Tausta
Imettämisen ajatellaan olevan hyvä suoja vauvojen ihottumia ja allergioita vastaan. Jos äidinmaito loppuu tai sitä ei muodostu riittävästi, tarvitaan äidinmaidonkorvikkeita tai vieroitusvalmistetta. Äidinmaidonkorvikkeet (ja vieroitusvalmisteet) sisältävät erityyppisiä proteiinin lähteitä. Tyypillisiä proteiinin lähteitä korvikkeissa ovat heraproteiini, kaseiini, soijaproteiini ja aminohapot.
Lehmänmaitoallergia on tyypillisin imeväisikäisten ruoka-aineallergia, ja sen tyypillisiä oireita ovat ihottuma ja suoli-oireet. Lehmänmaidon proteiinien kaseiini-osan epäillään olevan suuremman allergian aiheuttaja kuin hera.
Tutkimusasetelma
Tähän systemaattiseen katsausartikkeliin sisällytettiin 18 eri tutkimusta ympäri maailmaa. Osa tutkimuksista oli eteenpäin suuntautuvia kontrolloituja interventiotutkimuksia, osa väestöseurantoja. Katsauksessa verrattiin 100 % hydrolysoitua heraproteiinia sisältävien äidinmaidonkorvikkeiden ja lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeiden (kaseiini-hera –yhdistelmiä) vaikutuksia atooppisen ihottuman kehittymiseen vauvaiästä leikki-ikään. Vauvoilla ei saanut olla allergiaoireita, eikä muita sairauksia tutkimukseen sisäänottovaiheessa. Useimmilla vauvoilla oli kuitenkin lähtötilanteessa sukurasite allergioiden osalta. Katsauksessa ei arvioitu hydrolysoidun heraproteiinin vaikutuksia astmaan tai heinänuhaan. Mukaan otetut tutkimukset kestivät vähintään 30 kuukautta.
Tulokset
Hydrolysoidut heraproteiinikorvikkeet vähensivät atooppisen ihottuman ilmaantumista merkittävästi verrattuna koko lehmänmaitopohjaista korviketta käyttäneisiin. Heraproteiinikorvikkeita saaneilla ilmaantui 36 kk seurannassa atooppista ihottumaa n. 1/3 vähemmän (17 vs 26 %) kuin lehmänmaitokorvikkeita saaneilla. Etu heraproteiinin hyväksi oli havaittavissa kaikissa tutkimuksissa.
Pohdinta
Suomessa on käytössä hydrolysoituja heraproteiini-, koko lehmänmaito-, soijaproteiini- sekä aminohappopohjaisia valmisteita. Tämä tutkimus kertoo, että allergiataustaisista perheistä peräisin olevat lapset saattaisivat hyötyä hydrolysoiduista heraproteiinipohjaisista valmisteista verrattuna koko lehmänmaitopohjaisiin valmisteisiin, kun äidinmaito ei riitä vauvalle. Tutkimus ei kerro miten samassa vertailussa soijaproteiini- tai aminohappopohjaiset valmisteet olisivat pärjänneet suhteessa kumpaankaan vertailuvalmisteeseen. Saman tutkijan meta-analyysissä hydrolysoitu korvike auttoi myös atooppisen ekseeman ehkäisyssä, kun taas Cochrane review (2006) ei löytänyt selvää hyötyä hydrolysoitujen korvikkeiden eduksi, joskin tässäkin katsauksessa allergiaperheistä olevat saattoivat saada lievää hyötyä hydrolysoiduista herakorvikkeista.
Suomalainen lasten ruoka-aineallergioiden Käypä Hoito –suositus toteaa maito-allergian ehkäisystä: ” Jos rintaruokinta ei riitä ensimmäisen neljän kuukauden aikana, lapsen allergisia oireita voidaan vähentää käyttämällä pilkottuja korvikkeita”. Suomessa äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden markkinointi kuluttajille on kielletty.
Lisätietoja lasten ruoka-allergiasta uutisistani. Heraproteiinista ja kylläisyydestä tietoa Juuso Reinikaisen blogissa.
Alexander DD et al. Partially hydrolyzed 100% whey protein infant formula and atopic dermatitis risk reduction: a systematic review of the literature. Nutr Rev. 2010 Apr;68(4):232-45.