauksessa toimiakin. Silloinkin mielestäni olisi tärkeää syödä ennen kuin iskee kunnon nälkä. Kova nälkä tahtoo jotenkin jäädä vähän päälle ja aiheuttaa runsaampaa syömistä myöhemmin.

    Avainsana mielestäni noissa pysyvissä muutoksissa on helppous, sillä helpoiksi koetut muutokset voidaan omaksua pysyviksi. Jos puolestaan vedetään hampaat irvessä, niin on vain ajan kysymys, milloin homma tyssää. Itsekuri ei ole ratkaisu.

  5. San Martino

    24. Tou, 2012

    Ravintosuositukset suosivat välipaloja. Miksi ihmiset eivät pärjää 1-3 aterialla päivässä?

    • Reijo Laatikainen

      24. Tou, 2012

      Kyllä pärjäävät. Mielestäni ravitsemusfysiologian proffa Marja Mutanen on lausunut sen suuntaista viime aikoina, että ihmiset syövät nykyään liaan usein. Olen samaa mieltä, olemme hereillä ollessa melkein koko ajan postprandiaalisessa tilassa. Lisäjuttua löytyy esim. PAtrik Borgin blogista teemaan liittyen http://bit.ly/KjnZBW

  6. San Martino

    24. Tou, 2012

    Salk-tutkimuksen hiirit saivat muuten rasvaista roskaruokaa ja siitäkin huolimatta ryhmä, joka aterioi vain 8 tuntia vuorokaudessa laihtui. Lisäksi kolesteroli -ja verensokeriarvot paranivat ja rasvamaksa vähentyi…
    http://www.salk.edu/news/pressrelease_details.php?press_id=560

  7. San Martino

    24. Tou, 2012

    Laatikainen: Lisäjuttua löytyy esim. PAtrik Borgin blogista teemaan liittyen http://bit.ly/KjnZBW
    ……………………………………………………………………
    Mitä nyt tuon kaverin monisanaisesta sanahelinästä sai selvää…onpa vaikeaa?

    Sensijaan,kuten kirjoitit, postprandiaaliseen tilaan olisi kiinnitettävä suurempaa huomiota niin käytännössä kuin myös tutkimuksessa…

    Kaikki, mikä menee suusta sisään, aiheuttaa kehossa inflammaatiota/kroonista tulehdusta. Siis annettakoon aineenvaihdunnalle mahdollisuus ja rauha selvittää ongelma…

    • Mie

      24. Tou, 2012

      Mutta toisaalta … Onko vakuuttavaa näyttöä siitä(kään), että esim. kuusi ruokailukertaa (3 ateriaa, 3 välipalaa) olisi esim. kolmea ruokailukertaa heikompi vaihtoehto eri ryhmillä ja/tai laihduttamisessa? Ei tietääkseni.

  8. Tuure

    24. Tou, 2012

    Joku on viisaasti sanonut: Ei ihminen ole lihava, koska syö liikaa, vaan hän syö liikaa, koska on lihava. Insuliinilla ja leptiinillä on tässä ratkaiseva rooli.

    • Peter-NZ

      25. Tou, 2012

      Samaa mielta on myos tri Eades:

      ”So fat people are fat not because they overeat – they overeat because they’re fat.”

      http://www.proteinpower.com/drmike/low-carb-library/why-we-get-fat/

      • Mie

        25. Tou, 2012

        Tuo Eadesin touhu nyt on jokseenkin tyhjänpäiväistä. Ihmiset eivät yhtäkkiä taikaiskusta muutu lihaviksi, joten ajatus siitä että ylensyöminen olisi seuraus eikä syy on itse asian tarkastelun ja selvittämisen (liikalihavuusepidemia) kannalta hyödytöntä hömppää. Myös ajatus siitä että jotkut syövät kuin heikkopäiset eivätkä silti liho on ihan humpuukia. Ilman ylenpalttista energiansaantia ei lihomista tapahdu. Tämä ei tietenkään tarkoita että pelkkä ”calories in, calories out” tarkastelu olisi koko kuva.

      • Reijo Laatikainen

        25. Tou, 2012

        Minä olen kanssa pettynyt ja väsynyt Eadesin ylimieliseen asenteeseen kaikkea tutkimusta kohtaa, joka ei sovi hänen ideologiaansa ”Proteiini on vain ja ainoastaan eduksi”

  9. Teme

    25. Tou, 2012

    Ihmiset eivät syö silloin kun on nälkä, vaan silloin kun on tapana. Ei levätä kun olisi tarve vaan sitten kun on aikaa (se 6-7 tuntia). Oman kroppansa kuunteleminen on hämärtynyt. sama koskee urheilua ja renaamista. Reenataa ja syödään vaikka kroppa huutaa muuta. Suorittajakansaa siis ollaan. Eikä olla yksin, länsimainen kulttuuri pitää siitä huolen.

    Lisäksi opitut tavat ja palkitseminen on opittu lapsena ja lapsille opetetaa mielihyvää mm. ruoasta. Tämä kantaa palkitsemismallin läpi elämän.

  10. San Martino

    25. Tou, 2012

    Mie: Onko vakuuttavaa näyttöä siitä(kään), että esim. kuusi ruokailukertaa (3 ateriaa, 3 välipalaa) olisi esim. kolmea ruokailukertaa heikompi vaihtoehto eri ryhmillä ja/tai laihduttamisessa? Ei tietääkseni.
    ………………………………………………………………………
    Olisipa mielenkiintoista saada tietää, kuka on keksinyt tämän Suomessakin yleisesti harrastettavan välipala-kulttuurin? Ei ainakaan Ancel Keys? Hänen ruokavalioonsa, jota voi lähinnä kutsua nälkäkuuriksi, ne eivät kuuluneet….

    • Mie

      25. Tou, 2012

      Oli se mielenkiintoista tai ei, niin pääfokus lienee se ylläoleva. Erilaisia malleja ateriarytmiksi on useita, eikä niistä mikään ole käsittääkseni se ”ainoa oikea”. Tärkeintä se, että syömisen laatu säilyy eikä ns. binge eating ilmiötä pääse syntymään.

  11. Teme

    25. Tou, 2012

    Eiköhän jokaiselle löydy ”järkevä rytmi” ruokailuun. Ja se riippuu lisäksi ruuan sisällöstä. Eihän tuohon voi millään antaa mitään yleispätevää ohjetta. Esim. Jos joskus syö pizzan tai pihvin salaatilla, niin tuskin nälkä tulee seuraavaan 7-10 tuntiin, mutta jos syö puuroa, niin eiköhan nälkä ole parin tunnin jälkeen. Ei siinä mitään välipaloja tarvita. Kasvavat lapset ja nuoret on toinen juttu.

    • Mie

      25. Tou, 2012

      ”Eiköhän jokaiselle löydy “järkevä rytmi” ruokailuun. Ja se riippuu lisäksi ruuan sisällöstä. Eihän tuohon voi millään antaa mitään yleispätevää ohjetta.”

