EFSA: Aspartaami on turvallista

EFSA on julkaissut alustavan kannanottonsa aspartaamin turvallisuudesta. Nyt tämä luonnos (draft) on luettavissa EFSA:n sivuilla, ja kansalaisten, teollisuuden sekä järjestöjen kommentoitavana.

EFSA kävi läpi kaiken relevantin julkaistun ja julkaisemattoman kirjallisuuden ja päätteli, että aspartaami on turvallista sellaisina käyttömäärinä mikä on tavanomaista ja aiemmin maksimikäyttösuosituksina määrätty. Kun noudatetaan ADI-arvoa (max 40 mg/kehon painokilo/pv):

  • Aspartaami ei aiheuta syöpää
  • Aspartaami ei aiheuta raskauden aikana vaaraa äidille, ei sikiölle
  • Aspartaami ei aiheuta muuta oleellista riskiä terveydelle

Limsat saavat sisältää aspartaamia 600 mg/L (useimmat eivät sisällä näin paljon). Tämä määrää tarkoittaisi pelkkänä limsana:

  • 100 kiloinen aikuinen saisi ”juoda” aspartaamia 4000 mg/pv eli vähän alle 7 litraa aspartaamilla makeutettu kevytlimsaa
  •  50 kiloinen lapsi saisi ”juoda” aspartaamia 2000 mg/pv eli reilun 3 litraa aspartaamilla makeutettu kevytlimsaa

Aspartaamin aineenvaihduntatuotteita saadaan ihan tavallisesta sekaravinnosta, mm. maidosta, hedelmistä, kasviksista ja alkoholijuomista, joten tuollaisia määriä ei todellisuudessa voi juoda. Aspartaami metaboloituu elimistössä metanoliksi, asparagiinihapoksi ja fenyylialaniiniksi. Raportin mukaan ADI-arvon mukaisella aspartaamin saannilla:

  • Metanolin saannista keskimäärin n. 1-10 % tulee aspartaamista. Yli 90 % metanolista tulee alkoholijuomista, kasviksien ja hedelmien pektiinistä ja endogeenisesti muutoin
  • Fenyylialaniinin päivittäisestä saannista tulee n. 5 % aspartaamista. Yli 95 % tulee maidosta ja muista proteiinin lähteistä jne.

EFSA:n mukaan rasvattomasta maidosta tulee 6 kertaa enemmän fenyylialaniinia ja kuin vastaavasta annoksesta aspartamilla makeutettua kevytlimsaa. Pahimpana myrkkynä blogosfäärin äärilaidoilla pidetystä metanolista 80 % syntyy endogeenisesti elimistössä esimerkiksi hedelmien ja marjojen pektiinistä.

Koe-eläintutkimuksissa aspartaamin annos 4000 mg/kg/pv oli koe-eläimille turvallinen.

Että semmoista. Ja ken ei edelleenkään usko aspartaamin turvallisuuteen kohtuukäytössä, niin käyttää vaikka steviaa. Sokerilimsa nyt on huonoin valinta monesta eri syystä. Vesi rulaa.

Lähde

EFSA: DRAFT Scientific Opinion on the re-evaluation of aspartame (E 951) as a food additive 8.1.2013

Aiheeseen liittyen: Lihottaako kevytlimsat oikeasti?

31 thoughts on “EFSA: Aspartaami on turvallista”

  1. Hipahtavammissa blogeissa aspartaamin ja syövän yhteyttä on pidetty itsestäänselvyytenä. Näissä tieteellisemmissä blogeissa aspartaamia ja lisäaineita on yleisesti puolusteltu. Maallikkona maalaisjärjellä päätellen näen korrelaation nykyisten syöpien yleistymisen ja lisäaineiden käytön välillä. Muuttujia on tietysti paljon. Oli miten oli, niin maalaisjärjellä jatketaan: keinotekoinen = ei sovi luonnolliseen elimistööni, luonnollinen = sopii. 😉

    1. Maalaisjärki = jostain lähteestä opitut, kyseenalaistamattomat ennakkoluulot/mielipiteet. Kuten itsekin toteat, ei korrelaation vetäminen tässä kohtaa nyt vain onnistu (eikä korrelaatio muuten tarkoita kausaatiota).

