Kalan rasvasta ei lisäetua sepelvaltimotaudissa

kirjoittanut | 27.05.2010 | Uutiset

Tausta

Runsaasti kalan rasvaa ja omega-3 rasvahappoja sisältävän ruokavalion on todettu olevan yhteydessä hyvään sydän- ja verisuoniterveyteen (Siri-Tarino et al. 2010). Kalan rasvan on arveltu suojaavan myös mm. muistia ja mielenterveyttä, lieventävän nivelreuman ja atooppisen ihottuman oireita. Sepelvaltimotaudista kärsineillä potilailla tehdyissä tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia kalaöljyn vaikutuksista sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumiseen.

Tutkimusasetelma

Norjalainen tutkijaryhmä seurasi B-vitamiinitutkimuksen osatutkimuksena koehenkilöiden omega-3 rasvahappojen saantia ja sydänterveyttä. Tutkimukseen osallistui 2412 miestä keskimäärin vajaan kuuden vuoden ajan. Tutkimus oli eteenpäin suuntautuva väestötutkimus. 81 % osallistuneista sairasti sepelvaltimotautia.

Tulokset

Etukäteen määrätyllä analyysimenetelmällä mitattuna omega-3 rasvahappojen saannilla ei ollut yhteyttä sydäntapahtumien ilmaantumiseen. Suuri omega-3 rasvahappojen kokonaissaanti ruokavaliosta ja ravintolisänä ei suojannut koehenkilöitä sydäntapahtumilta. Jälkikäteen keksityllä (pos hoc) –analyysillä havaittiin vähiten omega-3 rasvahappoja saavilla hieman suurempi riski sairastua sydäninfarktiin.

Pohdinta

Tämä on toinen sepelvaltimotautipotilailla tehty tutkimus, jossa havaittiin, että omega-3 rasvahapoista ei ole hyötyä sepelvaltimotaudissa. Vaakakupissa on muutama tutkimus (esim. GISSI preventzione), jossa  sepelvaltimotautipotilaat hyötyivät omega-3 rasvahapoista lisäravinteena. Yhtään prospektiivista tutkimusta ei ilmeisesti ole olemassa, jossa olisi osoitettu omega-3 rasvahappojen lisäävän sydän- ja verisuonitapahtumia.

Lisätietoja kalaöljyn terveysvaikutuksista saat aiemmista uutisistani sekä käyttämällä sivuston sisäistä hakua ”omega-3” ja mm. New Scientist -lehden verkkosivuilta.

Manger MS.  Dietary intake of n–3 long-chain polyunsaturated fatty acids and coronary events in Norwegian patients with coronary artery disease. Am J Clin Nutr (May 19, 2010). doi:10.3945/ajcn.2010.29175