      Aivan. Mutta miksi sitten tuolla alempana olet ihan eri linjoilla? Muuttuiko mieli tunnin parin sisällä – kuten elämäni naisella tuppaa käymään? :-)

  12. Patrik Borg

    25. Tou, 2012

    Pitkälti olen Jaakon kanssa samoilla linjoilla ja vastaukseni tänne venyikin blogautukseksi täällä
    http://patrikborg.blogspot.com/2012/05/painonhallinta-on-helppoa-mutta.html

    • Reijo Laatikainen

      25. Tou, 2012

      Meillä on ilmiselvästi täysin erilainen tyyli mieltää ja käsitellä asioita. Minä kaihdan liikaa positivismia asioissa joiden faktat ei ole positiiviset, minusta on parempi katsoa asioita ja karua maailmaa suoraan silmiin. Synkkää joskus ja joskus repivää, mutta sitä kautta ne asiat voi joskus eteenpäinkin mennä. Ja ne jotka tietävät minut, tietävät että on minussa annos Patrik Borg-maista rentouttakin :-). Ehkä sitä puolta voisi tuoda enemmän täällä blogissakin esille. Voisihan sitä joskus kokeilla…

      On muuten hyvä huomata, että sinun ajamasi rento syöminen, näkyy jo ravitsemusterapeuttien koulutuspäivilläkin. Siellä tosin puhuttiin joustavasta hillinnästä mutta ajatus on ihan sama joka tapauksessa. Siellä puhuttiin muuten jossain määrin myötätuulessa olevasta hyväksymis- ja omistautumisterapiasta eli HOT:ista. HOT:in yksi perusajatus on: hyväksy, että elämässä on ongelmia ja vastoinkäymisiä eli juuri sitä synkkyyttä ;-)

      Vastasin sulle omaan blogiisi.

      • Patrik Borg

        25. Tou, 2012

        Ja mä vastasin sulle omassani. On tää some näppärä :)

        Mutta siinä vastauksessani ihan asiana on kyllä minusta ongelmana tutkimusten kyvyttömyys nykyisellään kuvata ylipainon hoitoa. Kun tutkitaan tietyllä tavalla eli yleensä aika tiukkaa ja 1-2 muuttujan laihdutusta niin saadaan tiettyjä tuloksia, jotka jättääkin aika synkät näkymät. Mutta entäs jos tutkittaisi toisella tavallakin joskus…

        Joo ja olet sä rela :) Mutta tykkään kyllä sun kliinisen objektiivisesta ja kantaaottamasta tyylistä ja ei sitä tarvi muuttaa.

  13. San Martino

    25. Tou, 2012

    Minusta nykyisten suositusten suurin virhe piilee välipala-kulttuurissa. Jo lapsesta vanhemmat opettavat lapset syömään välipaloja vallitsevan käsityksen mukaan. Kas kun ei vielä kehoteta nousemaan yölläkin välipalalle?
    Toinen suomalaiskansallinen piirre on kahvitauko, jota ei millään voi ajatella ilman kahvipullaa….ja postprandiaalinen tila senkun jatkuu ja jatkuu…

  14. Omasta mielestäni lukemalla patrik borgin ”rentoa painonhallintaa” ja noudattamalla kirjaan koottuja oppeja monikin voi jättää kiloilleen vähän pysyvämmät hyvästit. Minäkin jätin parhaimmillaan jäähyväiset 28 kilolle ja bmi:ni on tätäkirjoittaessa 21, lähes kaksi vuotta painonhallinnan aloittamisen jälkeen :)

    2) Patrik Borgin oppien mukaan toimiessa minulla oli äärimmäisen harvoin nälkä, yleensä jonkin pidemmän urheilusuorituksen loppuvaiheilla. Uuden paremman syömistavan oppiminen ottaa jonkinverran aikaa.

    Kohtaan 9 on myös olemassa moneen vaikuttava vastaliike, joka on elokuvamaailman ja toisille muotimaailman äärimmäisen laiha ruumiskuva.

  15. Teme

    25. Tou, 2012

    Välipala kulttuuri toimii varmaan rankoissa hommissa ja suorituksissa jotka vaatii vielä tarkkaavaisuutta, mutta varmaa on se, että glukagoni/insuliini tasapaino pysyy perseellään. Eikä rasva silloin pala missään vaiheessa vaan toimitaan glukoosivarastojen kanssa.

    • Mie

      25. Tou, 2012

      No rasvahan palaa mikäli energiaa saadaan vähemmän kuin kulutetaan. Ei se ateriatiheys siinä näyttele käytännössä minkäänlaista roolia.

      Ja edelleen: saahan niistä hormonitasapainoista puhua halutessaan, mutta missä näyttö mallin X paremmuudesta malliin Y nähden? Onko sitä?

      • Ihme

        25. Tou, 2012

        Ei rasva pala, jos on glukoosivarastot täynnä kaiken aikaa. Ateriatiheys näyttelee suurta roolia varastojen täytössä ja insuliinien tasojen nostossa.

  16. Tuure

    25. Tou, 2012

    Tässä mielestäni hyvä kuvaus liikalihavuuden syistä.
    http://www.youtube.com/watch?v=Yo3TRbkIrow
    Tiedän kyllä, että R. Lustig ei nauti Suomessa varsinkaan näissä piireissä minkäänlaista arvostusta.

  17. Mirka

    25. Tou, 2012

    Mie: Entä jos kokeilisit joskus pistää kaavasi n -> m päinvastaiseen järjestykseen. Ihan vaikka kertomataulun vaihdantalain mukaan?

    • Mie

      25. Tou, 2012

      Miehän kokeilen mitä vaan.

      Paitsi pitkälle menevää spekulaatiota asioilla ilman näyttöä.

  18. San Martino

    25. Tou, 2012

    Olisko välipala-kulttuurin suosiminen syntynyt väärinkäsityksestä? Ihminen ei muka saa tarpeeksi ravintoa normaaleista aterioista?

    Sairaan ruokavalio” -kirja vuodelta 1946.

    ”Aliravitsemustilat.
    Olennainen hoito on lepo. Hiilihydraattien ja rasvan lisääminen ravinnossa on tärkeää.
    Ruokavalion olennaisimmat aineet aliravitsemustiloissa ovat maito, kerma, voi, kaikenlaiset jauhovalmisteet, peruna ja sokeri. Jotta ravintoa saataisiin riittävästi, on usein syytä antaa tavallisten ateriain lisäksi väliaterioita.”

  19. San Martino

    25. Tou, 2012

    Mie: No rasvahan palaa mikäli energiaa saadaan vähemmän kuin kulutetaan. Ei se ateriatiheys siinä näyttele käytännössä minkäänlaista roolia.
    ……………………………………………………………………..
    Ei ainakaan hiirillä? Salk-tutkimuksessa hiiret saivat saman kalorimäärän, mutta vain ateriakertoja rajoittava ryhmä laihtui.
    http://www.salk.edu/news/pressrelease_details.php?press_id=560

    Ajatko takaa ajatusta, että kaikki on jo tutkittu….

    • Mie

      25. Tou, 2012

      ”Ei ainakaan hiirillä?”

      Hiiristä ja ihmisistä, niinpä niin. Avainsanana edelleen se, että samaa ei ole havaittu ihmisillä. Siis sitä, että ateriatiheyden suhteen olisi jokin optimi.

