CORDIOPREV -tutkimus: 4. satunnaistettu ruokavaliotutkimus jossa ruokavalio yksin vähensi sydänsairauksia

kirjoittanut | 10.05.2022 | Blogi | 0 Kommenttia

Lancet-tiedelehdessä julkaistiin viime viikolla uusi satunnaistettu CORDIOPREV -tutkimus, jossa traditionaalinen Välimeren ruokavalio vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia enemmän kuin kontrolliruokavalio sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä. Kyseessä on toiseksi suurin (n=1002) ja kaikkein pisin (noin 7 vuotta) satunnaistettu kovien päätetapahtumien tutkimus, jossa pelkällä ruokavalion laajalla laatumuutoksella on saatu selvä väheneminen sydän- ja verisuonitautitapahtumissa. Lancet’ssa julkaistu tutkimus on niin sanottu tutkimuksen pääjulkaisu, tutkimuksesta on jo aiemmin julkaistu yli 60 osajulkaisua (!).

Tulokset

Tutkimuksen primaaripäätetapahtumia* esiintyi traditionaalisella Välimeren ruokavaliolla olleilla 26 % vähemmän. Huomattakoon, että Välimeren ruokavaliolla ei tarkoiteta turisteille yleisesti Etelä-Euroopassa tarjolla olevaa ruokaa, vaan ruokavaliota joka oli vallalla  Välimeren maissa 50-100 vuotta sitten (lue tarkemmin täältä). Ruokavalion tavoitteet eli tämä Välimerellinen ruokavaliomalli on esitelty taulukossa tämän kirjoituksen lopussa.

*) the primary end point was a composite of myocardial infarction, revascularization, ischemic stroke, documented peripheral artery disease, and cardiovascular death events.

Linjassa aiempien vastaavien tutkimusten kanssa

Tutkimus on neljäs lajissaan. Aiemmin Predimed-, Lyon Diet Heart– ja Oslo Diet Heart -tutkimuksissa tutkittu ruokavaliomalli (Välimeren tai suosituksen mukainen ruokavalio) on vähentänyt kontrolliruokavaliota enemmän sydän- ja verisuonitautitapahtumia seuranta-aikana. Seuranta-ajat näissä muissa tutkimuksissa ovat olleet lyhyempiä, mutta PREDIMED on ollut kirkkaasti suurin, siinä oli yli 7000 metabolisesta oireyhtymästä kärsivää.

Pelkkää ruokavalion laatua pyrittiin muuttumaan laajasti myös WHI-tutkimuksessa, jossa aktiiviryhmän ohjeet olivat melko samankaltaiset kuin CORDIOPREV-tutkimuksen kontrolliryhmässä (rasvan vähentäminen oli keskeistä). Satunnaistetussa  WHI-tutkimuksessa vähärasvainen ruokavaliomalli toi sydän- ja verisuonitautihyötyä ainoastaan heillä, jotka toteuttivat ruokavalion erittäin perusteellisesti  –primaarianalyysissä ei ollut eroa ryhmien välillä. Lue lisää näistä tutkimuksista Lihastohtorin blogiin kirjoittamistani vieraskirjoituksesta.

Suomalaisilla usein mielessä olevat diabeteksen ehkäisytutkimukset (DPS ja DPP) poikkeavat aiemmin esitellyistä siten, että niissä pyrittiin myös lisäämään liikuntaa ja laihtumaan pysyvästi ruokavaliomuutoksen lisäksi. Siksi ne eivät kuulu pelkästään ruokavalion laatumuutoksia tutkineiden satunnaistettujen tutkimusten joukkoon. 1960-70 luvun rasvanvaihtotutkimukset olivat vain rasvaa koskevia, eivätkä siksi laajasti ruokavalion kokonaismuutoksen pyrkiviä.

Laajan ohjauksen toteutti ravitsemusterapeutit

Ruokavalio-ohjauksen antoi ravitsemusterapeutit, katso alla. Tuosta kun laskee kontaktit tulee 7*12 eli yhteensä 84 kpl/potilas! Myös kontrolliryhmä sai yhtä paljon neuvontaa.