      Keinomakeutettujen limsojen säännöllinen nauttiminen on toki huono idea, mutta eri syistä (hammaskaluston kunto).

  2. Syövän ja ravinnon yhteydet ovat vaikeita selvittää. Joulun alla ilmestyi mielenkiintoinen artikkeli AJCN:ssä jossa todettiin että tavanomaisen keittokirjan reseptin ruokaaineista n. 80 % on yhdistetty syöpään jonkinlaisessa väestötutkimuksessa.

    Siten kyse on osittain siitä, että mitä suuri massa tutkimuksia kertoo. Yksittäisiä väestötutkimuksia tulee suuntaan ja toiseen.

    Siinä vaiheessa kun syöpäjärjestöt laittavat aspartaamin tai minkä tahansa muun aineen selvästikin syövän riskiä lisääväksi niin silloin minusta kannattaisi jo uskoa vaikka mitään EFSA:n raportteja ei olisikaan. Esimerkiksi syöpäjärjestöt ympäri maailman suosittavat punaisen lihan ja prosessoidun lihan vähentämistä, n 500 g/vko (nyt kulutus n kilo/vko).

    Mutta kukapa tässäkään viimeistä sanaa tietää?

    1. Minusta olisi kiinnostavaa kuulla, miksi AJCN:n artikkeli monien ruoka-aineiden yhteydestä syöpään on sinusta niin merkittävä, että tuot sitä toistuvasti esille. Artikkelissahan osalla ruoka-aineista oli positiivisia yhteyksiä syöpään ja toisille negatiivisia. Minusta on vain hienoa, että suuri osa ruoka-aineista on tunnistettu mahdollisesti tai todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi ja osa mahdollisesti tai todennäköisesti sitä torjuviksi. Se antaa nähdäkseni erinomaiset mahdollisuudet syöpää ehkäisevän ruokavalion kehittämiseen — mitä esimerkiksi Servan-Schreiber, Béliveau ja Gingras ovatkin tehneet.

      1. Tämä kuva seuraavan linkin takana kertoo mistä on kysymys. Is everything we eat associated with cancer ? A systematic cookbook review (AJCN 2012).Kukin piste kuvastaa yhden väestötutkimuksen tulosta.

        Kyllä *osa* ruuista liittyy selkeästi syöpään. *Lähes kaikki muutkin* ruuat mitä maa päällään kantaa liittyy syöpään, jos tuijotetaan vain yhden tai kahden tutkimuksen tulosta. Kyse on siis kokonaisevidenssin suunnasta kuten itse kirjoitit juuri Febussa liittyen kahviin. Poimimalla vain joitakin oman vakaumuksen mukaisia tuloksia saa asian näyttämään melkeinpä miltä tahansa (rusinat pullasta). Tämä on syy miksi meta-analyysit ovat erityisen tärkeitä juuri syövän kohdalla.

        Esimerkiksi kananmunilla on saatu hyvin vaihtelevia tuloksia, joissakin tutkimuksissa suojaa syövältä ja joissakin edistää syöpää Sen sijaan suola tai punainen liha selvästi edistää melko yhdenukaisesti syövän ilmaantumista kuten myös sokeri.

  3. Esimerkiksi syöpäjärjestöt ympäri maailman suosittavat punaisen lihan ja prosessoidun lihan vähentämistä, n 500 g/vko (nyt kulutus n kilo/vko).

    Mutta kukapa tässäkään viimeistä sanaa tietää?
    ………………………………………………………………………………
    Jos on uskominen muutamia uusimpia tutkimuksia, syöpä pitäisi liittää korkeaan verensokeriin,insuliiniin ja insuliininkaltaiseen kasvuhormonitekijä ykköseen(IGF-1)? Onko jollain tietoa…..