      ”Ajatko takaa ajatusta, että kaikki on jo tutkittu….”

      Se mitä ajan takaa on tullut todettua jo eksplisiittisesti useita kertoja.

      Dataa odotellessa …

  20. viljaton

    25. Tou, 2012

    Tuure: youtubessa on kokonainen sarja – 7 osaa tuon dr Lustigin viedoita, the skinny on obesity – nimellä löytyy kaikki 7 ihan asiaa ovat mielestäni. meillä suomessa ei ihan vielä tuota maissi siirappia käytetä samoissa määrin kuin jenkeissä, mutta kovaa vauhtia ollaan tulossa perässä. Ja sokeroitua muuten meillä kyllä niin moni asia on, ihan kuin heilläkin.

    Jokin aika sitten kävin jenkeissä parin viikon reissussa, ja tosi vaikeeta oli löytää esim.maustamatonta jogurttia mistään. Ja välipaloilla (snackeillä) siellä eletään pitkälti, eivät ymmärtäneet ollenkaan kun sanoin, että ite tehtäis aamiainen, lounas ja päivällinen…siis aamiaisellekin mentiin dineriin…no sieltä löytyi kyllä onneksi munakokkelia ja pekonia, ainoa ns.vähähiilarinen juttu koko puodissa. Ja ruokakaupassa on kyllä kilometritolkulla tavaraa mutta suurin osa edelleenkin sitä snack tyyppistä kamaa. maitoakin saa jos jonkilaisesti maustettuna, mansikan makuisena ja suklaisena yms. makeutettuina versioina. Ja kanamunien keltuaiset on ihan hailakoita…mitä lienee häkkikanaloiden munia. On meillä sentään vielä jotkut asiat paremmin, mutta kovasti meillä yritetään matkia niiden touhuja. Sori meni nyt vähän aiheen vierestä..:)

    • Tuure

      25. Tou, 2012

      Tiedän. Olen siellä asunut ja työskennelly IT alalla piilaaksossa yli 15 v. Nykyisin, kun siellä vierailen, syön minäkin pelkästään munaa ja pekonia aamiaseksi. Olen jättänyt sikäläiset pannukakut ja siirapin täysin, vaikke ne oli kyllä ennen suurta herkkua.

    • Tero Tiensuu

      27. Tou, 2012

      Enpä ole missään törmännyt niin hyvään terveellisten ruokien valikoimaan kuin jenkeissä:
      http://www.wholefoodsmarket.com/

      • Mie

        27. Tou, 2012

        Ikävä vain, ettei tuollaisen ketjun olemassaolo paljon hetkauta sitä väestötason tilannetta.

      • viljaton

        28. Tou, 2012

        Olisipa ollut hyvä tietää ennen matkaa… toisaalta tuolta katsellessani, yksikään putiikki ei ollut likimainkaan siellä missä itse oleilin, eikä kahden viikon aikana kerkee joka paikkaa koluamaan :) Mutta jos joskus vielä tulee tuonne mentyä, niin onpahan yksi uusi paikka lisää, missä käydä, tavan turistikohteiden lisäksi.

  21. Mie

    25. Tou, 2012

    ”Ei rasva pala, jos on glukoosivarastot täynnä kaiken aikaa.”

    Jänniä nämä käsitykset ihmiskehon toiminnasta tietyissä piireissä. :-)

    ”Ateriatiheys näyttelee suurta roolia varastojen täytössä ja insuliinien tasojen nostossa.”

    Sitten ei luulisi olevan ongelmia esittää tutkimustietoa siitä, että ateriatiheys yhdistyy liikalihavuuteen.

    • .

      26. Tou, 2012

      Ruisleivän syötyä verensokeri nousee yli 2 tunniksi.

      Päivän syömiset:
      aamupala-> 2h -> välipala -> lounas- >2h ->välipala -> 2h illallinen -> 2h -> iltapala

      Verensokeri on koko ajan koholla verrattuna paastoarvoon. Ennen paastoarvoa, ja hypoteettista rasvanpolttoaluetta, se nostetaan taas uudestaan ylös ruokailemalla. Mikä tässä on niin vaikea käsittää?
      Missä kohtaa meinasit rasvaa polttaa?

      • Mie

        26. Tou, 2012

        ”Missä kohtaa meinasit rasvaa polttaa?”

        Rasvaa palaa mikäli energiansaanti on pienempää kuin kulutus. Riippumatta ateriatiheydestä. Voit nakerrella sitä sun tätä vaikka koko päivän, mutta jos syöt vähemmän kuin kulutat niin energiaa ei edelleenkään luoda tyhjästä –> keho käy kiinni varastorasvoihin (ja lihaksiinkin).

        Tämä se vasta tuntuu olevan taubesilaisen huuhaan uhreille vaikeaa ymmärtää, vaikka kyse on aivan perusteista.

  22. San Martino

    26. Tou, 2012

    Mie:
    Hiiristä ja ihmisistä, niinpä niin. Avainsanana edelleen se, että samaa ei ole havaittu ihmisillä. Siis sitä, että ateriatiheyden suhteen olisi jokin optimi.
    ……………………………………………………………………………
    Eiköhän Salk-instituutin tutkimus tähtää ihmiskokeisiin tulevaisuudessa? Siinä mielessä kommenttisi oli aika vaatimaton? Eikö näitä asioista saa keskustella vai mitä tarkoitit? Häiritseekö Kuopion rauhaa?
    Vatsa, aivot ja koko ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee lepoa, tutkijat päättelevät. Eikö tuo ole aika loogista?
    …………………………………………………………………………
    Kun ollaan täällä r-terapeutin blogissa, voisikin kysyä, mihin tutkimukseen välipalasuositus perustuvat?

    • Mie

      26. Tou, 2012

      ”Eiköhän Salk-instituutin tutkimus tähtää ihmiskokeisiin tulevaisuudessa? Siinä mielessä kommenttisi oli aika vaatimaton?”

      Niinhän siinä sanottiin. Mutta trialeja joissa on verrattu ateriarytmien eroja laihtumisessa jne. on kyllä tehty ja eroja ei käytännössä ole, kuten huomautin. Näin ollen en näe mieltä painottaa sen enempää kolmea kuin vaikkapa 6-8 ruokailukertaa (bodarien tyyli). Se mikä sopii omaan elämänrytmiin ja toimii itselle ratkaisee.

      ”Eikö näitä asioista saa keskustella vai mitä tarkoitit? Häiritseekö Kuopion rauhaa?”

      Älä viitsi nolata itseäsi.

      ”Vatsa, aivot ja koko ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee lepoa, tutkijat päättelevät. Eikö tuo ole aika loogista?”

      Ravitsemustieteen maailma on täynnä biokemiallisten mekanismien tai lyhytkestoisten trialien perusteella tehtyjä (vulgääri)reduktioita jotka ovat osoittautuneet laajemmassa aineistoissa ja pitemmällä aikavälillä pilkunviilaukseksi.

