Valkoisen riisin runsas käyttö lisää diabeteksen vaaraa

Valkoisen riisin runsas käyttö lisää diabeteksen vaaraa

Kirjoitettu 16. Maa, 2012 kirjoittanut alueella Uutiset

Eilen arvovaltaisessa British Medical Journal -lehdessä ilmestyneen tutkimuskoosteen eli systemoidun katsauksen ja meta-analyysin mukaan, eniten valkoista riisiä käyttävillä henkilöillä on 27 % suurempi vaara saada tyypin 2 diabetes kuin vähiten valkoista riisiä käytävillä. Yhteys oli voimakkaampi aasialaisessa väestössä kuin länsimaisessa. Meta-analyysiin kelpuutetuissa tutkimuksissa oli koehenkilöitä 352 384 ja tutkimukset kestivät 4-22 vuotta. Tulokset vakioitiin tavanomaisilla sekoittavilla tekijöillä.

  • Aasiassa eniten valkoista riisiä käyttäneiden (ylin viidennes) riski saada aikuistyypin diabetes oli 52 % suurempi kuin vähiten käyttäneiden (alin viidennes)
  • Länsimaissa eniten valkoista riisiä käyttäneiden (ylin viidennes) riski saada aikuistyypin diabetes oli 12 % suurempi kuin vähiten käyttäneiden (alin viidennes
T2D, diabetes, valkoinen riisi

Lähde (kaikille avoin): Hu et al. BMJ 2012;344:e144

Erot saattavat selittyä sillä, että Aasiassa käytetään riisiä yksinkertaisesti enemmän kuin länsimaissa. Länsimaissa riisin käytössä ei ole niin suuria eroja eniten ja vähiten käyttävien välillä. Euroopassa hiilihydraattien käyttö on painottunut viljoihin (leipä, pasta) ja perunaan. Yllä olevasta kuvasta voi havaita, että aasialaisessa väestössä riisin käyttö on ainakin viisinkertaista verrattuna länsimaihin. Alla oleva kuva kertoo riisin ja tyypin 2 diabeteksen annosvastesuhteesta.

Lähde (kaikille avoin): Hu et al. BMJ 2012;344:e1454

Sokerilimujen ja muiden sokeroitujen juomien yhteys aikuistyypin diabetekseen on myös osoitettu meta-analyysissä (Malik et al. 2008). Käänteisesti on havaittu, että täysviljan runsas käyttö vähentää aikuistyypin diabeteksen vaaraa 21 % (Mozaffarian et al. 2011). Eli kääntöpuolelta; valkoisen leivän käyttö lisää tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Perunan osalta ei ole meta-analyysitason tietoa.

Riisiä koskevan meta-analyysin tulos on yhdensuuntainen Barclay’n meta-analyysin tulosten kanssa, joiden mukaan ylipäätään suuri raffinoitujen  hiilihydraattien kuorma on yhteydessä lisääntyneeseen aikuistyypin diabeteksen vaaraan (+27 %- +40 %).

Oma lukunsa on sitten sepelvaltiomotauti. Raffinoitujen hiilihydraattien suuri määrä lisää selkeästi sepelvaltimotaudin riskiä (Mente et al. 2009). Kaikkinensa kaikki edellä mainitut meta-analyysit vahvistavat käsitystä, että huonolaatuiset höttöhiilarit ovat runsaasti käytettynä terveydelle haitallisia. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että  ”huonon ja hyvän hiilihydraatin” ero väestötutkimuksissa on räikeämpi kuin ”huonon ja hyvän rasvan” (tyydyttynyt vs tyydyttymätön). Asia vaikuttaa tältä sekä sepelvaltimotaudin että erityisesti aikuistyypin diabeteksen ilmaantumisen kannalta.  Samaan suuntaan raffinoitujen hiilihydraattien runsaista haitoista viittaa myös mm. kuopiolaisten tutkijoiden lyhempikestoiset riskitekijätutkimukset (deMello V, Juntunen KKallio PLankinen M, jne.).

Mutta höttöhiilareiden vaaroista puuttuu edelleen ne kovimman luokan satunnaistetut kuolleisuus- ja sairastuvuustutkimukset.

Lähde: 

Hu E et al. White rice consumption and risk of type 2 diabetes: meta-analysis and systematic review. BMJ 2012; 344 doi: 10.1136/bmj.e1454 (Published 15 March 2012)

Kuva: Bigstockphoto

Tags: , , , ,

12 vastausta to “Valkoisen riisin runsas käyttö lisää diabeteksen vaaraa”

  1. viljaton

    16. Maa, 2012

    Tässä varmaan jollain tapaa näkyy aasiassa elintason nousu, eli kun on rahaa ruokaan enemmän, myös riisiä syödään enemmän? Siellähän kun on kyllä aina riisiä syöty enemmä kuin meillä täällä euroopassa, kuten tuossa mainittiikin. Meillä kantsis kyllä kans tutkia perunan ja 2diab.yhteyttä

    Vai onko aasiassa taustalla elintason nousun myötä myös ns.länsimaisen ravinnon (hampurilaiset, makeiset, yms.ns. höttö) lisääntyminen? Saattaapi myös alkoholin kulutus olla nousussa elintason/rahan määrän lisääntyessä.

