Kirjoitin kirjassani Parasta ruokaa aivoille (2025) ” Varmista riittävä koliinin saanti esimerkiksi nauttimalla 3–4 kokonaista kananmunaa (keltuaisineen) viikossa, …”
Kirjani ilmestymisen jälkeen on jälleen uutta tutkimusta. Kesällä 2026 ilmestyneen etenevän kohorttitutkimuksen kananmunien säännöllinen syöminen on yhteydessä pienempään Alzheimerin taudin riskiin. Kyseessä on amerikkalainen adventisteja koskeva tutkimus (Adventist Health Study-2), jonka seuranta-aika oli reilu 15 vuotta. Todennäköisenä suojaavana tekijänä tutkijat pitävät keltuaisen fosfatidyylikoliinia, ja he spekuloivat myös keltaisen värin antavaa zeaksantaania ja rasvahappo DHA:n olevan mukana kuviossa. Tutkijat päättelivät, että vähintään 5 kananmunan syöminen viikossa liittyy 27 % pienempään Alzheimerin taudin riskiin.
Oma mielipiteeni on, että omega-3 rasvahappoihin kuuluvan DHA:n määrä kananmunassa on niin vähäinen (60 mg/kpl), että sillä tuskin on vaikutusta. Vertailun vuoksi, jo kolme grammaa lohta sisältää saman verran DHA:ta. Arvioin, että etenkin fosfatidyylikoliinilla ja mahdollisesti karotenoideihin kuuluvalla zeaksantiinilla on enemmän vaikutusta.
Väestötutkimuksien näyttö
Amerikkalaistutkimuksen suuntaisia havaintoja on saatu myös suomalaisista, eurooppalaisista ja kiinalaisista sekä muista amerikkalaisista tutkimuksista. Aihepiiristä tänä vuonna tehty 11 etenevän tutkimuksen systemoitu kirjallisuuskatsaus toteaa ” The dose–response evaluation demonstrated a slight ‘U‐shaped’ pattern of egg intake and cognitive decline, suggesting that a moderate consumption level at approximately one egg daily (50–60 g/day), may support the preservation of cognitive function.”
Enempi ei välttämättä ole parempi
Joku saattaa pohtia sitä, että pitäisikö nyt ruveta syömään pari kananmunaa päivässä, jotta varmistaisi kunnon vaikutuksen. Syy sille, miksi en suosittelisi erittäin runsasta kananmunien käyttöä on seuraava:
→ Länsimaisissa kohorteissa on vain vähän henkilöitä, jotka syövät erittäin runsaasti kananmunia. Käytössä olevan tiedon mukaan kananmunien käytöllä voi olla U- tai J-kirjaimen muotoinen riskikäyrä, eli runsaaseen käyttöön (esim.14/vko) saattaa liittyä suurentunut muistisairauden riski (meta-analyysi)
→ Kiinalaisessa tutkimuksessa 2 tai enemmän kananmunaa päivässä syövillä oli suurentunut dementian riski (tutkimus).
→ Runsaasti kolesterolia ruuasta saavilla ja kananmunia syövillä on hieman (mutta siis tilastollisesti merkitsevästi) suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski (meta-analyysi)
→ Kananmunien runsas käyttö lisää hieman (mutta tilastollisesti merkitsevästi) LDL-kolesterolia ja apolipoproteiini B:tä (meta-analyysi, apoB-tutkimus).
→ Kananmunien keltuaisen fosfatidyylikoliini aiheuttaa annosriippuvaisesti veren TMAO-pitoisuuden nousun. TMAO on veren kokkaroitumista lisäävä aine. Yksi keltuainen aiheuttaa vain minimaalisen nousun, kun taas kaksi, neljä tai kuusi keltuaista nosti veren TMAO-pitoisuutta reilusti ainakin kahdeksan tunnin ajaksi (tutkimus). TMAO:n muodostumiseen vaikuttaa siis keltuaisten määrä. Lisäksi kunkin yksilön suoliston bakteeristo, munuaisten kunto ja mahdollisesti maksan ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon veren TMAO-pitoisuus veressä nousee koliinin ottamisen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiinkin jopa nelinkertaisia eroja yksilöiden välillä saman keltuaisannoksen jälkeen. Yksittäinen henkilö ei tällä hetkellä voi tietää miten kananmunan keltuainen vaikuttaa hänen TMAO-pitoisuuteen. Lue lisää TMAO:sta täältä.
→ Kananmunia runsaasti syövillä on suurentunut tyypin 2 diabeteksen riski, ja niillä tyypin 2 diabeetikoilla, jotka syövät paljon kananmunia, on suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski (meta-analyysi).
