”Tämä tiedettiin jo 60-luvulla” -toteaa rasvatutkijat (osa 2)

kirjoittanut | 22.09.2011 | Blogi | 16 Kommentit

Edellisessä kirjoituksessani kävin läpi sitä, miten on tultu siihen, että aina vedotaan jo 1960 -luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Keskityin sitten ruotimaan toisen keskeisen 1960 -luvun tutkimuksen, tunnetun suomalaisen mielisairaalatutkimuksen antia, vahvuuksia ja puutteita.

Kuten todettu, on olemassa myös toinen 1960 -luvun rasvatutkimus, joka on rasvateorian kulmakiviä. Se on norjalainen Oslo Diet-Heart (ODH) vuodelta 1966.

ODH:ta pidetään usein pelkkänä kasviöljytutkimuksena. Niin minäkin ennen pidin. Kerron nyt miksi ajatukseni tästä tutkimuksesta ovat muuttuneet.

Sitä jotenkin ajattelee luontaisesti, että kun Harvardin yliopiston professori Mozaffarianin kaltaiset henkilöt tekevät meta-analyysin, lopputulos on pommin varma. Tätä käsitystä raskaimmin omalla kohdallani ryhtyi heiluttamaan Ramsdenin meta-analyysi vuonna 2010. Ramsden olikin kaivanut käsiinsä alkuperäistutkimuksen pitkänä väitösversiona, ja löysi siitä sellaista tietoa joka on ollut ainakin tiedelehdissä vähänlaiseen esillä. Kaivoin itsekin kirjastosta käsiini ODH:n pitkän väitöskirjaversion (sitä ei saa elektronisesti). Se oli taas silmiä avaavaa luettavaa.

Tutkimus meni näin. Vuodesta 1956 lähtien 412 norjalaista sydäninfarktin kärsinyttä miestä satunnaistettiin joko ”kolesterolia alentavalle ruokavaliolle”  tai perinteiselle norjalaiselle ruokavaliolle viideksi vuodeksi (Leren 1968, lyhyt elektroninen versio). Kaikilla oli lähtötilanteessa korkea kokonaiskolesteroli, 7,6 mmol/L. Ruokavalio-ohjeiksi annettiin seuraavat neuvot (siis ”kolesterolia alentavalle ruokavaliolle”) (Leren 1966, väitösversio ODH:sta)

  • Käytä soijaöljyä ruuanlaitossa puoli litraa viikossa tai ainakin 15-30 g päivässä ”lääkkeenä”  (ilmaisia)
  • Voit käyttää myös ilmaisia kalanmaksaöljyyn purkitettuja sardiineja (omega-3 kalaöljyä ja D+A -vitamiinia)
  • Käytä maitona rasvatonta maitoa
  • Vähennä erilaisten punaisten lihojen syöntiä, ja kuori näkyvä rasva niistä pois
  • Korvaa lihaa mahdollisuuksien mukaan kalalla ja meren elävillä
  • Lopeta margariinin käyttö (vähemmän trans- ja tyydyttynyttä rasvaa)
  • Lisää kasvisten, hedelmien, pähkinöiden, papujen ja herneiden käyttöä
  • Käytä korkeintaan yksi munan keltuainen viikossa

Molemmille tutkimusryhmille annettiin monivitamiinipilleri. Kontrolliryhmä ei saanut mitään ruokia ilmaiseksi.

Viiden vuoden kuluttua sydäninfarkteja ilmaantui aktiivihoitoryhmässä 33 % vähemmän ja kuolemaan johtavia infarkteja 56 % vähemmän kuin tavallista norjalaista ruokavaliota käyttävillä. Aktiiviryhmän kokonaiskolesteroli oli laskenut n. 18 %, kun taas kontrolliryhmän n. 4 %. Aivan erinomaiset tulokset!

Ruokavalion toteutumista arvioitiin puutteellisesti.  Vain 4 % aktiiviryhmässä olleista raportoi ruuankäyttöään. Kontrolliryhmässä ei kukaan. Siten jää arvailuksi mitä muutoksia suosituksiin verrattuna koehenkilöt tekivät, mutta ilmaiset ruuat kelpasivat tutkijoiden mukaan hyvin.

Tämä tutkimus on siis ruokavaliomallitutkimus, jossa tehtiin useita ruokavaliomuutoksia yhdenaikaisesti. Tulokset ovat erinomaiset, mutta johtuuko hyvät tulokset tyydyttyneen rasvan korvaamisesta soijaöljyllä, transrasvapitoisen margariinin vähentämisestä, omega-3 rasvahappojen tai D-vitamiinin lisääntymisestä, kalan syömisestä lihan tilalla, kuidun ja huonosti imeytyvien hiilihydraattien saannin lisääntymisestä vai jostain muusta (esim. kaikkien näiden yhdistelmästä)?

ODH on monessa suhteessa sukulainen tunnetulle Välimeren ruokavaliomallia koskevalle Lyon Heart -tutkimukselle, se ei siis ole pelkkä rasvamodifikaatio -tutkimus. Mozaffarian oli pudottanut meta-analyysistään Lyon Heart’in pois juuri tästä multifaktoriaalisuudesta johtuen. Samasta syystä Oslo Diet-Heart’ in olisi myös pitänyt jäädä rannalle. ODH:sta on muuten myös 11 vuoden avoimen seurannan tulokset (Leren 1970), joten pelkkien julkaisujen määrän kanssa menee helposti sekaisin.

Lopuksi. Nämä kaksi rasvateorian kulmakivitutkimusta ovat kovin hataria kivijalkoja. Ei ihme, että rakennelmaa horjutellaan sieltä täältä. Seuraavan rasvakirjoituksen teemaa en ole vielä päättänyt, katsotaan. Yksi mahdollisuus olisi tuijotella surrogaattimarkkeri (LDL/HDL) -tutkimuksien tuloksia, tai Rose Corn Oil – ja Sydney Diet-Heart -tutkimuksia.

PS. Laitathan edelleen kommentteja erityisesti, jos huomaat virheitä tekstissä. Ohessa alla täydellisemmät tiedot tutkimuksesta.