Aivot ja ravitsemus. Seuraava vuori valloitettavaksi.

kirjoittanut | 17.05.2023 | Blogi

Kaikki ravitsemustiedettä vakavammin seuranneet tietävät, millainen ruokavalio on tyypin 2 diabeteksen, syövän, rasvamaksan ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn kannalta eduksi. Myös mekanismit, joilla tällainen terveyttä edistävä ruokavalio ulottaa vaikutuksensa näihin sairauksiin on kuvattu melko hyvin; selittäjinä mm. apolipoproteiini B, LDL-kolesteroli, verenpaine, lievä tulehdus ja verensokeri.

Seuraava iso kenttä selvitettäväksi ravitsemustieteellä on aivoterveys. Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet ovat väestön vanhenemisen myötä alati lisääntyvä, valtavan inhimillisen kärsimyksen ja yhteiskunnallisen taloudellisen taakan aiheuttava sairausryhmä. Depressiosta ja ahdistuneisuudesta on tullut työväestön työkykyä ja nuorten kehittymistä ehkä vakavimmin uhkaava sairaus. Ravitsemuksella saattaa olla merkittävä rooli aivoterveyden ylläpitäjänä muiden elämäntapoihin liittyvien tekijöiden ohella.

Olen ollut mukana useiden muiden asiantuntijoiden kanssa tuottamassa Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n verkkokoulutusta Aivot ja ravitsemus. Koulutuksessa paneudutaan siihen, mitä ravitsemuksen ja aivoterveyden yhteydestä tänään tiedetään. Tämän kattavan koulutuksen sisällöstä, luennoitsijoista ja muista yksityiskohdista saat lisätietoa HY+:n sivuilta täältä. Mukana on laaja joukko aihepiirin asiantuntijoitamme.

Itselläni on kaksi erillistä luentoa koulutuksessa: Erilaiset ruokavaliot ja niiden vaikutukset muistiin, mielialaan ja vireystilaan, ja toisena aiheena ravitsemustiedon arviointi. Juurikin masennuksesta ja muistista olen kirjoittanut blogissani vain vähäisesti. Siksi ajattelinkin tarjota teille seuraavaksi pienen palan luennon sisällöstä maistiaisiksi.

Terveellisen, suosituksien mukaisen ruokavalion noudattaminen näyttäisi olevan jossain määrin yhteydessä pienempään masennuksen riskiin kohorttitutkimuksissa. Mielenkiintoista kyllä jo viidessä erillisessä satunnaistetussa tutkimuksessa on saatu näyttöä, että terveelliselle ruokavaliolle satunnaistetuilla masennuksesta kärsivillä henkilöillä on vähemmän masennusoireilua tutkimuksen lopussa kuin verrokkihoidolla (joka yleensä on ollut jonkinlainen sosiaalinen tuki). 1,2,3,4,5

Liitin oheen alle kahdesta suurimmasta masennusta ja ruokavaliota koskevasta tutkimuksesta tiivistelmät, jotka tein diasarjaani. Totta kai, tutkimusnäyttöä tarvitaan vielä lisää huomattavasti. Joka tapauksessa tähänastiset tulokset masennuksen hoidossa ovat jossain määrin lupaavia. Itse näen ruokavaliohoidon tulevaisuudessa tukihoitona, hoidon tehostajana, en niinkään muiden hoitojen korvaajana tai kilpailijana.

Käyn luennolla myös läpi muita masennukseen liittyviä ravitsemuksellisia asioita, kuten mikrobiomi, omega-3 rasvahapot, folaatti ja rauta.

Aivan kuten masennuksenkin osalta, väestötutkimuksissa terveellisen ruokavalion noudattaminen liittyy vähäisempään muistisairauden riskiin. Myös muistisairauksista, ja terveiden henkilöiden muistitoimintojen virkeänä pitämisestä ravintotekijöillä on ilmestynyt ensimmäisiä satunnaistettuja tutkimuksia.

Ohessa pari esimerkkiä luentodioistan. Niissä lähteenä olevissa tutkimuksissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia, kun ruokavaliota on muutettu terveelliseen suuntaan. Esimerkiksi aivojen verenkierto on vilkastunut terveellisellä ruokavaliolla ja epäterveellisellä ruokavaliolla heikentynyt. Toisessa tutkimuksessa laihdutuksen ja MIND-ruokavalion vaikutus muistitoimintoihin oli parempi kuin pelkän laihdutuksen. Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa runsaasti uutta tutkimustietoa aihepiiristä.

 

Itse uskon, että olemme alkutaipaleella aivoterveyden ja ravitsemuksen välisten yhteyksien tutkimuksessa. Ilokseni olen kuitenkin havainnut, että Suomessa on ravitsemusta ja aivoterveyttä selvittäviä useita tutkijaryhmiä, muun muassa Anu Ruususen työryhmä Kuopiossa, ja Finger-työryhmä usealla paikkakunnalla.

Aion itse seurata aihetta aiempaa tiiviimmin blogissanikin, sillä jännittäviä aikoja alamme osalta on tiedossa.

Helsingin yliopistolla (HY+) on lupa julkaista tämä kirjoitus sellaisenaan tai muokattuna omassa blogissaan.