    1. Esimerkiksi syöpäjärjestöt ympäri maailman suosittavat punaisen lihan ja prosessoidun lihan vähentämistä, n 500 g/vko (nyt kulutus n kilo/vko).
      ………………………………………………………………………
      Ovatko syöpäjärjestöt mahdollisesti harhateillä suositellessaan punaisen ja prosessoidun lihan vähentämistä? Ruotsista tulee nimittäin tällaista tietoa: I en nyligen publicerad artikel i tidskriften Oncogene visar författarna att HAMLET siktar in sig på en av de mest grundläggande ”onkogenerna”, de gener som är inblandade i uppkomsten av cancer. Genen kallas c-Myc och är välkänd för alla cancerforskare. HAMLET påverkar också cellens ämnesomsättning så att glykolysen, förmågan att få energi av socker, stoppas.
      – Alla tumörceller har en förändrad ämnesomsättning som gör dem mycket sockerberoende.
      http://www4.lu.se/o.o.i.s?id=1383&visa=pm&pm_id=1691

      Lundin Yliopiston HAMLET-projektin tutkijoiden mukaan syöpäsolut ovat riippuvaisia sokerista..ei niinkään lihasta?

      Samoilla linjoilla on myös urologi Jan Hammarsten: http://www.kostdoktorn.se/hur-man-skyddar-sig-mot-prostatacancer-och-impotens/

      Metabolinen oireyhtymä-kehon korkea insuliinitaso-IGF-1
      http://www.nature.com/nrurol/journal/v8/n9/pdf/nrurol.2011.112.pdf

      1. Syöpäjärjestöt eivät ole harhateillä. Pienellä PubMed tarkastelulla löytyy lukuisia systemoituja katsauksia, joissa lihavalmisteet yhdistyvät syöpään ja aika yhdensuuntaisesti. Alkajaisiksi voi vaikka avata tuin linkin tuosta kommentista jonka jätin Juhana Harjulle, siinä näkyy aika selvästi mikä liittyy yleensä syöpää mikä ei. Sokeri kyllä liittyy.

        Eläinproteiini, siis myös punainen liha ja lihavalmisteet lisäävät muuten tuntuvasti IGF-1 tasoja. http://nutritionfacts.org/video/protein-intake-and-igf-1-production/

        Muita selityksiä sille, miksi liika liha aiheuttaa syöpää ovat: sokeroituneet glykaation lopputuotteet (AGE:t), neu5gc, nitrosamiini ja hemirauta. Kaikista näistä löytyy jonkinlaista näyttöä.

  4. Mie, maalaisjärki on mulle ehkä enempi sellainen N=1 -tutkimus. Tutkimus jolle annan eniten arvoa. Jos minulle tulee jostakin huono olo, väsymystä, suorituskyky huononee, vatsaoireita yms. , niin se ei ole minulle hyväksi. Toisaalta jos jostain tulee virkeä olo, suorituskyky paranee, pysyn terveenä jne. , niin se on minulle hyväksi.
    Enemmän minä hyödyn tästä omasta tutkimuksestani, kuin jostain hiirillä tehdystä kokeesta tai jenkkitutkimuksesta jossa kysellään jälkeenpäin mitä söit silloin ja mitä tällöin. Ja tästä tehdään sitten päätelmiä suuntaan tai toiseen.
    Maalaisjärkeen kuuluu myös omien tuntemuksien lisäksi kongreettisiin tuloksiin perustuvat päätelmät = välimeren ruokavalio, Okinawa jne…

    1. ”Mie, maalaisjärki on mulle ehkä enempi sellainen N=1 -tutkimus. ”

      Mutta kun se ongelma on nimenomaan siinä, että se EI ole minkäänlainen tutkimus. Ei kukaan pysty pitämään itseään koekaniinina tai arvioimaan objektiivisesti & kriittisesti omia tuntemuksiaan – tai eliminoimaan sekoittavia tekijöitä poies kuvioista. Tai plaseboa. Jne.

      Toki noilla kuvaamillasi jutuilla (huonon olon tuntemukset jne.) pärjää arkielämässä vähintäänkin kohtalaisesti aika pitkälle. En siis ole sanomassa että jos jokin ruoka-aine tuntuu aiheuttavan ongelmia että sitä pitäisi väkisin syödä koska jossain tutkimuksessa on havaittu että X – kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset tarkastelut pitkälle hyödytä. Mutta jos ja kun puheenaiheena ovat nämä aspartaamihöpinät, niin ymmärtänet varmaan missä kohtaa tämä ”maalaisjärki” menee mönkään.