  2. Mirka

    16. Maa, 2012

    Riisin syönti vähenee elintason noustessa. Mm. Kiinassa valtio subventoi riisin hintaa niin, että köyhimmilläkin on siihen varaa. Elintason kasvaessa riisin kulutus vähenee, kasvisten, lihan ja lopulta myös kalan kulutus kasvaa (kala on hyvin kallista). Myös oluen ja roskaruoan, virvoitusjuomien kulutus kasvaa ja liikunta vähenee (mopot, autot).

    Erityisesti kasvisten tuottajahinnat ovat selkeästi riisiä korkeammat, mitä pidettiin 90-luvulla jo kansallisena ongelmana. Viljeltiin tarpeeseen nähden liikaa vihanneksia ja liian vähän riisiä. Tai näin ainakin silloin valtiovalta katsoi.

    • Reijo Laatikainen

      16. Maa, 2012

      Mirkalla on ilmeisesti tarkempaa tietoa asiasta. Omakohtaisen kokemuksen perusteella?.

  3. Mirka

    16. Maa, 2012

    Asuin yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä puoli vuotta Pekingissä keräämässä materiaalia graduuni Kiinan ruokakulttuurista. Olin sitä ennen opiskellut kieltä viisi vuotta. Nykytilannetta en enää tunne yhtä hyvin, vaikka jonkin verran seurailenkin.

  4. Mika

    16. Maa, 2012

    Minkälaista roolia valkoinen riisi näyttelee sitten esimerkiksi Okinawalaisten ruokavaliossa? Kyseisen saariston asukkaathan ovat tutkitusti maailman pitkäikäisintä (ja terveintä?) väestöä.

    • Reijo Laatikainen

      16. Maa, 2012

      Mozaffarianin katsausartikkelissa 2011 (Circulation) tämä(kin) asia on käyty aika hyvin läpi. Siellä on perinteisesti käytetty enemmän bataattia kuin riisiä (6,6 annosta Asian Sweet Potato’a päivässä)

  5. Mirka

    16. Maa, 2012

    Toki kävin opinnoissani läpi myös keskeisen ruokaa koskevan sosiologisen ja antropologisen kirjallisuuden, siltähän pohjalta minä täälläkin väännän. Ja tulen epäilemättä korostaneeksi sosiologis-antropolgisia selitysmalleja. :-D

  6. Mirka

    16. Maa, 2012

    @Mika, okinawalaisten ruokavalio on muuttunut aika tavalla vuosikymmenistä toisiin. Japanissa yleensäkin on ollut suuri pula viljelymaasta, kun iso osa pinta-alasta on vuoristoa. Ylivoimaisesti tärkein tärkkelyslähde pitkä-ikäisellä sukupolvella oli violetti bataatti. Kaukana kakkosena on tullut riisi ja hirssi, joidenkin tietojen mukaan tattari. Vasta näiden jälkeen ilmeisesti vehnä, eli gluteeniviljan osuus on ollut poikkeuksellisen alhainen.

  7. Juhani M

    17. Maa, 2012

    Tyhmä kysymys, mutta lasketaanko esim. Jasmiini ja Basmatiriisi valkoiseksi riisiksi?

  8. Mirka

    17. Maa, 2012

    Toki lasketaan. Kaikki normaali riisi, joka on väriltään valkoista eikä rusehtavaa (tai punaista tai mustaa). Ite en noista kokojyväriiseistä ole innostunut. Syön riisiä niin vähän, että silloin kuin syön, maun pitää olla priimaa. Esim. basmatia tai jasmiiniriisiä. Sen haitat kun tulevat esiin todella suurella päivittäisellä käytöllä, mikä samalla on markkeri köyhästä ruokavaliosta muutenkin.

  9. Reijo Laatikainen

    18. Maa, 2012

    Niin, valkea riisi ei mielestäni ole juurikaan huonompi kuin peruna. Molempia syön itsekin. Kyse on lähinnä siitä, että mikä tahansa raffinoitu hiilari hyvin runsaasti käytettynä on taakka terveydelle. Mikä tahansa raffinoitu hiilihydraatti kohtuudella käytettynä ei yleensä ole ongelma.

    Rasvakammon sijaan ei ole aihetta kehittää hiilarikammoa. Tärkeintä olisi tietoisuus hiilihydraatteista a la Varpu Tavi. Yksilöllisiä eroja hiilihydraattien siedossa löytyy.

    Näissä väestötutkimuksissa usein esitetään äärilaitojen välinen ero riskissä jonkin ravintotekijän suhteen. Väliin jää sitten valtaväestö joka ei kuulu kumpaakaan äärilaitaan.

  10. Mirka

    18. Maa, 2012

    Molempien haittoja voi vielä vähentää kypsentämällä ne edellisenä päivänä, jolloin osa tärkkelyksestä muuttuu resistentiksi. Eli suosimalla esim. perunasalaatteja, valkosipuliperunoita, vanhaa kunnon silakkalaatikkoa jne, tai riisin suhteen paistettua riisiä (chao fan). Eli vokkiin öljy, vihanneksia, ehkä kanaa tai katkarapuja, sieniä, maustevihannekset (inkivääri, valkosipuli, chili), perään edellisen päivän riisit, paistetaan sekoittaen, maustetaan soijalla ja seesamiöljyllä ja lopuksi joukkoon sekoitetaan raaka kananmuna. Pinnalle purjosuikaleita ja syömään.