      Voi toki olla että tulevaisuudessa ateriarytmitys X osoittautuu optimiksi. Tällä hetkellä ei tämänhetkisen näytön valossa (ja tätä asiaa on kyllä tutkittu aika tavalla) siltä näytä.

  23. Tuure

    26. Tou, 2012

    ”Tämä se vasta tuntuu olevan taubeselaisen huuhaan….”

    Tämä on kyllä mielenkiintoista. En ole itse alan asiantuntija, mutta webistä löytyy lajaa tukea insuliiniteorialle (korkea insuliini aiheuttaa lihavuutta). Mutta löytyy myös yhtå laajasti kirjotuksia ja tutkimuksia, jotka vastustavat tätä teoriaa, se myönnettäköön. Varmaankin on Tukholman matka tiedossa, sille, joka loppujen lopuksi tieteellisesti ratkaisee lihavussongelman.

    Itse olen yrittänyt elää insuliiniteorian mukaisesti , erinomaisin tuloksin, mutta sehän ei välttämättä todista mitään, koska olen diabetespotilas. Mutta kaikki veriarvoni ja verenpaineeni ovat nyt täysin normaalit ilman minkäänlaista lääkitystä. Ja, paino on laskenut runsaasti.

    • Mie

      26. Tou, 2012

      ”En ole itse alan asiantuntija, mutta webistä löytyy lajaa tukea insuliiniteorialle (korkea insuliini aiheuttaa lihavuutta). Mutta löytyy myös yhtå laajasti kirjotuksia ja tutkimuksia, jotka vastustavat tätä teoriaa, se myönnettäköön.”

      Tämä Taubes et co:n insuliinihypoteesi ei vain kestä tieteellistä tarkastelua. Jos ja kun blogosfääri viehättää ja ylläolevan väitteen hyvin kansantajuistettu kritiikki kiinnostaa, niin esim. James Krieger ja Carb Sane ovat raadelleet sen palasiksi, myös Stephan Guyenet on kantanut kortensa kekoon toivuttuaan takavuosien hömppävaihteestaan. Toki jo ravitsemustieteen/endokrinologian/jne. perustietojen tasolla väite siitä, että lipidimetabolia/rasvavarastojen säätely selittyy käytännössä vain ja ainoastaan insuliinilla ja sillä että ”hiilarit-nostaa-insuliinia” on ihan tuubaa.

  24. Reijo Laatikainen

    26. Tou, 2012

    On se aika luonnollista, että jos onnistuu hyvin haluaa muidenkin tietävän, että näillä keinoin voi hyvin onnistua. Olisi kyllä hyvä, jos tännekin eksyisi joskus joku kommentoimaan miten vähärasvaisella ruokavaliolla on onnistunut. Sillä niitäkin on -vaikka karppaus.info -a l tai Jenkkien ja Ruotsin karppigurujen blogeja lukemalla sen pitäisi olla täysin mahdotonta. No tutkimukset puhuvat omaa kieltänsä. Viisi 2 vuotta kestänyttä satunnaistettua tutkimusta: neljä tasapeliä, yksi VHH:n eduksi.

    Minä kannatan, kuten varmaan monet ovat jo ymmärtäneet, vähähiilihydraattisen ruokavalion käyttöä laihduttamisessa ja painonhallinnassa yhtenä vaihtoehtona.

  25. Teme

    26. Tou, 2012

    se on ihan sama millä laihduttaa kunhan lopputuloksena on se, että rasvaprosentti tippuu ja lihakset säilyy. Ainakin lyhyen aikavälin dieeteistä, VHH dieetti tämä toimii parhaiten. Se että tutkimuksissa ylipäänsä paino tai BMI laskee on toisarvoisa. Viskeraalinnen rasva pois, se on pahis. Lihasmassan säilyttäminen takaa se, että perusaineenvaihdunta pysyy kunnossa ja sallii suuremman kalorimäärän jolloin painon(siis rasvan) nouseminen on elimistölle vaikeampaa.

    • Patrik

      26. Tou, 2012

      Lihavuuden hoitosuosituksissaja on 3 ateriaa – ja jos tarvetta kokee 1-2 välipalaa. Ei nämä ”syö 2-3 tunnin välein” jutut ole mistään suosituksista tule eikä terveystoimijoilta ole lähteneet.

      • Reijo Laatikainen

        27. Tou, 2012

        Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta en löydä mitään mainintaa sopivasta ateriamäärästä, vaikka se säännöllisyyttä painottaakin. Diabetesliitonsuositus: 3 pääateriaa ja 1-3 välipalaa yksilöllisesti. Eli 2-3 tunnin välein syömistä ei tosiaan ole niissäkään.

  26. San Martino

    26. Tou, 2012

    Kun ollaan täällä r-terapeutin blogissa, voisikin kysyä, mihin tutkimukseen välipalasuositus perustuu?
    ………………………………………………………………
    Luin VRNn suosituksen(2005) sivu 39. Siellä sanotaan, että pitäisi pyrkiä säännölliseen ateriarytmiin(nykytiedon mukaan?), mutta aterioiden määrää tai ajankohtaa ei ole perusteltua määritellä…

    Välipaloja ei suositella?

  27. San Martino

    26. Tou, 2012

    Mielestäni ravitsemusfysiologian proffa Marja Mutanen on lausunut sen suuntaista viime aikoina, että ihmiset syövät nykyään liian usein. Olen samaa mieltä, olemme hereillä ollessa melkein koko ajan postprandiaalisessa tilassa.

    Kirjoitti R. Laatikainen 24.5
    …………………………………………………………………………………..
    Mutanen on näemmä tarkentanut kantaansa! Lähdekirjallisuutena VRNKn suosituksissa mainitaan Duodecimin julkaisema Ravitsemustiede(2005), jossa hän on yhtenä kirjoittajana Aron ja Uusituvan kanssa.

    Siellä sanotaan, että ateriointitiheys sekä ruuan laatu ja määrä ovat yhteydessä nälkään ja kylläisyyteen. Eikö suositusten mukainen ruoka pidäkkään nälkää, kun ihmiset syövät liian usein Mutasen mukaan?

  28. Mie

    26. Tou, 2012

    ”Eikö suositusten mukainen ruoka pidäkkään nälkää, kun ihmiset syövät liian usein Mutasen mukaan?”

    No sitä ei nyt mistään viestisi sisältämästä voida vielä päätellä.

    • Mie

      27. Tou, 2012

      Tämäpäs oli asiallinen viesti, jossa oli sekä asiaa että ei ollenkaan henkilöön käyvään argumentointia. Näitä lisää.

      Not.