      Ihan hyvä muuten että tämä aihe tuli nostettua esille, tuntuu olevan yllättävän suuri väärinkäsitysten aihe monelle näissä ravitsemusasioissa.

  5. Toinen mihin tuosta ensimmäisestä kommentista voisi puuttua, on tuo keinotekoinen (heh) jaottelu keinotekoisiin ja luonnollisiin aineksiin.

  6. Heh, onko se nyt muka niin naivia jaotella ruokia keinotekoisiksi ja luonnollisiksi? Ostaessani ruokia joissa ei juuri tuoteselosteita ole, ostan melko luonnollisia ruokia. Samaa ruokaa mitä luonnosta on löytynyt kautta aikojen. Vaihtoehtoisesti einekset järkyttävän pitkine E-koodilistoineen, keinomakeutetut jogurtit ja limut yms. tuotteet menevät keinotekoisten kategoriaan. Siis ruokia joita on muokattu tavalla jos toisella ja lisätty aineita joista en ole kuullutkaan. Ja nämä valinnat teen sillä surillisen kuuluisalla maalaisjärjellä. Ei siis tarvitse olla mikään paleo, foliohattu tai hippi, jos haluaa vältellä lisäaineita. Ehkä olen ihan hukassa ja Mika oikeassa, mutta kuitenkin todella terve ja hyvävointinen.

    1. ”Heh, onko se nyt muka niin naivia jaotella ruokia keinotekoisiksi ja luonnollisiksi?”

      Kyse lienee ollut siitä, että ”keinotekoinen” on terminä vähän heikko (miten määrittelet?) ja että se mikä on ”luonnollista” ei välttämättä ole terveellistä. Esim. sokeri on luonnollista, mutta kannattaako sitä nauttia siksi? Terminä esim. ”käsittelemätön” lienee jo vähän parempi.

      Taisi kyllä mennä jo liikaa semantiika puolelle. 🙂

  7. En ymmärrä miksi näitä asioita niin paljon maailmassa tutkitaan, Miehän jo tietää kaiken täydellä varmuudella, kysyisivät vaan häneltä 😉

    1. Itse asiassa Mie tietää nyt 100% varmuudella ainoastaan sen, että Tuure voisi keskittyä keskusteluun eikä nälvimiseen menneistä. 😉

  8. Olikos niin, etttä nimenomaan sokeroiduilla limsoilla oli tätä syöpäkorrelaatiota jopa todettu?

    Yhtä kaikki, määrä on oleellisempi kuin makeutustapa.

    1. Haunerin hiilareita koskevassa meta-analyysissä 2012 ei löytynyt yhteyttä. Mutta sokerilla sinänsä on jonkinmoisen selkeä yhteys syöpään. Tämä on mun käsitys.

      1. Sokerin ja lihavuuden yhteydet varmistuu: ”Accumulating evidence points towards a role for sugar and other refined carbohydrates in the development of overweight” Pääkirjoitus uudessa BMJ:ssä.

        Meta-analyysi sokerin ja lihavuuden yhteyksistä (sekä RCT:t että etenevät kohortit). Eniten sokeria käyttävillä 55 % suurempi lihavuuden esiintyminen kuin heillä jotka käyttävät vähiten sokeria.
        http://www.bmj.com/content/346/bmj.e7492

  9. ”Mutta kun se ongelma on nimenomaan siinä, että se EI ole minkäänlainen tutkimus. Ei kukaan pysty pitämään itseään koekaniinina tai arvioimaan objektiivisesti & kriittisesti omia tuntemuksiaan – tai eliminoimaan sekoittavia tekijöitä poies kuvioista. Tai plaseboa. Jne.”

