Uutta tietoa ärtyvän suolen ruokavaliosta, yhteenveto (osa 5/5)

On aika laittaa pakettiin tutkittuun tietoon pohjautuva ärtyvän suolen oireyhtymän ravitsemushoitosuositus. Keskeiset toimenpiteet IBS-potilaan ohjauksessa siis ovat:

1. Yleisten terveyteen ja suoliston toimintaan liittyvien terveystekijöiden kartoitus ja hoito (Lue tarkemmin osa 1/5)

    • Ravinnon osalta tässä vaiheessa lähinnä laktoosin vähentäminen jos on kyse laktoosi-intoleranssista ja tavanomaisten terveyttä edistävien ravitsemustottumusten varmistaminen
    • Kofeiinin, hiilihappopitoisten juomien, alkoholin  ja rasvaisten suurten aterioiden välttäminen

2. Toisen linjan toimenpiteet

    • Ummetuspainotteisessa taudissa (C-IBS) pellavansiemenet jauhettuina annosta hitaasti nostaen (Kts. osa 2/5)
    • FODMAP-hiilihydraattien rajoitus riippumatta IBS:n alatyypistä (Kts. osa 3/5)
    • Probioottivalmisteen kokeilu 4 viikkoa (Kts. lista tehokkaista valmisteista osa 4/5)

3. Kolmannen linjan toimenpiteet

    • Yksilöllinen oirepäiväkirjan perusteella toteutettava eliminaatioruokavalio

Kaikki toimenpiteet suositellaan tehtäväksi asiaan perehtyneen  laillistetun ravitsemusterapeutin konsultaatiossa.

Vahvuuksia

Suosituksen vahvuutena on systemaattinen kirjallisuuden läpikäynti ja suositusten sekä tutkimuksien luokittelu tieteellisen näytön asteen mukaan. Ärtyvän suolen hoidossa jos missä tällainen on tärkeää. Sairauden hoito on nimittäin ollut monien mielestä lähes salatiedettä, ja kaikenlaisia mutuun perustuvia hoitoehdotuksia on kirjattu ihan virallisiin hoito-ohjeistuksiin.

Vahvin näyttö (B) todettiin olevan FODMAP-rajoituksella ja probiooteilla. Seuraavaksi paras näyttö (C) oli siitä, että vehnän lese ei auta IBS:ssä. Huono näyttö (D) oli mm. eliminaatioruokavaliosta ja pellavansiementen suosittelemisesta. Mikään suosituksen osa ei saanut parasta A-tason näyttöä.

Erityisen hyvää on mielestäni myös suositeltu systemaattinen oireiden, sairaushistorian, lääkkeiden, luontaistuotteiden, ravintolisien sekä ruokailutottumusten selvittelu ennen hoidon aloittamista. Tämän selvityksen avullla voidaan hoitaa suunnata ja tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia ennen hoidon aloittamista (esim. keliakian poissulkeminen veritestein).

Heikkouksia

Suosituksesta on jäänyt pois joitakin keskeisiä asioita, jotka mielestäni kuuluvat ravitsemusterapeutille(kin). Kyse on ihan ymmärrettävästä aiheen rajauksesta. Ravitsemusterapeutin kannattaa nostaa esiin myös päivittäisen liikunnan ja levon tärkeys. Piparminttuöljy kapseleina on tutkimuksien mukaan tehokas ainakin vatsakipujen ja -spasmien hoidosta. Se olisi ehkä ravitsemusterapeutin hyvä muistaa ja tietää (joskaan Suomessa ei liene yhtään kapselivalmistetta kaupan juuri nyt).  Pidän pienenä puutteena myös psyllium-kuitua koskevan tutkimusnäytön ohittamista. Suosituksessa ei korosteta hampaille ystävällisten sokerialkoholien (ksylitoli, sorbitoli) merkitystä. Ainakin Suomessa ne ovat terveystietoisten ihmisten kohdalla joskus ongelma vatsaoireiden kannalta.

Tutkimatta on vielä sekin, että miten yksittäiset suositellut hoitotoimenpiteet pelittävät yhdessä. Ei ole itsestään selvää, että ne tukevat toisiaan.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivän kannattaa hakeutua oma-aloitteisesti ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Tässä suosituksessa esitetyt toimenpiteet ja hoitokeinot eivät ole vielä laajasti lääkäreiden ja hoitajien tiedossa. Suuri osa heistä ei osaa lähettää asiakkaita vielä ravitsemusterapeutille. Näin on.

Lähde

McKenzie YA, Alder A, Anderson W et al. British Dietetic Association evidence-based guidelines for the dietary management of irritable bowel syndrome in adults. J Hum Nutr Diet. 2012 Apr 10. doi: 10.1111/j.1365-277X.2012.01242.x.