  29. viljaton

    26. Tou, 2012

    ”Lihavuuden hoitosuosituksissaja on 3 ateriaa – ja jos tarvetta kokee 1-2 välipalaa. Ei nämä “syö 2-3 tunnin välein” jutut ole mistään suosituksista tule eikä terveystoimijoilta ole lähteneet”

    Käytännössä kuitenkin monet näin syö olettaen syömistensä olevan suositusten mukaisia: aamiainen n. klo 7, töissä välipala / kaffepaussi n.klo 10, useat syövät kaffeen kanssa jotain ”pientä”, voileivän, jogurtin tms. lounas n.klo 12, ja iltapäivällä taas kaffepaussi samoin eväin kuin klo 10 ja päivällinen n. klo 18-19. Tässä jo tulee 5 ateriaa (monet syövät vielä iltapalan ennen nukkumaan menoa) ja kyllä noin 2-3 tunnin välein. Ja kaikki eivät todellakaan mieti, mitä nuo kaikki pitävät sisällään, en aina minäkään.. Ainakin minä muistan painonvartija ajoiltani kyseisen usein syömisen neuvon. Neuvo sinänsä oli varmaan siksi, että nälkä ei ehtisi kovin isoksi ja olisi paremmin hallittavissa. Ongelma siinä tuli lähinnä siinä, että kohta ei tuntenut ns.oikeata näläntunnetta, vaan söi koska oli niin neuvottu tai koska kello oli 12 tai 15 taijotain.

    Itse olen kokeillut syödä hitaammin, jotta sitä ”oikeata” näläntunnetta, vaikka välillä isompaakin, kestäisi siten, ettei hotki ja ahmi vauhdilla ja sitten vielä santsaa vaan että kroppa kerkeisi huomaamaan, että eihän tässä hätä mikään…Painonhallintaa se kyllä ei yksin ole auttanut..mutta kuten näitä juttuja olen täällä ja Patrikin blogista lukenut, omat stressin aiheet taitaa olla tällähetkellä pahin ongelma, mikä pitäisi työstää pois päiväjärjestyksestä, ja alkaa laihdutus ”puhtaalta” pöydältä.:)

  30. Tero Tiensuu

    26. Tou, 2012

    Liikunta muuten on” lääke” Reijon kirjoituksen kohtiin 1. aineenvahdunta vilkastuu, 2. kylläisyys ja nälkähormonit toimivat paremmin eli energiansaanti vastaa liikkuvilla paremmin kulutusta , 3. rasvojen käyttö energiaksi lisääntyy eli rasvan käyttö tehostuu suhteessa glykogeenin käyttöön, 4. geeneihin ei liene liikunnalla vaikutusta, 5 uni maistuu paremmin kun liikkuu sopivasti, 6. stressi vähenee liikkumalla, 7. ??, 8. moni laihtuu kesällä golfatessa, koska kävelee enemmän kuin talvella ja on 4h per kierros pois jääkaapilta. Niin, ei liikunnalla ole juurikaan merkitystä painonhallinnassa.=)

    • Teme

      26. Tou, 2012

      kyllä golfkierroksellakin tankataan, mutta tosi on että golfatessa monella tutulla lähtee 5 kg kesässä, mutta monella lähtee ilman golfiakin. Sanoisin että kesällä aktiivisuustaso lisääntyy ja stressi on pienempää. Lisäksi syöminen on maltillisempaa, kun ei ole seisovaa lounaspöytää. Kesällä aurinko+d-vitamiini saa hormonitoiminnan toiseen asentoon, joka myös edesauttaa laihtumista.

    • Mie

      26. Tou, 2012

      Toki liikunnalla on merkitystä ja paljon onkin, mutta väestötasolla tarkasteltaessa pelkästään liikunnalla ei saavuteta kaikkea sitä mitä olisi tarkoitus. Eli esim. laihtumisessa se yksin ei näyttäisi riittävän.

      • Tero Tiensuu

        27. Tou, 2012

        Jos verrataan väestötasolla niitä maita missä kuljetaan jalan tai pyörällä niihin missä se on lähes mahdotonta (USA), niin kummassako väestössä on enemmän ylipainoongelmaa. Autoistuminen ja kaupungistuminen lisää ylipaino-ongelmaa mm. Intian keskiluokassa, mutta ei vielä köyhien keskuudessa.

  31. Olavi

    27. Tou, 2012

    Liikunta estää hyvin lihomista.Ainakin itselläni on lenkin jälkeen pitkään kylläinen olo.
    Suurin syy kansakunnan lihomiseen on valtava ruoan mainonta.Joka tuutista tulee mainosta,kaikki lehdet ja ilmaisjakelulehdet ovat täynnä kokosivun ruokailmoituksia.
    Kokkiohjelmia tulee kaikilta kanavilta.Tämä,jos mikä,houkuttelee syömään..

    • H

      27. Tou, 2012

      Vain jalostettuja ja prosessoituja ruokia mainostetaan.

  32. Reijo Laatikainen

    27. Tou, 2012

    Olen Olavin kanssa samaa mieltä. Liikunta on hyvää lihavuuden ehkäisyä, mutta vähän huonompaa lihavuuden hoitoa.

    Tero, tässä on uudehko meta-analyysi, jossa on saatu aerobisella liikunnalla pientä tulosta. Parhimmillaan 6 kk kohdalla 1,5 kg.

    Kaksi isoloitua (sauva)kävelyinterventiota IGT:ssä ja T2D:ssä: Kummassakaan paino ei alentunut, mutta sokeri korjaantui.

  33. Patrik Borg

    27. Tou, 2012

    Liikunta on mainio homma ja ilman muuta tärkeä osa painonhallintaa. Mutta jos sattuu olemaan samalla sitä mieltä, että Suomessa liikunta on silti ylikorostuneessa roolissa painon suhteen verrattuna muihin keinoihin – kuten eurooppalaiset tutkimukset kertoo – niin voisi sanoa että mm. parannukset unessa ja stressissä tekee ihan samoja asioita kuin liikunta – ja vajavaisella näytöllä jopa isommakka vaikutuksella.

    Esim. unesta voisi tehdä saman listan kuin Teron hyvä lista:
    1. univaje heikentää aineenvaihduntaa, 2. kylläisyys ja nälkähormonit toimivat paremmin kun unta on riittävästi , 3. rasvojen käyttö energiaksi lisääntyy kun unta on tarpeeksi 4. (liikunnassa ja) unessa on epigeneettisiä vaikutuksia 5 liikunta maistuu paremmin kun nukkuu sopivasti, 6. stressi vähenee nukkumalla tarpeeksi 7. (liikunnalla ja) unella on isoja mieliala- ja pystyvyydentunne vaikutuksia 8. moni laihtuu kun alkaa nukkumaan paremmin. jne…

    En halua vähätellä liikuntaa vaan vain todeta että samanarvoisia asioita on niin monia. Ja painonhallinnassa vaan pitää katsoa niitä kaikkia.

    • Reijo Laatikainen

      27. Tou, 2012

      Hyvät listat Tero ja Patrik! Toivottavasti moni lukaisee ne läpi.

  34. San Martino

    27. Tou, 2012

    Jos verrataan väestötasolla niitä maita missä kuljetaan jalan tai pyörällä niihin missä se on lähes mahdotonta (USA), niin kummassako väestössä on enemmän ylipainoongelmaa. Autoistuminen ja kaupungistuminen lisää ylipaino-ongelmaa mm. Intian keskiluokassa, mutta ei vielä köyhien keskuudessa.

