Suomalaisten ruokakorista puuttuu D-vitamiinia

Suomalaisten ravintoaineiden saantia seuraa noin viiden vuoden välein Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finravinto -tutkimus. Se tuottaa väestötason tietoa erityisesti päättäjille, tutkijoille ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Yksittäiset kuluttajat voivat seurata ravintoaineiden saantiaan pitämällä ruokapäiväkirjaa, ja tallentamalla päivittäiset ruuat ja juomat erilaisten ravinnonsaantiohjelmien avulla. Internetissä tällaisia ilmaisia palveluja ovat mm. Fineli, Kalorilaskuri, Kiloklubi ja Energynet.

Kuluttajille on tarjolla muitakin tapoja. Eräs luotettava, ja yksinkertainen pitkäaikaisesta ravinnon saannista kertova palvelu on Ravintokoodi. Ravintokoodi on tehnyt sopimuksen K-ryhmän kauppojen kanssa seuraavasti. Kaikki K-plus -kortilla tehdyt ruokaostokset kerryttävät tietoutta ruokakoriin valittujen ruokien ravintoainesisällöistä. Palvelun vahvuus on se, että siinä ei tarvitse pitää ruokapäiväkirjaa, ja että se on pitkällä aikavälillä lahjomaton. Virhelähteitä on tietysti olemassa. Mielenkiintoinen palvelu, jonka soisi leviävän muhinkin kauppaketjuihin.

Minua kiinnosti, miten kaikkien suomalaisten Ravintokoodin käyttäjien ravintoaineiden saanti eroaa tai on yhteneväistä Finravinto -tutkimuksen kanssa. Asiasta kertoo tarkemmin haastattelussa Ravintokoodin kanssa työskentelevä Aki Paasonen.

1.Aki Paasonen Tuulia International Oy:stä, mitä Tuulia Oy tekee ja kuka olet?

Aki Paasonen

Tuulia International Oy suomalainen ravitsemusalalla toimiva yritys. Se on keskittynyt erilaisten tietoteknisten kuluttajasovellusten kehittämiseen, joilla mitataan ja arvioidaan ruoankäyttöä, ravinnonsaantia ja energiankulutusta. Tunnetuimpana järjestelmänä on ilmainen Ravintokoodi.fi-palvelu, joka on käytössä K-ruokakaupoissa. Palvelu vertaa asiakkaan ruokaostoksia ravitsemussuosituksiin ja ostostiedot siirtyvät järjestelmään automaattisesti jos asiakas on ottanut palvelun käyttöönsä. Itse olen Viikistä valmistunut elintarviketieteiden maisteri ja toimin Tuuliassa ravitsemusasiantuntijana.

2. Miten kauan Ravintokoodi.fi -palvelu on ollut käytössä, ja miten moni henkilö on rekisteröitynyt käyttäjäksi?

Nykyisessä muodossaan Ravintokoodi.fi julkaistiin keväällä 2009 ja samalla se muuttui ilmaiseksi K-ruokakauppojen kanta-asiakkaille. Palvelun on tämän jälkeen rekisteröinyt käyttöönsä jo yli 30 000 asiakasta.

3. Millaista palautetta olette saaneet käyttäjiltä?

Palaute on ollut erittäin hyvää, sillä tunnetusti ruokavalioasiat kiinnostavat ihmisiä, mutta apuvälineitä ruoankäytön ja erityisesti ravintoaineiden saannin arvioimiseen ei juurikaan ole ollut saatavilla. Ahaa-elämyksiä on ollut mukava lukea, missä käyttäjä on oppinut jotain uutta valintojensa merkityksestä ja onnistunut tekemään hyödyllisiä muutoksia päivittäisissä valinnoissaan.

Jonkin verran ihmetystä tietysti aiheuttavat ravintoainetiheyksiin perustuvat suositukset, vaikka esimerkiksi kaikkien tuntemat hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen suositukset pohjautuvat juuri ravintoainetiheyteen.
4. Miltä suomalaisten ostoskori näyttää?

Ravintoaineina tarkasteltuna Ravintokoodia käytävien talouksissa asiat ovat hyvin samansuuntaiset mitä on havaittu ylipäätään suomalaisten ruokavaliossa. Tämä siitäkin huolimatta, että Ravintokoodia käyttävät ovat luultavimmin ”terveystietoisempia” tai ainakin ravinnosta kiinostuneempia kuin suomalainen väestö keskimäärin.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden kohdalla hankaluuksia tuottavat folaatin, D-vitamiinin ja raudan niukkuus, kun taas muissa ravintoaineissa suola, tyydyttynyt rasva ja sokeri ylittävät suositustason. Myös kuitu käsi kädessä hiilihydraatin kanssa jää hieman suosituksista. Merkittävimmäksi ongelmaksi nostaisin kuitenkin suurehkon energiapitoisuuden, joka vaikeuttaa painonhallintaa. Osaltaan tähän liittyen myös kasvisten osuuden ruokakoreissa soisi suurentuvan nykyiseltä tasoltaan.

5. Minkä tai mitkä asian haluaisit nostaa erityisesti esiin?

D-vitamiinin, kts. video.

6. Saatko itse riittävästi D-vitamiinia?

Ravintokoodin ja pitämieni ruokapäiväkirjojen perusteella D-vitamiinin saantitasoni vastaa nykyistä suositustasoa. Saanti ei ole kuitenkaan koskaan selkeästi runsasta niin kuin monien muiden vitamiinien kohdalla. Kesällä en kiinnitä D-vitamiiniin sen suurempaa huomiota, mutta talvella sitäkin enemmän. Lisäksi käytän D-vitamiinia valmisteena enemän tai vähemmän säännöllisesti koko pimeän kauden ajan.

7. Minkä neuvon haluaisit antaa ruoka-ostoksia tekevälle suomalaiselle?

Ehkä parhain käytännönohje kauppareissulle on välttää ruokaostosten tekemistä nälkäisenä. Nälkätila vaikuttaa ihmisen ruoanvalintaa voimakkaasti ja spontaanit valinnat ohjautuvat luontaisesti painonhallinnan kannalta epäedullisiin tuotteisiin. Tämä yksi kaupassa vietetty hetki voi näin ollen vaikuttaa epäsuotuisasti usemman päivän ruokavalintoihin kotona, missä vaikutus jakaantuu lisäksi kaikkiin perheenjäseniin.

Kiitokset haastattelusta Aki Paasonen.