Voi, kerma, margariini, kala-, oliivi- ja rypsiöljy sekä inflammaatio (Osa 2b)

Edellisessä ravinnon rasvoja ja tulehdusta koskevassa kirjoituksessani kahlasin melko laajasti läpi ravinnon rasvahapoilla tehtyjä  tutkimuksia. Koska teksti on hyvin yksityiskohtaista ja harvalla riittää tarmoa paneutua tutkimuksiin tarkemmin, ajattelin yksinkertaistaa.

Lähtokohta blogosfäärissä

n-6=omega-6 rasvahapot, n-3=omega-3 rasvahapot, MUFA=kertatyydyttymättömät rasvahapot, SFA= tyydyttyneet rasvahapot, TFA=trans-rasvahapot

Monelaisten terveysbloggaajien keskuudessa on ollut pitkään esillä ajatus, että merielävien omega-3 rasvahapot ovat tulehdusta voimakkaasti lievittäviä  ja että omega-6 rasvahapot tulehdusta lisääviä.

Kuvion ulkopuolelle on piirretty tyydyttynyt rasva (SFA) siksi, että ”tyydyttynyt rasva on nyt muuten vaan terveellistä. Esihistoriassa nautimme runsaasti riistaa, ja saimme paljon tyydyttynyttä rasvaa. Äidinmaito sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa. Liika hiilihydraattikin muuttuu varastorasvaksi kehoomme, siis tyydyttyneeksi rasvaksi. Tyydyttynyt rasva on siis kaikin tavoin intergroitunut ravintoketjuumme ja fysiologiaamme. Luonnon täydellinen kiertokulku ei tee virheitä, tyydyttynyt rasva ei voi olla pahasta.”

Toki nyanssi- ja sävyeroja eri kannanottajien välillä on ollut paljonkin, ja tämä on karu yksinkertaistus, mutta tämä lienee  se paljon esillä ollut peruskuvio.

Rasvahapot ja tulehdus, oma käsitys

n-6=omega-6 rasvahapot, n-3=omega-3 rasvahapot, MUFA=kertatyydyttymättömät rasvahapot, SFA= tyydyttyneet rasvahapot, TFA=trans-rasvahapot. Tämän kuvan perusteena olevat lähteet löytyvät edellisestä kirjoituksestani.

Tämä kuva kertoo tämänhetkisen käsitykseni ravinnon rasvahapoista ja inflammaatiosta. Kuvan perusteena olevat ihmisillä tehdyt kliiniset tutkimukset ja niihin pohjautuvat kirjallisuuskatsaukset on luetteloitu edellisessä kirjoituksessa.

Ravintorasvat ja tulehdus

Kun tämä tieto käännetään vielä selkokielelle eli koskettamaan Suomessa eniten käytettyjä ravintorasvoja, käsitykseni ravinnon rasvoista ja inflammaatiosta näyttää seuraavalta. Ja koska rypsiöljy on se kuuma peruna joillekin, muistutan rypsiöljyn sisältävän:

  • 60 % MUFA:a
  • 22 % omega-6 rasvahappoja
  • 11 % omega-3 rasvahappoja (ALA:a)
  • 6 %  tyydyttyneitä rasvahappoja

(Klikkaa kuva suuremmaksi)

KÖ=Kalaöljy, EVOÖ= extra virgin oliiviöljy, PÖ=Pellavansiemenöljy, MARG=Margariini, ROÖ= raffinoitu oliiviöljy, RRÖ=raffinoitu rypsiöljy