    …..sanoi Tero Tiensuu
    ……………………………………………………………………………….
    Minulla on aika paljon kokemusta kummastakin maasta ja erityisesti intialaisesta keskiluokasta Mumbaissa ja Delhissä..
    Yhteinen piirre on, että syödään lähes taukoamatta….Amerikassa erityisesti köyhät värilliset ja Intiassa uusrikkaat, joiden määrä taitaa olla jo 200 miljoonaa? Eivätkä Intian uusrikkaat ole millään mittarilla mitaten stressaantuneita. Mielummin päinvastoin….

    Ymmärrän Salk-tutkijan päätutkija huolen. Diabetespommi on jo räjähtänyt Intiassa ja olisi löydettävä uusia suureen maahan sopivia halpoja ratkaisuja. Intialaiset ovat fiksua porukkaan!

    (Satchidananda) Panda myöntää, että hiirille sopiva ”paaston” kesto, 16 tuntia, ei välttämättä suoraan sovellu ihmisille.
    Mutta ainakaan kokeilusta ei ole terveyshaittaa, se ei maksa ylimääräistä, ei tarvita laihdutusruokia, asiantuntijakäyntejä tai kalliita lääkkeitä.
    Tarvitaan vain kello. Ja ehkä hieman päättäväisyyttä.
    http://www.hs.fi/ulkomaat/Hiiritutkimuksen+tulos+Y%C3%B6paasto+voi+laihduttaa/a1305564768624

  35. Mie

    27. Tou, 2012

    ”Mutta ainakaan kokeilusta ei ole terveyshaittaa, se ei maksa ylimääräistä, ei tarvita laihdutusruokia, asiantuntijakäyntejä tai kalliita lääkkeitä.”

    Toki aina voi kokeilla. Tosin olisin Pertti Perustallaajan kohdalla sitä mieltä, että intermittent fasting on lähtökohtaisesti hiukan liian hankala verrattuna perinteisempiin ratkaisuihin – työpäivä ilman ateriaa ei varmasti suju kaikilta. No, eipä se säännöllinen ruokailukaan tunnu sujuvan, joten sikäli … Omakohtaisesta kokemuksesta vain tuppaa olemaan hyötyä lähinnä subjektille itselleen, jos hänellekään (mitenkäpäs kontrolloisit esim. itsesi kohdalla plasebon poies yhtälöstä?) …

    Jos Reijo kaihtaa turhaa positiivisuutta, mie oon sitten varmaankin ihan totaalinen pessimisti: kokeilunhalu suuntaan ja toiseen ei näytä väestötasolla kauheita aikaan saavan. Kyllä tähän vaaditaan edelleen kontrolloitua näyttöä. Mutta kun niiden elämäntapainterventioidenkin merkitys tuntuu välillä lähinnä viivytystaistelulta, vrt. vaikkapa täällä käsitellyn vhh vs normimalli (terkkuja Reijolle, 30% kok.E:stä ei nähdäkseni ole ”low fat”) tutkimuksen, Gulbrand et al (2012) kohdalla: kahden vuoden saldona ekassa ryhmässä n. 2,3 kg painonpudotus ja jälkimmäisessä n. 3 kilon pudotus. Naurettavaa.

    • Reijo Laatikainen

      28. Tou, 2012

      ”terkkuja Reijolle, 30% kok.E:stä ei nähdäkseni ole “low fat” Ei ole suomalaisen ravitsemustieteen mukaan. Mutta monessa maassa se on, ja tutkimuksien meta-analyyseissä vähärasvaiseksi usein leimattaan kaikki sellainen suositusten tyyppinen ruokavalio, jossa on runsaasti hiiliareita ja rasvaa n. 20-35 E %. Tämä on totta myös satunnaistetuissa tutkimuksissa mutta erityisesti väestötason vähärasvainen määrittelyissä.

  36. Mie

    27. Tou, 2012

    ”Olipa taas mielipide…löytyykö tutkimus siitä?”

    Yleensä erottelen mielipiteen ja tutkimustiedon, tämä oli edellämainittu. Mutta mieliksesi: ei if:n toimivuudesta löydy kyllä siitä(kään) muuta kuin lyhytaikaista tutkimusnäyttöä. :-)

    ”Entäpä, jos syö päivällä ja jättää iltasyömisen?”

    Toiminee ehkä paremmin toki sellaisille joilla on raskas duuni. Toisaalta, kun illalla on sitten vapaa-aikaa niin …

    ”Mien jutuista tulee … ”

    No juuri näin. Nähdäkseni hiukkasen modifioitu versio uskovainen/kommari/viherpiiperö/natsikortista. Laadukas keskustelu jatkaa osaltasi voittokulkuaan.

  37. Jan Verho

    28. Tou, 2012

    Pandan tutkimuksesta vielä. Ymmärsinkö oikein? Vähärasvaista ruokaa ”normaalisti” syövä kontrolliryhmä lihoi vähemmän kuin kumpikaan koeryhmistä?

    Tässä yksi ihmisillä tehty trial, jossa pätkäpaastosta oli hiukan hyötyä, mutta keskeytysprosentti nousi aika suureksi, eli noudatettavuus oli heikko.

    http://bit.ly/L7pfHh

    Jännä muuten, että pätkäpaasto nosti verenpainetta jonkun verran.

  38. Pasi

    28. Tou, 2012

    ”Pandan tutkimuksesta vielä. Ymmärsinkö oikein? Vähärasvaista ruokaa “normaalisti” syövä kontrolliryhmä lihoi vähemmän kuin kumpikaan koeryhmistä? ”

    TN<AN<TF<<AF eli normipellettiä rajoitetusti ja vapaasti syöneet olivat kevyimpiä. Rajoitettu rasvainen hiukan painavampi joskin edelleen terve ja ero edellisiin pieni. Vapaa rasvainen otti eroa heti startista muihin ja lopputulos oli sairas pullukka. Mielenkiintoista että kalorimäärät oli samat kaikissa ryhmissä. Itse asiassa kun oikein tihrustaa niin AF ryhmän kcal/hiiri on alhaisin.

    Eli kaloreita tai syödyn ruuan määrää ei rajoitettu vaan ainoastaan aikaikkunaan ja ruuan laatuun puututtiin.

    • Pasi

      28. Tou, 2012

      Näköjään tihrustin tuon alhaisimman ryhmän väärin eli oikea on TF eli rajoitettu rasvainen. Joku muukin voisi noita tarkastella jos on kokoteksti. Artikkelissa on aikatavalla erilaisia pylväitä, käyriä ja taulukoita.

  39. PeterK

    28. Tou, 2012

    Tässä yhteydessä on tärkeää myös korostaa ravinnon rasvan merkitystä, vaikka se olisikin uudessa kreationistissävytteisessä ”tyydyttynyt rasva ei aiheuta sydäntauteja” -debatissa poliittisesti epäkorrektia.

    ”The fat you eat, the fat you wear”. Lihavuustutkijat joutuivat hiljattain muistuttamaan ravinnon rasvan metabolisista laeista myös Harvardin epidemiologisti Willettiä. Perusasiat unohtuvat välillä koviltakin asiantuntijoilta.

