Välimeren ruokavaliomalliin kuuluu kohtuullinen alkoholin käyttö. Arvostettu tutkija Antonio Trichopoulou on jopa esittänyt, että Välimeren ruokavaliomallin ”terveellisin” yksittäinen tekijä olisi nimenomaan kohtuullinen alkoholin käyttö (Trichopoulou et al.2009). Välimeren ruokavaliota koskevissa väestötutkimuksissa mitataan absoluuttista alkoholin määrä, eikä eroa yleensä tehdä eri alkoholijuomien välillä. Väestötutkimuksissa pointsin alkoholin käytöstä saa, jos Välimerellinen alkoholin käyttö pysyy haarukassa: naiset: 5-25 g ja miehet:10-50 g/pv.
Kliinisissä tutkimuksissa on usein päädytty suosittelemaan nimenomaan viinijuomia. Esimerkiksi kuuluisassa Lyon Diet Heart -tutkimuksessa todetaan alkoholin käytön ohjeeksi: ”Moderate alcohol consumption in the form of wine was allowed at meals”. Samantyyppinen suositus on menossa olevassa mittavassa PREDIMED -tutkimuksessa. Perusteena tälle suositukselle voi olla Välimeren alueen traditio käyttää viiniä ruokajuomana ja toisaalta punaviinin korkea polyfenolipitoisuus.
Yleinen mielipideilmasto suosii viinejä ruokajuomana oluen sijaan. Mutta onko viinien suosimisille kestävät perusteet terveysnäkökulmasta?
Uusi meta-analyysi
Italialaiset tutkijat ovat julkaisseet väestötutkimuksiin perustuvan meta-analyysin oluen ja viinin vaikutuksista sydän- ja verisuonitapahtumien osalta (Costanzo S et al. 2011). Meta-analyysissä oli mukana yhteensä 18 alkoholin käyttöä ja sydäninfarkteja, -kuolemia ja aivoinfarkteja seurannutta väestötutkimusta. Suurin osa tutkimuksista oli prospektiivisia ja pienempi osa poikkileikkaustutkimuksia. Tutkimukset oli tehty Pohjoismaissa, USA:ssa, Australiassa ja Välimeren maissa.
Kaikki tutkimukset huomioiden viinin osalta maksimaalinen suojavaikutus (-31 %) havaittiin annoksella 21 g /pv ja oluen osalta (-42 %) alkoholiannoksella 43 g/pv. Kun vertailuun otettiin vain ne kaksitoista tutkimusta, joissa raportoitiin erikseen sekä oluen että viinin juonti, havaittiin, että oluen ja viinin suojavaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta annos-vastekäyränä oli lähes identtinen.
Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun oluen ja viinin yhtäläiset sydänterveysvaikutukset on voitu dokumentoida perusteellisesti. Tämän mahdollistivat uudenlaiset tilastolliset menetelmät (joista en osaa paljon kertoa). Tutkijat huomauttavat, että viinin ja oluen käyttöön liittyvä kuolleisuusriski noudattelee J-käyrää.
Väkevien juomien osalta haitat ilmaantuivat jo pienemmillä annoksilla, mikä tutkijoiden mukaan johtunee siitä, että väkevien käyttöä sotkee ryyppääminen (binge drinking). Ryyppääminen tunnetusti lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä, vaikka ryyppäämiseen kulunut alkoholiannos jaetaisiinkin kaikille viikonpäiville ja laskennallinen alkoholinkäyttö yhtä päivää kohden jäisikin maltilliseksi.
Pohdintaa
Tutkimus jättää edelleen ilmaan sen, olisiko punaviini jotenkin erityisen terveellistä. Tässä meta-analysissä valko- ja punaviini laskettiin yhteen yleispäteväksi viiniksi. En löydä tutkimuksesta kohtaa, jossa olisi mainittu jotakin puna- ja valkoviinin mahdollisista erilaisista vaikutuksista. Punaviinissähän on selvästi enemmän fenolisia yhdisteitä.
Oluessa on myös fenolisia yhdisteitä. Koska juomavolyymit ovat suurempia, on mahdollista, että oluesta saadaan samaa alkoholimäärää kohden riittävästi fenolisia yhdisteitä. Oluessa eniten esiintyvä fenolinen yhdiste on luultavasti ferulahappo. Punaviinin tunnetuin fenolinen yhdiste lienee resveratroli.
Tutkijoiden mukaan viininjuojat tuppaavat olemaan terveystietoisempia kuin oluen juojat. Jos tämä kuitenkin olisi sekoittava tekijä vaikioinneista huolimatta, sen olisi pitänyt olla oluelle haitaksi. Ja niinhän nyt ei ollut.
Jospa sittenkin on niin, että tärkeintä on juuri pienen alkoholiannoksen saanti. Fenoliset yhdisteet ja muut antioksidanti ovat toissijaisia. Pullo keskiolutta ja 16 cl punaviiniä sisältää kutakuinkin saman verran energiaa eli n. 140 kcal. Joten painonhallinnankaan kannalta ei suurta eroa taida olla.
Suomessa suhtaudutaan alkoholin käyttöön terveyden edistämisessä nihkeästi. Maltillinen alkoholin kulutus voi lisätä syöpien, kuten esim. naisten rintasyövän vaaraa, ja altistaa riippuvuudelle. Kuten Alko asian muotoilee: ”Alkoholin kulutuksen lisäämistä ei kuitenkaan suositella kenellekään, koska alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmiseen, ja sen riippuvuutta aiheuttavaa tekijää on vaikea ennustaa etukäteen.”
Tutkijoiden loppupäätelmä
”Thus, in relation to health, drinking in moderation is more important than the content of the bottle, at least when wine and beer are taken into consideration”.
Aimpia kirjoituksiani alkoholista
Tasapainoilua alkoholin kanssa
Diaesitys: Alkoholin hyödyt ja haitat
Lähde
Costanzo S et al. Wine, beer or spirit drinking in relation to fatal and non-fatal cardiovascular events: a meta-analysis. Eur J Epidemiol. 2011 Nov 11. [Epub ahead of print]
Kuva: BigStockPhoto