Kirjoitussarjan viimeisessä jaksossa Janne Huovila keskittyy erilaisten sosiaalisen median ja Web 2.0 -alustojen ja -työkalujen käyttöönottoon. Jos on epäselvää, mitä nämä ovat ja miksi niitä kannattaa käyttää, on hyvä tutustua sarjan aikaisempiin kirjoituksiin.

Yhteisöpalvelut

Yhteisöpalveluiden (mm. Facebook ja Twitter) käyttö edellyttää profiilin luomista. Se vaatii nimen tai nimimerkin ja sähköpostin antamista. Salasanan käytössä on syytä noudattaa samaa varovaisuutta kuin muuallakin Internetissä.

Facebookissa toimitaan yleisesti samalla profiililla niin yksityisissä kuin ammatillisissa keskusteluissa. Henkilöt, jotka toimivat Facebookissa ahkerasti ammatillisessa yhteyksissä, voivat myös luoda kaksi profiilia. Toinen on yksityiselämälle ja toinen ammatillinen. Ammatilliseen profiiliin voi laittaa oman nimen perään edustamansa organisaation.

Profiilin lisäksi yksityinen henkilö tai organisaatio voi perustaa Facebook-sivun. Viestintäkonsultti Oskari Outinen on kirjoittanut syksyllä 2010 hyvän ohjeistuksen Facebook-sivun perustamiseen. http://www.slideshare.net/OskariUotinen/facebooksivun-luominen

Blogit

Blogialustoja on useita (Blogger, Vuodatus), mutta WordPress on suosituin ja ominaisuuksiltaan monipuolisin. Uutena tulokkaan on Posterious, joka on riisuttu ja helppokäyttöinen, siksi monien suosima blogialusta. Ensimmäinen ratkaistava kysymys on blogin nimi. Vaikka ihmisillä on usein vahvoja käsityksiä siitä, minkälaisia blogit ovat, on todellisuus paljon kirjavampi. Yhtä lailla on olemassa ironisia, kepeitä, asiallisia kuin elämän kipua huokuvia blogeja. Blogi on ennen kaikkea kanava persoonalliselle itseilmaisulle.

Kaikissa blogeissa alkaa ennemmin tai myöhemmin paistamaan läpi kirjoittaja/kirjoittajien persoonallisuus. Persoonaa ei usein kannatakaan yrittää häivyttää. Blogien suosion salaisuus on yllätyksellisyys ja luovat kokeilut, jotka eivät taivu samalla tavalla genrerajoihin, kuin monet muut joukkoviestinnän muodot. Jos sinulla on selkeä inspiraatio ja kauan kaivertanut halu kirjoittaa jostain aiheesta, anna tämän kuulua blogin nimessä. Mikäli blogin tarkoitus on aloittamisvaiheessa epäselvä, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä blogilta haluaa. Blogin osoite valitaan usein niin, että siinä näkyy joko blogin nimi tai kirjoittajan nimi. Jos haluaa pysyä anonyymina on luonnollinen www-osoite blogin nimi. Oman nimen käyttö on taas hyvä silloin jos uskoo, että blogin nimi voi tulevaisuudessa muuttua.

Blogialustan ohjausnäkymä (eng. dashboard) voi tuntua aluksi monimutkaiselta. Tärkeintä on, miten kirjoituksia julkaistaan, mutta monet muutkin toiminnot kannattaa ottaa käyttöön. Ensiksi on tärkeää valita oma teema, joka sisältää ulkoasun asetukset väreineen ja kuvineen. Hyödyllinen ominaisuus on julkisen linkkilistan tekeminen kiinnostavista internetsivuista ja blogeista. Näin bloginpitäjä kertoo, mihin heimoon kuuluu ja ketä netissä arvostaa. On hyvä antaa ”respectiä” heille joita arvostaa ja tuoda se blogissa julki. Bloggaajien välinen lojaliteetti olisi oman tutkimuksen arvoinen ilmiö. WordPress suomeksi http://fi.wordpress.com/

RSS

RSS-syötteitä tilataan erilliseen syötteenlukijaan, www-selaimeen tai sähköpostiin. Näihin lukijoihin liitetään sivuilta löytyviä syöteosoitteita, jotka yleensä ovat oranssien nappien takana, jossa lukee rss, atom tai xml. Tarkempi ohje Google Readerin käyttöön löytyy Tampereen yliopiston sivuilla. http://tertiolainen.wordpress.com/2008/09/25/opas-rss-syotteiden-tilaamiseen-ja-lukemiseen/

Esityspalvelut, Slidshare, YouTube ja Vimeo

Diaesitysten ja videoiden jakamiseen on perustettava oma tili. Toimintaperiaatteet ovat hyvin samanlaisia kuin yhteisöpalveluja käyttöönotossa. Tilin voi perustaa myös pelkkään seuraamiseen ja kommentoimiseen. Yhä useammissa palveluissa sisäänkirjautumisessa voi hyödyntää jo olemassa olevia profiileja Facebookissa ja Twitterissä.

Dia- ja videoesityksiä voi jakaa kätevästi yhteisöpalveluissa ja blogissa.

Kirjanmerkkipalvelut

Delicous ja Diigo ovat palveluja, joihin voi kerätä mielenkiintoiset kirjoituksia ja sivustoja ja asiasanoittaa niitä. Samalla löydät ihmisiä, jotka ovat samoista asioista kiinnostuneita. Käyttöönotto vaatii profiilin luomista. Profiilin voi pitää yksityisenä (omana arkistona) tai julkisena (pyrkiä löytämään vertaisia). Profiilin perustamiseen pätevät samat säännöt kuin yhteisö- ja esityspalvelujen perustamiseen.

Kirjoitussarja on saavuttanut päätepisteen. Keskiössä on ollut ajatus siitä, miten Web 2.0 vaikuttaa asiantuntijuuteen ja miten uusien toimintatapojen ja työvälineiden avulla voi vahvistaa omaa osaamista. Tällä hetkellä mahdollisuuksien hyödyntämiseen on kaksi kriittistä pistettä: resurssit ja kollektiivisuus. Sosiaaliseen median hyödyntäminen on prosessi, joka vaatii aikaa. Keskeistä on ymmärtää myös kollektiivisuuden merkitys. Sosiaalinen media on inhimillistä toimintaa, jossa yksi ihminen on osaa laajempaa ekosysteemiä. Siksi yksin on vaikeaa pärjätä ja siksi sosiaalinen media on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa: se yhdistää innostuneita ihmisiä yli maantieteellisten ja organisatoristen rajojen.

Mikäli aihe kiinnostaa, bongaat minut täältä:
– www.healthsome.fi
– www.facebook.com/ravitsemusuutiset
– www.twitter.com/jannehuovila
– etunimi.sukunimi(ät)healthsome.fi