Tärkeimmät pointit

  1. Ravinnon rasvojen vaikutus tulehdusarvoihin on viikkojen mittaisissa kliinisissä kokeissa heikko, yleensä yksi useista valituista mittareista värähtää hiukan. Vertailun vuoksi massiivinen laihduttaminen vähentää CRP-tulehdusarvoa jopa 80 %
  2. Suurilla rasva-annoksilla tehdyt yhden aterian kokeet ovat poikkeus edelliseen.Erityisesti tyydyttyneellä rasvalla tehdyissä ateriakokeissa inflammaatiomarkkerit ja varsinkin IL-6 ovat lisääntyneet selvästi
  3. Linolihapon saannin suuri vähentäminen tai lisääminen ei vaikuta juuri lainkaan elimistön arakidonihappopitoisuuksiin viikkojen mittaisissa tutkimuksissa. ( 32 kliinisen tutkimuksen meta-analyysi)
  4. Sen sijaan arakidonihapon lisääminen (liha, muna) ruokavaliossa lisää elimistön arakidonihapon määrää
  5. Linolihapon lisääminen ruokavalioon terveillä ei lisää elimistössä tulehdusta viikkojen mittaisissa tutkimuksissa (15 kliinisen tutkimuksen meta-analyysi)
  6. Omega-3 supplementaatio ei vaikuta terveiden tulehdusarvoihin, mutta voi lievittää tulehdusta sairailla viikkojen mittaisissa tutkimuksissa (12 kliinisen tutkimuksen meta-analyysi)
  7. Raffinoitu oliiviöljy on neutraali tulehduksen kannalta. Extra virgin oliiviöljy vähentää tulehdusta ainakin kolmen kliinisen tutkimuksen mukaan
  8. Margariini aiheuttaa ateriakokeessa voita pienemmän inflammaatiovasteen yhden kliinisen tutkimuksen mukaan
  9. Tyypin 2 diabeetikoilla ravinnon rasvojen vaikutukset tulehdukseen ovat suuremmat kuin terveillä
  10. Tulehdussairauksissa kuten nivelreumassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa rasvojen vaikutukset voivat olla erilaiset. Näissä sairauksissa on lähinnä tutkittu omega-3 rasvahappojen lisäämistä, ei niinkään esim. omega-6 rasvahappojen lisäämisen vaikutuksia

Lopuksi

Nämä kannanotot ovat omia tulkintojani läpikäymistäni ihmisillä tehdyistä tutkimuksista. Jos merkittäviä eri suuntaisia kliinisiä tutkimuksia löytyy, olen valmis säätämään ajatustani. Tämä ei siis ole kokonaisvaltainen käsitykseni rasvoista, vaan käsitykseni tulehduksesta ja rasvoista. Laajempi käsitykseni ravinnon rasvoista löytyy täältä.

Palaan myöhemmin ruokavaliomalleihin, joissa on muuttunut moni muukin tekijä kuin rasvafraktio. Ruokavaliomalleja koskevissa tutkimuksissa onkin saatu sitten voimakkaampia tuloksia.

Kirjallisuusviitteet ja tarkemmat tutkimuksien referoinnin edellisessä kirjoituksessani.

 

18 thoughts on “Voi, kerma, margariini, kala-, oliivi- ja rypsiöljy sekä inflammaatio (Osa 2b)”

  1. Olisiko ensin määriteltävä, mistä rypsiöljystä on kysymys? Valmistustapojahan on kolme erilaista: kylmäpuristus,uuttomenetelmä ja kuumapuristus, kuten tuosta allaolevasta linkistä voi lukea
    http://www.virgino.fi/oljyn-valmistusmenetelmat
    Olisi mielenkiintoista tietää, millä menetelmällä valmistettua rypsiöljyä tutkimuksissa on käytetty? Ja onko sillä vaikutusta tulehdusarvoihin?

    Tunnetustihan oliviöljy on heti käyttövalmis tuote puristuksen jälkeen. Rypsiöljystä ei voi sanoa samaa, jos tutustuu tuohon ylläolevaan linkkiin?

    1. Yllättävän vähän juuri tähän kysymykseen mielestäni kiinnitetään huomiota. Aiemmin suomalaisessa tutkimuksessa on voitu osoittaa että kylmäpuristettu rypsiöljy on tehokas hapettuneen LDL:n vähentämisessä (Palomäki et al. 2011). Ihan kuten extra virgin oliiviöljykin.