”The dietary intervention in the CORDIOPREV study included individual face-to-face visits every 6 months, group sessions every 3 months and telephone visits every 2 months, all of this aimed at guaranteeing frequent contact between patients and dietitians (at least 12 interactions per year). All visits were performed by registered dietitians who were previously trained to ensure uniformity and the quality of the intervention.”

 

”Consequently, the experimental approach investigated two high-intensity dietary interventions with equal intensity in both groups. ”

Toteutuneet ruokavaliomuutokset

Tulosten lisäksi tässä tutkimuksessa on luonnollisesti kiinnostavaa mitä muutoksia onnistuttiin todella tekemään. Tunnetttuhan on, että ruokavalioon sitoutumista ei koeta usein helpoksi.

Kontrolliruokavaliota kutsuttiin CORDIOPREV-tutkimuksessa vähärasvaiseksi (aivan kuten Predimed-tutkimuksessa), vaikka se ei täyttänyt varsinaisesti vähärasvaisen ruokavalion kriteereitä. Kontrolliryhmässäkin rasvasta tuli 32 % päivittäisestä kaloreista tutkimuksen loppupuolen mittauksen mukaan. Vähärasvaisen ruokavalion rajana pidetään usein sitä, että rasvasta saadaan <20 % päivittäisistä kaloreista.

Välimeren ruokavalioryhmässä puolestaan rasvasta tuli 40 % päivän kaloreista. Vertailun vuoksi, suomalaisten rasvan saanti on keskimäärin 38 % päivittäisistä kaloreista (Finravinto 2017). Molemmissa ryhmissä tyydyttyneen rasvan saanti oli tutkimuksen lopussa varsin matalaa, 7-8 % päivittäisistä kaloreista (Suomessa nyt 14-15 E %).

Lähtötilanteessa koko populaation keskiarvo Välimeren ruokavalion noudattamisesta oli 9 pistettä (asteikolla 0-14). Välimerellisessä ryhmässä olevilla se kohosi noin kolme pinnaa korkeammalle (tasolle 11/14) ollen koko tutkimuksen ajan tällä tasolla. Sen sijaan kontrolliryhmässä Välimerellisen ruokavalion pinnat tippuivat tutkimuksen aikana yhden pinnan tasolle 8/14 (ja luonnollisesti vähärasvaisuuspinnat nousivat).

Isoimmat erot ruuan käytössä ryhmien välillä tutkimuksen lopussa olivat (itseraportoimat):

  • Välimeren ruokavaliossa käytettiin enemmän extra neitsyoliiviöljyä (kontrolliruokavaliossa lähinnä auringonkukkaöljyä tai raffinoitua oliiviöljyä)
  • Välimeren ruokavaliossa käytettiin enemmän pähkinöitä
  • Välimeren ruokavaliossa käytettiin enemmän kasviksia
  • Välimeren ruokavaliossa käytettiin enemmän hedelmiä

Esimerkiksi kanan, kananmunien, palkokasvien,viljojen, alkoholin (viinin), sokerijuomien tai leivonnaisten käytössä ei ollut merkittävää eroa ryhmien välillä. Todettakoon, että molemmissa ryhmissä yllettiin suomalaiseen ravitsemussuositukseen tavoitteeseen eli viiteen annokseen vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä päivässä.

Ravintoaineiden saannissa suurimmat erot olivat:

  • Välimeren ryhmässä olleet saivat 3 grammaa enemmän kuitua päivässä
  • Välimeren ryhmässä saatiin enemmän rasvaa, koska extra neitsytoliiviöljyn käyttöä lisättiin voimakkaasti
  • Välimeren ryhmässä saatiin 0,8 E % enemmän tyydyttynyttä rasvaa (7,9 E % vs 7,1 E %). Molemmissa ryhmissä tyydyttyneen rasvan saanti oli suomalaisiin verrattuna vähäistä eli selvästi <10 E% (Suomessa 14-15 E %).
  • Välimeren ryhmässä saatiin enemmän kasvikunnan omega-3 rasvahappoa, lähinnä pähkinöistä. Oliiviöljy on tunnetusti heikko omega-3 rasvahappojen lähde. Suomessa tärkeimmät lähteet puolestaan ovat rypsiöljy ja margariini, erinomainen lähde olisi myös saksanpähkinä.