    Dietary fat affects obesity rate

    ”Since that time, a 6-mo multicenter trial in 400 overweight men and women reported a significantly greater weight loss of 0.94–1.81 kg associated with a decrease in fat intake of 7.9–10% of energy. The control groups in this study gained 0.82–0.18 kg during the same interval. Whether the low-fat diet had complex or simple carbohydrates made no significant difference”

    ”In other words, our main argument is that the effect of energy density on food intake affects total energy intake. We used a set of animal and human studies to address this topic…”

    http://www.ajcn.org/content/70/4/572.full

    • Mie

      28. Tou, 2012

      ”… uudessa kreationistissävytteisessä “tyydyttynyt rasva ei aiheuta sydäntauteja” -debatissa poliittisesti epäkorrektia.”

      Ja taas tätä samaa.

      Reijo, olisiko vähän tiukempaan moderointiin aihetta? Tässä ketjussa heilutellaan natsi/kretsu/tms. korttia sen verran tiuhaan tahtiin että kohta jokin suomi.24:lainen alkaa varmaan tuntemaan olonsa kotoisaksi.

      • Reijo Laatikainen

        29. Tou, 2012

        Totta on, että keskustelun ilmapiiri alkaa mennä ihan väärään suuntaan. Mutta Mie sinullakin osuutesi pelissä. Aika provoisovasti välillä käyttäydyt. En ole huomannut natsiviittausta, mutta ruvetataanpa deletoimaan viestejä.

        Jos homma ei pysy hanskassa ja menee jatkuvaksi inttämiseksi niin kuin tässä keskusteluketjussa, laitan suodattimet päälle kaikille niille, jotka inttävät ja jankkaavat vähänkään samaa (esim. Mie, San Martino jne.). Samoin niille, jotka kaivavat aina saman Taubesin, Eadesin tms. blogikirjoituksen, ja joille kliinisten tutkimuksien tuloksilla ei tunnu olevan mitään virkaa.Tai esiintyvät hyökkäävästi edes ilman mitään halventavia tai törkeyksiä. Suosittelen oman blogin perustamista jos sanottavaa kerta riittää.

  40. Leena

    28. Tou, 2012

    Kiitos, Reijo, hyvästä yhteenvedosta! Oikein hyviä pointteja olet tänne koonnut!

    Enpä ole juurikaan tavannut töissä näitä liian usein syöviä henkilöitä, joista täällä kommenteissa kovasti kerrotaan. Onnea vaan sillekin, joka haluaa elää 16 h paastosyklissä. Anteeks, mutta tää keskustelu on lievästi absurdia potilastyötä tekevän ravitsemusterapeutin näkökulmasta. Siis kaikella kunnioituksella sanon tämän näkökulmaa antaakseni.

    Aika paljon painohallinnan ongelmat menevät tuonne stressi, uni, tuhat ja sata vääristynyttä ajatusta syömistä sekä kehnot, opitut syömisrutiinit – akselille.

    Joskus vastaanotolla jutellaan välipaloista ja sellaiselle henkilölle, joka vaikkapa menee suoraan töistä kuntoilemaan, niillä on kyllä ihan paikkansa päivän ateriarytmissä, koska herkästi käy niin, että kuntoilu on joko sitä, että odottaa kotiin pääsyä ja syömistä eikä jaksa keskittyä nauttimaan liikunnasta tai sitten sitä, että kotona sitten nälässä syödään turhankin paljon ja tuhdisti. Tai pahimmillaan palkitaan siitä, että ”vaivautui” liikkumaan.

    Komppaan Jaakkoa, eli muutokset pitää olla mieluisia. Ja komppaan Patrikin rentoa otetta painonhallintaan.

    • Mie

      28. Tou, 2012

      ”Komppaan Jaakkoa, eli muutokset pitää olla mieluisia”

      Juu, tämä on todellakin hyvä huomio. Mitä radikaalimpi muutos lähtötilanteeseen nähden, sitä todennäköisemmin tulee ongelmia pitkällä tähtäimellä.

  41. Tuure

    28. Tou, 2012

    Mie: ”Tämä Taubes et co:n insuliinihypoteesi ei vain kestä tieteellistä tarkastelua. Jos ja kun blogosfääri viehättää ja ylläolevan väitteen hyvin kansantajuistettu kritiikki kiinnostaa, niin esim. James Krieger ja Carb Sane ovat raadelleet sen palasiksi, myös Stephan Guyenet on kantanut kortensa kekoon toivuttuaan takavuosien hömppävaihteestaan. Toki jo ravitsemustieteen/endokrinologian/jne. perustietojen tasolla väite siitä, että lipidimetabolia/rasvavarastojen säätely selittyy käytännössä vain ja ainoastaan insuliinilla ja sillä että “hiilarit-nostaa-insuliinia” on ihan tuubaa.”

    Olkoon näin, mutta mitä tekee joku CarbSane tai James Krieger luotettavammaksi, kuin se laajeneva tutkijajoukko, joka on paneutunut Insuliinin haittavaikutuksiin? Kysehän ei ole ainoastaan lihavuusongelma. Yhä enenevässä määrin on näyttöä siitä, että insuliini on yhteydessä yleisimpiin syöpälajeihin (eturauhas- ja rintasyöpä mm.) sekä monen muuhun vanhuustautiin.

    • Mie

      28. Tou, 2012

      Kts. vastaukseni Mirkalle insuliinin roolia koskien. Taubes ei myöskään ole mikään tutkija eivätkä hänen väitteensä kestä kriittistä tarkastelua, johtuen siitä että kyse ei ole tieteellisestä argumentaatiosta tai tarkastelusta.

      Krieger on muuten itse tutkija koulutukseltaan, julkaisuhistoriaa löytyy esim. vhh-ruokavalioista.

  42. Mirka

    28. Tou, 2012

    ”Toki jo ravitsemustieteen/endokrinologian/jne. perustietojen tasolla väite siitä, että lipidimetabolia/rasvavarastojen säätely selittyy käytännössä vain ja ainoastaan insuliinilla ja sillä että “hiilarit-nostaa-insuliinia” on ihan tuubaa”

    Eikö tässä ole hieman olkiukkoilun makua nyt?
    Eikö tässä ole yksinkertaistavia populäärilähteitä (kuten Atkins) (väärin) rinnastettu oppikirjamateriaaliin?

    Ymmärtääkseni on aika hyvä konsensus siitä, että insuliinilla on oma roolinsa, ja että hiilarirajoitus ja/tai liikunta ovat keinoja hyperinsulinemian hillitsemiseksi. On kai yleinen havainto, että 2D:t tuppaavat lihomaan insuliinihoidon aloitettuaan?

    • Mie

      28. Tou, 2012

      Ei tuossa mitään olkiukkoa ole. Tottakai insuliinilla on oma roolinsa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että se ei selitä kaikkea lihomiseen, metaboliseen syndroomaan jne. jne. liittyvää, toisin kuin taubesilaiset väittävät. Tästä oli/on kyse.