      Mutta, en löytänyt yhdestäkään näistä edellä referoiduista tutkimuksista mainintaa, että niissä olisi käytetty kylmäpuristettua rypsiöljyä. Siksi oletan että on käytetty raffinoitua öljyä ja siksi kuvassa on ”RRÖ”. Siksi kuvassa ei ole mukana kylmäpuristettua rypsiöljyä.

  2. ”rypsiöljy on se kuuma peruna joillekin, muistutan rypsiöljyn sisältävän…”

    Blogimaailmassa rypsiöljy aiheuttaa kädenvääntöä, koska ainakaan paleopiireissä omega3 -ryhmään ei hyväksytä kuin EPA ja DHA. ALA ei siis ole luolamiehen mielestä oikea omega3.

    1. Näin varmaankin. Lisäksi lienee niin, että joskus unohtuu tuo rypsiöljyn todellinen rasvahappokoostumus ja erityisesti MUFA:n osuus.

  3. Miksi margariinia niin kovasti edelleen suositaan, vaikka on suuresti teollisen prosessoitu tuote, joka lähentelee koostumukseltaan kenkäplakkia?

    Luonnollista voita tai margariinia, kumpaa Reijo sinä käytät?

    Mitä esim. ”välimeren” ruokavalioissa suositaan enemmän oliiviöljyn lisäksi?

    1. Meillä kuluu ja itse käytän monelaisia rasvoja, arvelen että *jotakuinkin* tässä järjestyksessä: e-v oliiviöljy, rypsi/rapsiöljy, voi-kasviöljyseos, margariini, voi, erikoisöljyt lähinnä kokkaukseen liittyvistä makusyistä (4-6 erilaista). Itse käytän n 5 kertaa viikossa lisäksi pähkinöitä vajaan kourallisen.

  4. Kyse lienee rasvahappokoostumuksesta: enemmän tyydyttymättömiä kuin tyydyttyneitä. Itse käyttäisin erillisenä rasvanlähteenä kyllä ennemminkin oliivi- ja rypsiöljyä.

    Muuten, luonnollinen ei muuten aina tarkoita terveellistä eikä teollinen epäterveellistä.

    1. Mutta luonnollinen tarkoittaa melkein aina terveellisempää kuin teollinen. Eli teollinen on lähes aina epäterveellistä.

      1. Pääsääntöisesti näin, mutta ylipäätään asiat kannattaa tarkastella tapauskohtaisesti.

  5. Finelin mukaan oliviöljy sisältää yli puolet enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin rypsiöljy ja silti se pienentää paremmin tulehdusmarkkeria tuossa taulukossa?
    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=536&lang=fi

    Onko kasvien tyydytetty rasva jotenkin erilaista? Kookosrasva on lähes täysin tyydytettyä.
    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=552&lang=fi
    Väittävät, että kookosrasva lievittää Alzheimertautia, jolla on ilmeisesti jotain tekemistä tulehduksen kanssa? Sanotaan sen olevan T3 diabetes?
    …..coconut oil has proven to slow the progression of Alzheimer’s and may have even prevented it.
    http://www.cbn.com/cbnnews/healthscience/2012/January/Coconut-Oil-Touted-as-Alzheimers-Remedy/

    1. Extra virgin oliiviöljy vaikutukset on erilaiset kuin raffinoidun oliiviöljyn johtuen polyfenoleista. Tämä tuli esille edellisessä kirjoituksessa johon viittaan tällä kirjoituksella ja näillä kuvilla. Yhtään satunnaistettua kliinisten tutkimusta ei ole tehty jossa mikään rasva vähenisi aidosti dementian ilmaantumista. Aiemmin olen referoinutkin useita väestötutkimuksien tuloksia joiden mukaan tyydyttynyt rasva on yhteydessä dementian ilmaatumiseen ja pufa käänteisessä yhteydessä. Kookosrasvalle on tarjottu vaikka mitä ihme vaikutuksia, suhtaudun niihin toistaiseksi varsin skeptisesti koska tutkimusnäyttö on heikkoa. Jos kiinnostaa enemmän kookosrasva-asia niin kannattaa lukea vaikka Terveyssatama-blogin kirjoitus koonosrasvasta hehkutuksen vastapainoksi. Mutta jos koonsrasvan tutkimusevidenssi vahvistuu hyvälaatuisilla kliinisillä tutkimuksilla niin olen valmis hämmentämään skeptisyyt. Maussa ei ole kyllä moittimista!