Ohimennen sanottakoon, että molemmissa ryhmissä linolihapon eli omega-6 rasvahapon saanti lisääntyi vs. lähtötilanne. Lisäksi palkokasvien käyttö oli ohjeista huolimatta vähäistä molemmissa ryhmissä; Välimeren ryhmässä pyrittiin vähintään kolmeen annokseen (180 g)/vko, mutta vain tasolle 0,45 annosta (27 g)/vko ylletttin.

Samoin rasvaisen kalan syönti oli suomalaisittainkin hyvin vähäistä; Välimeren ryhmässä syötiin rasvaista kalaa vain 0,5 annosta (68 g)/vko, vaikka tarkoitus oli syödä ainakin kolme annosta kalaa (pääosin rasvaista)/vko.

Edelleen viljan syömistavoitteesta jäätin todella kauaksi kontrolliryhmässä; määrä oli syödä viljaa (pääosin täysviljaa), perunaa ja palkokasveja 6-11 annosta päivässä, mutta tutkittavat raportoivat käyttävänsä vain 2,5 annosta viljaa, 0,5 annosta perunaa, ja 0,4 annosta palkokasveja/pv.

Raportoitu energian saanti väheni molemmissa ryhmissä tutkimuksen aikana jonkin verran, noin 200-500 kcal (huolimatta melkoisesta oliiviöljyn lisäyksestä). Paino pysyi kuitenkin muuttumattomana molemmissa ryhmissä, joten energian saannin väheneminen lienee ollut raportointivirhettä.

Yllä mainittujen seikkojen valossa –ja monista muista tutkimuksen supplementissa lisäksi esitellyistä– voidaan todeta, että ruokavaliomuutokset toteutuivat korkeintaan puolittain, ja jotkin ruokavaliomuutokset, kuten kalan syönnin ja palkokasvien käytön lisääminen tuntui olevan erityisen haasteellista.

Mekanismi?

Hyvien sydänterveystulosten takana oleva mekanismi ei selvinnyt tutkijoille. Veren rasva-arvoissa (esimerkiksi LDL-kolesteroli/apoB) tai verensokerissa  ei ollut ryhmien välillä eroa (supplementti, Tabl S9).

Epäselväksi minulle jäi tutkimusta lukiessa, miksi verenpaineen muutoksia ei raportoitu, eikä spekuloitu. Lähtötilanteen verenpaine ilmoitetaan, mutta ei seurantamittausten tuloksia. Myöskään suolan saantia ei tässä päätutkimuksessa raportoitu, vaikka aiemmassa osajulkaisussa samasta -tutkimuksesta kerrottiin suolan saannin vähentyneen Välimerellisellä ruokavaliolla olevilla, mutta ei kontrolliruokavaliolla.

Painossa tai vyötärön ympäryksessä ei tapahtunut muutoksia kummassakaan ryhmässä.

CORDIOPREV-tutkimuksesta on julkaistu useampia aiempia rohkaisevia osajulkaisuja. Yhdessä niistä saatiin tulos, että Välimeren ruokavalio vähensi kaulavaltimon ahtaumaa lähtötilanteeseen ja myös kontrolliruokavalioon nähden ultraäänimittauksessa; tämä tukee tutkimuksen päätulosta. Valtimoiden Endoteelitoiminta myös parani toisen julkaisun mukaan. Toisaalta, yhden osajulkaisun mukaan CORDIOPREV:in esidiabetikoilla tyypin 2 diabeteksen riski väheni enemmän heillä, jotka olivat kontrolliruokavaliolla.

Pienempää sairastumista selittävät mekanismit eivät tarkemmin ottaen valitettavasti ole selvillä tätä kirjoittaessa.

