Foolihappoa raskaana oleville

kirjoittanut | 1.03.2010 | Uutiset

Foolihappo eli folaatti kuuluu B-ryhmän vitamiineihin. Se on vesiliukoinen vitamiini, joka toimii elimistössä koentsyyminä aminohappojen ja nukleotidien aineenvaihdunnassa. Suomalaisten folaatin saanti oli Finravinto-tutkimuksen mukaan vuonna 2007 keskimäärin 20 % alle suositusten.

Foolihappoa on tutkittu vilkkaasti viime vuosina. Siitä on tehty useita suuria eteenpäin suuntautuneita kontrolloituja tutkimuksia, joissa folaatin lisäravinnekäytöllä ei ole voitu osoittaa olevan lisähyötyä esim. sydän- ja syöpäsairauksisissa. Mutta raskaana olevien naisten kohdalla tilanne on toinen. Suomalainen Duodecim –lehti kehottaa uudessa pääkirjoituksessaan kaikkia raskautta suunnittelevia naisia käyttämään foolihappolisää.

Foolihapon puute lisää merkittävästi sikiön hermoston vaikeita kehityshäiriötä eli hermostoputken sulkeutumishäiriötä. Sulkeutumishäiriön seurauksena voi olla selkärankahalkio ja aivottomuus (anenkefalia), jotka johtavat sikiön kuolemaan. Suomessa tällaisia tapauksia ilmenee vuosittain n. 50. Puolet näistä tapauksista syntyy vammaisena ja puolet johtaa raskauden keskeytymiseen. Hermostoputken kehittymisen kriittisin aika on heti hedelmöittymistä seuraavat neljä viikkoa. Siksi foolihapon saannin riittävyys olisi varmistettava ennen raskauden suunnittelua, ensimmäisellä neuvolakäynnillä ollaan myöhässä.

Duodecimin pääkirjoituksen mukaan on kiistatta osoitettu, että 0,4 mg foolihappoa päivässä estää vähintään 50 % kaikista hermostoputken häiriöistä.  Kaikkien raskautta suunnittelevien pitäisi käyttää foolihappoa 0,4 mg /päivä 2 kk ennen ja 3 kk hedelmöittymisen jälkeen sekä imetyksen ajan. Epileptikoiden, lihavien (BMI>35), runsaasti tupakoivien ja alkoholia kuluttavien sekä diabetespotilaiden kuuluisi käyttää 4 mg (kymmenkertainen määrä) foolihappoa ennen 2 kk ja 3 kk jälkeen hedelmöittymisen sekä imetyksen aikana 0,4 mg.  Asiasta pitäisi pääkirjoituksen mukaan järjestää laajamittainen naisille kohdistettu kampanja.

Foolihapon lähteitä ovat vihreät kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, pähkinät, täysjyvävilja sekä maksa.

Foolihaposta lisää American Journal of Clinical Nutrition –lehdestä. Asiaa sivuavaa keskustelua ravintolisisistä käydään Veteraaniurheilijan palstalla.

Lähde: Duodecim 2010;126:337-9 (Vedran Stefanovic ja Anna Nieminen)