  6. Mitä mahtaa olla tuo raffinoitu oliiviöljy? Raffinoitu rypsiöljy on ilmeisesti sitä uuttomenetelmällä valmistettua? Siis yleisimmin Suomessa käytettävä rypsiöljy, joka valmistetaan käyttäen kemikaaleja ja liuottimia..
    Eikö muuten öljy, jossa on paljon pufaa, kestä erittäin huonosti kuumentamista? Rypsiöljyssä on kolme kertaa enemmän pufaa kuin oli oliiviöljyssä. Olisiko tuolla jotain tekemistä tulehduksen kanssa? Kookosrasva taitaa tässä mielessä olla paras valinta?

    ….Yhtään satunnaistettua kliinisten tutkimusta ei ole tehty jossa mikään rasva vähenisi aidosti dementian ilmaantumista.

    Alzheimer-linkkini oli yhdenmiehen tutkimus eli naislääkäri teki kokeen omalle miehelleen hyvällä menestyksellä. Oli ainakin pätevä tutkija? Vai oliko oma lehmä ojassa eli voitontavoittelu mielessä?
    Vai olisiko niin, että jos lääketeollisuus ei löydä tautiin mitään pilleriä, kaikki muut keinot tuomitaan poppakonsteina. Ei mitään uutta auringon alla?

    1. Raffinoitu = engl.refined. Uutolla tai jollakin muulla voimakkaasti teollisella menetelmällä jalostettu öljy jossa ei ole juurikaan jäljellä fenolisia yhdisteitä. Tässä lisää oliiviöljyn valmistajan määritelmää.

    2. ”Alzheimer-linkkini oli yhdenmiehen tutkimus eli naislääkäri teki kokeen omalle miehelleen hyvällä menestyksellä. Oli ainakin pätevä tutkija? Vai oliko oma lehmä ojassa eli voitontavoittelu mielessä?”

      Kyseessähän ei ollut varsinaisesti minkään sortin tutkimus.

      ” Vai olisiko niin, että jos lääketeollisuus ei löydä tautiin mitään pilleriä, kaikki muut keinot tuomitaan poppakonsteina. Ei mitään uutta auringon alla?”

      Tämä(kin) on kovin hedelmätöntä. Ei ravitsemustieteellinen (perus)tutkimus ole redusoitavissa teollisuudenalan X intressien leikkikentäksi.

  7. Alzheimertauti on sen verran kova koettelemus potilaan omaisille, ettei tämänkään keinon, kookosrasvahoidon, esiintuominen pitäisi olla viisastelun aihe Suomessa. Varsinkaan, kun taudin lääkehoidossa ei ole juurikaan edestytty.

    Sama tilanne on epilepsian kohdalla. Inflammaatio aivoissa?Onkohan kukaan kuullut Johns Hopkins sairaalan ravitsemushoidoista Suomessa? Ketodieettiä on sovellettu siellä yhtenä hoitomuotona jo vuosikymmenet. Kookosrasva kuulunnee siihen olennaisena osana?
    http://www.hopkinsmedicine.org/neurology_neurosurgery/specialty_areas/epilepsy/treatment/dietary_therapy.html

  8. oliskohan kookosrasvan lyhyillä rasvahapoilla jotain tekemistä asian kanssa, ne kun pääsee vaeltamaan helposti aivoille, ilman että mm. insuliini sitä blokkaa…
    tällöin aivot saa muonaa, kun jostain syystä glukoosin poltto kangertelee?

    saman asianhan tietysti ketoosissa ”hengailu” ajaa…

Kommentointi on suljettu.