Vielä muutama poiminta

Tässä tutkimuksessa mielenkiintoisia pointteja olivat mielestäni myös seuraavat:

  • Ruokavalion hyöty osoitettiin asianmukaisen modernin sepelvaltimotaudin lääkehoidon lisänä (osallistujilla oli sepelvaltimotauti). Esimerkiksi statiinien käyttäjiä oli lähtötilanteessa kaikista tutkittavista 85 %.
  • Tutkimuksessa ei pyritty vaikuttamaan painoon eikä liikuntaan eikä tupakointiin. Hyöty tuli yksistään ruokavalion laatua muuttamalla.
  • Tutkittavien BMI oli lähtötilanteessa 31. Näin ollen lihavien henkilöiden ruokavaliomuutos ilman mitään laihtumista voi parantaa sydän- ja verisuonitautiterveyttä.
  • Hyöty osoitettiin selvästi vain miehillä; tosin naisten määrä oli vähäinen lähtökohtaisesti jo tutkimuksen alussa.

Tutkimus vahvistaa edelleen ruokavalion laadullisten muutosten itsenäistä merkitystä sydän- ja verisuonitautien torjunnassa. Extra neitsytoliiviöljyn, pähkinöiden ja vihannesten sekä hedelmien runsas käyttö ja runsas kuidun saanti samalla kun tyydyttyneen rasvan saanti pidetään matalana on eduksi terveydelle. Terveellisen ruokavalion malli on tuttu, ja olen kuvannut sitä itsekin useissa kirjoituksissa ja esimerkiksi tässä katsausartikkelin taulukossa 1.

Lähde: Delgado-Lista J, Alcala-Diaz JF, Torres-Peña JD, Quintana-Navarro GM, Fuentes F, Garcia-Rios A, Ortiz-Morales AM, Gonzalez-Requero AI, Perez-Caballero AI, Yubero-Serrano EM, Rangel-Zuñiga OA, Camargo A, Rodriguez-Cantalejo F, Lopez-Segura F, Badimon L, Ordovas JM, Perez-Jimenez F, Perez-Martinez P, Lopez-Miranda J; CORDIOPREV Investigators. Long-term secondary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet and a low-fat diet (CORDIOPREV): a randomised controlled trial. Lancet. 2022 May 4:S0140-6736(22)00122-2. doi: 10.1016/S0140-6736(22)00122-2. Epub ahead of print. PMID: 35525255.

Taulukko. CARDIOPREV-tutkimuksen suositetut ruokavaliomuutokset

Välimeren ruokavalio Kontrolliruokavalio
Öljy 4+ rkl ekstra-neitsytoliiviöljyä/pv <2 rkl/pv, esim.  auringonkukka-/raf. oliiviöljyä)
Hedelmä (annoksia/pv) 3+ hedelmää tai luonnon hedelmämehua 3+ , myös purkitetut ja kuivatut käy
Vihannekset 2+ annosta/pv (ainakin yksi raakana) 2+ annosta/pv (purkitetut, pakastetut käy)
Viljat ja perunat 6 annosta/pv, mieluiten täysjyväviljaa 6-11 annosta/pv viljaa, perunaa ja palkokasveja
Palkokasvit 3+ annosta/vko 6-11 annosta viljaa, perunaa ja palkokasveja
Maitotaloustuotteet 2 annosta/pv 2-3 annosta rasvattomia tai vähärasvaisia
Puiden pähkinät 3+ annosta/vko (natural) <1 tai 1 annos/vko
Kala ja äyriäiset 3+ annosta, erit. rasvaista kalaa/vko Vähärasvaista kalaa, rasvainen kala max 1 x/vko
Valkoinen liha Kanaa punaisen lihan sijaan, poista nahka Valitse vähärasvainen liha, ilman nahkaa
Punainen tai prosessoitu liha <1 annos viikossa <1 annos viikossa
Munat 2-4 /vko 2 tai vähemmän keltuaista /vko
Makeiset ja leivonnaiset 1 annos tai vähemmän /vko 1 annos tai vähemmän /vko
Voita ja margariinia Ei sallittu 1 annos tai vähemmän /vko
Viini Sai käyttää kohtuudella Ei sallittu
Makeat tai hiilihapotetut juomat <1 juoma/pv <1 juoma/pv
Kulinaariset tekniikat Sofritoa 2+ /vko Vähärasvainen kypsennys/ vältä sofritoa