Yllä olevalla videolla käyn läpi elokuussa vuonna 2025 julkaistun satunnaistetun tutkimuksen (Predimed Plus) tuloksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Kyseessä on kuusi vuotta kestänyt espanjalaisilla tehty tutkimus.
Tutkimuksen tavoite oli seuraava: vähentääkö energiarajoitteinen traditionaalinen Välimeren ruokavalio yhdessä liikunnan kanssa diabeteksen ilmaantuvuutta verrattuna pelkkään traditionaaliseen Välimeren ruokavalioon.
Mainittakoon jälleen, että traditionaalisella tai perinteisellä Välimeren ruokavaliolla tarkoitetaan sellaista ruokavaliota joka oli vallalla Välimeren maissa yli 50 vuotta sitten, ei suinkaan sellaista
ruokaa johon turisti törmää matkoillaan Välimeren maissa. Nykyisin Välimeren maissa ruokavalio on liukunut huonompaan suuntaan, se on saanut runsaasti epäterveellisiä piirteitä muiden teollistuneiden
maiden, erityisesti amerikkalaisesta, ruokavaliosta. Esimerkiksi prosessoitua lihaa ja raffinoitua, vaaleaa, kuituköyhää viljaa kulutetaan runsaasti.
Asetelma
Tutkimukseen osallistui liki 5000 esidiabeetikkoa tai sokeriarvoiltaan normaaleja, mutta metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä, jotka olivat iältään 55-75vuotiaita. Kontrolliryhmä sai toistetusti ohjeita pereinteisen Välimeren ruokavalion toteuttamiseksi, eikä mitään muuta ohjeistusta.
Aktiiviryhmä sai paitsi edellä mainitun saman ruokavalio-ohjeistuksen, myös liikuntaohjauksen ja pysyvään laihtumiseen tähtäävää neuvontaa. Lisäksi aktiiviryhmässä ruokavalioon neuvonta oli selvästi voimakkaampaa, he saivat ruokavalioneuvoja pelkästään yksi yhteen tapaamisten merkeissä neljä per vuosi koko kuuden vuoden ajan, yhteensä 24 kertaa. Myös puhelin- ja ryhmäsessioita oli selvästi enemmän aktiivihoitoryhmässä. Molemmille ryhmille jaettiin ilmaiseksi extraneitsytoliiviöljyä yksi litra kuukaudessa.
Energiarajoituksen oli määrä olla -600 kcal per päivä aktiivihoitoryhmässä (kontrolliryhmän ei ollut määrä laihtua).
Kunnianhimoiseen liikuntasuositukseen sisältyi:
a) asteittain lisääntyvä aerobinen liikunta, pääasiassa reipas kävely, tavoitteena neljäkymmentä viisi minuuttia päivässä (tai vastaava määrä muuta aerobista liikuntaa) kuutena päivänä viikossa;
b) lihasvoimaa kehittäviä harjoituksia (vähintään
kahtena päivänä viikossa); sekä
c) notkeutta ja tasapainoa ylläpitäviä harjoituksia (vähintään
kolmena päivänä viikossa).
Tulokset
Paino tippui lähtötilanteen noin 86 kilosta 83 kiloon, ja pysyi tämän verran
alempana tutkimuksen loppuun saakka.
Liikunnan määrä lisääntyi, mutta tavoitteisiin ei keskimäärin ylletty lähellekään. Keskimäärin onnistuttiin toteuttamaan noin kaksi uutta tunnin kävelyä tai kuntosalitreeniä tavanomaisen liikuntamäärän päälle.
Ruokavalion laatu parani molemmissa ryhmissä, muista että molemmille ryhmille suositettiin traditionaalista Välimeren ruokavaliota, mutta liikunta kautta laihdutusryhmässä ruokavalio parantui enemmän. Tämä ero johtunee selvästi perusteellisemmasta ohjauksesta eli hurjan
paljon suuremmasta kontaktimäärästä.
Lisäksi ero ruokavalion toteutumisessa voi johtua siitä, että laihduttamisen tähtäävät toimenpiteet ovat joiltakin osin samoja kuin traditionaalisen Välimeren ruokavaliomallin pisteitä antavat piirteet.
Esimerkiksi sokeripitoisten makeisten ja leivonnaisten käytön sekä rasvaisten lihajalosteiden käytön vähentäminen yleensä kuuluu laihtumiseen tähtääviin toimiin sekä traditionaalisen Välimeren
ruokavalion ohjeisiin tutkimuksissa.
Arvioin, että ensimmäisenä vuonna aktiivihoitoryhmä pystyi luomaan keskimäärin sata viiskymmentä kilokalorin energiavajeen per päivä, ja onnistui myöhemmin pitämään koko tutkimuksen ajan kaloreiden saannin vajaan sata kilokaloria alempana; tai vaihtoehtoisesti he kuluttivat lisääntyneen liikunnan vuoksi edellisiä lukuja vastaavan kalorimäärän ilman että olisivat kompensoineet liikunnan
aiheuttamaa kalorivajetta syömällä.
Niin tai näin, kalorimäärissä tapahtuneet muutokset ovat hyvin pieniä -50-150 kcal per päivä. Toteutunutta kalorivajetta ei voi pitää vahinkoa mitenkään aiheuttavana, katsottiinpa asiaa vaikkapa psykologisen hyvinvoinnin näkökulmasta tai paljon puheissa esiintyvän säästöliekin näkökulmasta.
Sitten tutkimuksen päätulokseen.
Tutkimus lopetettiin suunnitelman mukaisesti, kun osallistujat olivat
olleet mukana kuusi vuotta. Joka kolmas (-31 %) tyypin 2 diabeteksen diagnoosi estyi pienellä
liikunnan lisäyksellä ja pienellä laihtumisella. Käytän sanaa pieni, koska tavoitteisiin nähden saavutetut keskimääräiset liikunnan lisäykset ja laihtuminen olivat melko vähäisiä.
Pienikin mutta pysyvä laihtuminen yhdistettynä kohtuulliseen liikunnan säännölliseen lisäykseen ruokavaliomuutoksen päälle estää merkittävän määrän uusia diabetestapauksia verrattuna
pelkkään ruokavaliohoitoon.
Tämä on ensimmäinen tutkimus, missä kontrolliryhmä sai kunnollista
terveellisen ruokavalion neuvontaa. Muissa vastaavissa klassikkotutkimuksissa, kuten DPS- ja DPP-tutkimuksissa ei ole annettu kontrolliryhmille aktiivista neuvontaa terveellisestä ruokavaliosta.
Kannattaa siis tehdä ruokavalion laadullisia muutoksia, ja siihen päälle lisä jopa alle viiden prosentin painon tiputuksesta on hyötyä jos se on pysyvää, ja jos samalla lisää kohtuullisesti liikuntaa.
Tämä julkaistu tutkimus on itse osatutkimus isosta tutkimuksesta, jossa oli mukana myös tyypin 2 diabeetikoita. Päätutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu. Tavoitteena on katsoa, väheneekö tällä samalla ohjelmalla myös sydän- ja verisuonisairauksien, kuten aivo- ja sydäninfarktien määrä,suhteessa pelkkään ruokavalioneuvontaa eli perinteiseen Välimeren ruokavalioon.
Lähde:
Ruiz-Canela M, et al. Comparison of an Energy-Reduced Mediterranean Diet and Physical Activity Versus an Ad Libitum Mediterranean Diet in the Prevention of Type 2 Diabetes : A Secondary Analysis of a Randomized Controlled Trial. Ann Intern Med. 2025 Aug 26. doi: 10.7326/ANNALS-25-00388.