  43. Reijo Laatikainen

    28. Tou, 2012

    Mitä jos joku innostuisi joskus vääntämään greliinistä, GIP:stä, leptiinistä ja PYY.stä sekä muista kylläisyys- ja nälkähormoneista? Eikö olisi aika edes pikkaisen miettiä muuta kuin insuliini, hh, insuliini, hh,insuliini… Ei sillä etteikö insuliinillakin ole merkitystä. Mutta minullakin alkaa tulla mitta täyteen tätä yhtä ja samaa. Reilun kolme vuotta tätä kelanneena. Sinä aikana tullut kolme uutta kaksi vuotta kestänyttä VHH-tutkimusta, jotka
    kaikki päättyneet tasvapeliin vs. vähemmän rasvainen. (Guldbrand, Foster, Sacks, )… Olisi se insuliiin ylivoimaisuus jo nähty. C’mon guys!

    • Mie

      28. Tou, 2012

      Insuliini on tietyille piireille kiva ja hyödyllinen maalitaulu. Helppoa ja ideologisesti sopivaa, johtuen hh vs rasva -keissistä siihen liittyen. Ja kun se oma ”ekolokero” populaaripuolen ravitsemus/elämäntapamarkkinoilla on löydetty, niin siitä pidetään kiinni kynsin ja hampain. Sitoutumisen eskaloituminen, kuten taannoin mainitsit toisessa kirjoituksessa.

  44. Mirka

    29. Tou, 2012

    @Mie: OK. Itellänikin Taubes lensi syrjään kaaressa. En voinut sietää asenteellisuutta joka verhottiin mukatieteelliseksi. Tässä on olennainen ero Atkinsiin, joka on rehellisesti maallikolle suunnattu käytännön laihdutusopas, rautalankamalli, jollaisessa on asiaan kuuluvaa väntää mutkia suoriksi. Viimeinen kirjansa olikin jo monitekijäinen.

    Minuakin kiinnostaisi kovasti tutustua noihin muihin tekijöihin. Insuliinin nosto on kuitenkin henkilökohtaisesti ollut minulle ratkaiseva säätöruuvi. Muistaako kukaan ruotsalaistutkimusta, jonka tulos oli, että korkealla insuliinivasteella vhh oli tehokkaampi, maltillisella taas vähärasvainen laihdutti nopeammin?

    • Reijo Laatikainen

      29. Tou, 2012

      Jep, tämä tutkimus olisi mielenkiintoista nähdä jos sellainen on, ja jos se on satunnaistettu kliininen työ.

  45. Mirka

    29. Tou, 2012

    Tuo Mien viesti on muuten lähtenyt vaeltamaan irti yhteydestään, kannattanee korjata ettei tule väärinkäsityksiä.

  46. PeterK

    29. Tou, 2012

    Kiitos ”Mie” taas lämpimista welcoming-toivotuksista. Olen pahoillani, että sait itse fudut tunnetulta foorumilta huonon käytöksen takia.

    Komppaan ”Mietä” insuliinin kanssa. Nämä blogsofäärin insuliiniteoriat ovat samaa pseudotieteellistä tuubaa kuin tarinat statiinien pleotrooppisista vaikutuksista, kertomukset siitä miten LDL on ”vain yksi markkeri muiden joukossa”, väitteet siitä, että Ancel Keys cherry-pickasi datan tai kolesteroli-denialismi. Lisää siitä debatista täällä:

    http://www.puhdasruoka.fi/topic/266-tyydyttyneet-rasvat-ja-verisuonitaudit/

    Anyways, insuliinin liittyen. Tuftin yliopistolla oli aiheesta vuoden kestänyt trial. Kävi ilmi että kolmesta VHH-dietistä (Weight Watchers, Zone, Atkins) mikään ei pärjännyt Ornish’in quasi-vegaaniselle, ultra-hiilihydraattiselle dietille . Ornishin dietti oli ainoa tutkituista ruokavalioista, joka kykeni vähentämään insuliinia verenkierossa merkittävästi (-27%). Eli VHH-dietit eivät kyenneet edes suoriutumaan siitä mihin ne oli alunperin suunniteltu. Epidemiologia paljastaa kivasti pääsäännön: mitä enemmän hiilareita dietissä, sitä laihempaa jengiä. Italialaiset kiva esimerkki Euroopan kontekstissa.

    One Year Effectiveness of the Atkins, Ornish, Weight Watchers, and Zone Diets in Decreasing
    Body Weight and Heart Disease Risk” by Michael L. Dansinger, Joi L. Gleason, John L. Griffith, Wenjun
    Li, Harry P. Selker, Ernst Schaefer; Tufts University, New England Medical Center, Boston, Mass.

    Vähärasvaisesta ruokavaliosta voi olla monta määritettä. Se miten 3/4 maailmasta sen ”määritteli” vielä pari vuosikymmentä sitten ilmeni quasi-vegetaarisen, whole-food dietin muodossa, jossa rasvat about 10-15% tasoa. Öljyjä ei juuri käytetty. Okinawalla rasvat 6% kaloreista. WHI’n ”vähärasvaiselle” eläinpohjaiselle ruokavaliolla olleella ryhmällä about 400% enemmän rasvaa suhteessa kasvipainotteista ruokavaliota kuluttaneeseen Okinawa jengiin

  47. eekoo

    29. Tou, 2012

    Mieluisa muutos…
    Ehkä ravitsemusterapeutit voisivat tehdä ruokaehdotuksia, joiden pohjana olisi asiakkaan lempiruuat. Rehellisesti kysyä ja saada rehelliseti vastaukseksi ne pihvit, makkarat, jäätelöt ja pullat jne.
    Pihvien ja makkaroiden lisukkeeksi voisi koota muutakin kuin perunaa tai vedessä höyrytettyjä sekavihanneksia (ovat muuten melkoisen mauttomia). Jäätelön tai pullan voisi nauttia aterian jälkiruokana.

    • Reijo Laatikainen

      29. Tou, 2012

      Tuohon sopii hyvin kerma, voi, pekoni, läski, kananmunat ja 400 g pihvi jatkoksi :-) Mutta eekoo mistä tämä loputon katkeruus kumpuaa?

  48. Reijo Laatikainen

    29. Tou, 2012

    Innostuin kasamaan yhteen pitkäaikaisten VHH -tutkimuksien tulokset, tämän jatkuvan insuliini-hh-akselin ja Gary Taubes sekä Dr. Eades ylistyksen vuoksi. http://slidesha.re/La1nmj

  49. Mirka

    29. Tou, 2012

    Hieno diasirja, kiitos taas. Aika monessa tuntuu olevan, että vhh on alussa tehokkaampi, mutta etu menetetään myöhemmin. Olisiko taustalla heikompi noudattaminen ja kenties myös suurempi virheraportointi?

    (nimim. Kymmenettä vuotta normaalipainoa Atkinsilla :-D)

  50. Tuure

    29. Tou, 2012

    On kyllä kummallinen asenne monella osallistujalla tässä foorumissa. Mielipiteet ovat täysin varmoja asioista joista tiedeyhteisölläkään ei ole vielä varmaa mielipidettä. Itsellekin on lyöty Taubes-Eades leimaa, vaikka kyseisiä nimiä en ole missään maininnut. Suosittelen tutustumista Cynthia Kenyoniin:

    http://health.usnews.com/health-news/family-health/slideshows/how-5-longevity-researchers-stave-off-aging/4

    Hyvästi.