Vielä lisää näyttöä muistiin liityen, koe-eläintutkimuksia
Kananmunilla ei ole tehty muistitoimintoihin liittyen riittävän hyviä satunnaistettuja tutkimuksia. Niiden pitäisi olla vähintään vuoden, mieluummin useamman vuoden mittaisia. Muistia pitäisi tutkia validoiduilla menetelmillä mielellään ennen muistisairauden alkua. Tutkimuksissa olisi syytä vielä mitata verestä muistisairauksien validoituja biomarkkereita eli käytännössä Aß42/40 -suhdetta, pTau217:ää ja GFAP:ia. Tällaisia tutkimuksia ei ole.
Tällaisten tutkimusten puuttuessa on erityisen tärkeää myönteisten kohorttitutkimuksien tulokset saavat tukea koe-eläintutkimuksista. Koe-eläimille harvoin syötetään kananmunia, vaan korvaajana käytetään kananmunan keskeistä ravintotekijää koliinia –joka on kananmunassa siis fosfatidyylikoliinin muodossa.
Alzheimerin taudin koe-eläinmallissa koko eliniän aikainen koliinilisä vähensi beeta-amyloidin kertymistä aivoihin ja aivojen siivoojasolukon, mikroglian, vaurioita ja hidasti ikääntymiseen liittyvää kognitiivista heikkenemistä. Toisessa tutkimuksessa hiiren aikuisiän aikainen koliinilisä vähensi samalla tavoin beeta-amyloidin kertymistä ja myös tau-proteiinin muuttumista haitalliseen fosforyloituneeseen muotoon. Koe-eläintutkimusten perusteella näyttää siis siltä, että koliinin riittävä pitkäaikainen saanti on tärkeää muistitoiminnoille.
Vielä yksi lisänäyttö, koliinilisä ihmisillä
Vaikka koliini ei ole muistin kannalta täysin sama kuin kananmunan syönti, on kuitenkin mielenkiintoista katsoa saako kananmunien käyttö tukea koliinivalmisteilla tehdyistä kontrolloiduista tutkimuksista ihmisillä. Vaikka ei olekaan mikään jättiläinen, niin kaikisista suurin tutkimus lienee italialainen Ascomalva, jossa 56 Alzheimerin tautia sairastavaa ja donepetsiili-lääkettä saavaa henkilöä satunnaistettiin joko koliinille (1 200 mg/vrk) tai lumeelle kolmeksi vuodeksi.
Koliinia saaneilla aivojen tilavuus väheni vähemmän ja muistitutkimuksien tulokset olivat hieman paremmat kuin lumetta saaneilla. Esimerkiksi oikeanpuoleisen hippokampuksen kutistumisessa oli tilastollisesti merkitsevä ero: lumetta saaneiden hippokampus kutistui 21 prosenttia kolmessa vuodessa, kun taas koliinia saaneiden hippokampus kutistui neljä prosenttia. Alzheimerin tauti tyypillisesti alkaa juuri hippokampuksesta. Tämän perusteella koliinista voi olla apua aivojen suojaamisessa muistisairaudelta.
Muut koliinilla tehdyt tutkimukset ovat lyhyitä, tai ne on tehty lapsilla/odottavilla äideillä. Niistä saa pientä lisätukea koliinin oleelliselle roolille.
Lopuksi
Yksittäisten ruokien, kuten kananmunien, vaikutus muistiin tuskin on ratkaiseva; esimerkiksi edellä mainittu meta-analyysi esittää kananmunan käyttöön liittyvän 10 % pienemmän muistihäiriön riskin. Tämä kuulostaa realistisemmalta kuin alussa esitetty uudemman tutkimuksen 27 %:n pieneneminen. Pidän muistin kannalta perusteltuna käyttää kananmunia ravitsemussuosituksen mukaisesti 3-7 kpl/vko*. Kananmuna (1 kpl) sisältää 31 % päivän aikuisen B12-vitamiinisuosituksesta, 20 % seleenin suosituksesta, 16 % A-vitamiinin (zeaksantiini-karotenoidi), 16 % jodin ja 10 % folaatin saantisuosituksesta, ja proteiinia noin 7 grammaa –joten sieltä saa muutakin kuin vaikkapa pelkästä koliinipilleristä.
*) 3-4 kpl/vko heille, joilla on veren kohonnut kolesteroliopitoisuus tai tyypin 2 diabetes
PS: Koliinin lähteitä ruokavaliossa ei ole eritelty Fineli-tietokannassa. Voit katsoa niitä esimerkiksi tästä.
