Suomalainen väitöskirjatutkimus osoittaa, että raskaana olevien äitien ruokavaliossa on puutteita. Terveystieteiden maisteri, ravitsemusterapeutti Tuula Arkolan väitöskirja kertoo, että suurimmat puutteet ovat D-vitamiinin liian alhainen saanti, kalan vähäinen käyttö, sekä kasvisten ja hedelmien liian alhainen saanti. Noin puolet äideistä syö liian vähän kasviksia ja kalaa.
Myös lisäravinteiden käytössä oli puutteita. 31 % tutkimukseen osallistuneista äideistä käytti jotakin lisäravinnetta, joka sisälsi A-vitamiinia. A-vitamiinia lisäravinteena ei suositella raskauden aikana. Kaikkiaan 85 % käytti lisäravinteita, joskin D-vitamiinia käytti vain noin puolet. Raskaana oleville on erityisen tärkeää foolihapon riittävä saanti. 44 % äideistä sai sitä liian vähän (Arkkola et al. 2006). Liian alhainen foolihapon saanti saattaa johtaa lapsen hermostoputken puutteellisen sulkeutumiseen tai raskauden keskeytykseen.
Sikiöaikainen ravitsemus vaikuttaa lapsen riskiin sairastua diabeteksen, sydän- ja verisuonissairauksiin, astmaan ja allergioihin.
Lähde: Tuula Arkolan väitöskirja.
Lisäksi viimeaikoina on havaittu, että runsas raskauden aikainen glykyrritsiinihapon käyttö (lakritsin ja salmiakin syönti) voi haitata lapsen psyykkistä hyvinvointia varhaislapsuudessa ja johtaa ennenaikaiseen synnytykseen.
Lisää lakritsin ja salmiakin vaikutuksista terveyteen aiemmista uutisista.