    Mutta kun se onkin juuri MINULLE se paras ja ainoa luotettava ”tutkimus”. Vielä kun oman olon arvioimisen lisäksi seuraa painoa ja kolesterolia, niin eipä se mielestäni muuta vaadi. Jokaisen perusterveen ihmisen pitäisikin luottaa enemmän omiin tuntemuksiin, kuin tutkimuksiin.
    Menee vähän ohi aiheesta, joten se siitä. (mutta jo 13 viestiä, eikä kukaan ole vetänyt sanaa LDL tähän keskusteluun 😉 )

  10. ”mutta jo 13 viestiä, eikä kukaan ole vetänyt sanaa LDL tähän keskusteluun”

    Just niin, tää tavanomaista parempi keskustelu (tähän saakka) 😉

  11. Eläinproteiini, siis myös punainen liha ja lihavalmisteet lisäävät muuten tuntuvasti IGF-1 tasoja.
    ………………………………………………………………….
    Entäpä jos se ei menekkään noin yksinkertaisesti? Ensinnäkin ihminen tarvitsee eläinproteiinia, mutta ei tietysti liikaa…eiköhän se virallinen E10-20% riitä?
    Suotanee kuitenkin pikku tulkinta?
    ….korkea insuliinitaso ei nosta IGF1 tasoja, vaan proteiini ja rasva saavat maksan tuottamaan niitä…aivan?

    Mutta mahdollisesti ruokavalio, joka sisältää tyydytettyä rasvaa, säätelee(alentaa) insuliinin kaltaisen kasvutekijäproteiinin (IGFBP 3) lisääntymistä. Ja IGFBP3 puolestaan hillitsee IGF1-kasvutekijän agressiivisuutta…

    ”serum levels of IGF-1 are independently and positively associated with energy intake from lipids and negatively associated with energy intake from carbohydrates”

    ”serum levels of IGFBP-3 are independently and negatively associated with energy intake from saturated fat”

    eli korkea insuliinitaso ”vilkastuttaa” IGF1-kasvutekijää runsaan IGFBP3 kasvuproteiinin johdosta ja se edesauttaa syöpäsolujen kasvua..
    Kehon normaali insuliinitaso ja tyydytetty rasva sensijaan saavat IGF-kasvutekijän toimimaan pelkästään myönteisesti kehon valmistaessa uusia soluja…
    http://jco.ascopubs.org/content/17/10/3291.full
    Lopullista vastaustahan ei tiedä vielä kukaan…

    1. ”Ensinnäkin ihminen tarvitsee eläinproteiinia, mutta ei tietysti liikaa…eiköhän se virallinen E10-20% riitä?”

      Ihminen tarvitsee välttämättömiä aminohappoja jotka voi saada kasvisravinnostakin. Se miten paljon prodea tarvitaan riippuu toki tapauksesta (urheilija? millainen urheilija? vai sohvaperuna?), mutta itse pitäisin jo painonhallinnan kannalta hyödyllisenä vähintään tuota E20%. Saahan sitä muustakin kuin eläinkunnan tuotteista ja muustakin kuin lihasta.

      ”….korkea insuliinitaso ei nosta IGF1 tasoja, vaan proteiini ja rasva saavat maksan tuottamaan niitä…aivan?”

      Hmm? IGF-1:n kohdallahan kyse on kasvuhormonista mikäli puhutaan eritykseen vaikuttavasta tekijästä.

      ”Mutta mahdollisesti ruokavalio, joka sisältää tyydytettyä rasvaa, säätelee(alentaa) insuliinin kaltaisen kasvutekijäproteiinin (IGFBP 3) lisääntymistä. Ja IGFBP3 puolestaan hillitsee IGF1-kasvutekijän agressiivisuutta”

      Mutta mutta … Kuten Reijo huomautti, niin punainen liha & eläinproteiini ylipäätään on yhteydessä IGF-1 tasojen nousuun. Myös maitotuotteet on yhdistetty tällaiseen. Mistäköhän se tyydyttynyt rasva, jos nyt siis tehdään se rohkea oletus (kys. tutkimuksen perusteella siis kyse todellakin vain oletuksesta) että sillä on asiassa relevantti rooli, siis pitäisi ottaa? Entäpä se, että hiilarien saanti yhdistyy IGF-1 tasoihin negatiivisesti? Miten mielekkäänä pitäisit yhdistelmää ”reilusti safaa ja hiilaria” ruokavaliossa noin niinkuin vaikkapa sv-tautiriskin kannalta? 🙂

      Entä miten pitkälle tämä nyt ylipäätään vie? Jos pitäisi veikata, niin näkisin hemiraudan ja AGE-yhdisteet lihan kohdalla merkittävämpään rooliin kuin IGF-1 tasoilla spekuloinnin. Kokonaisuuden kannalta väliä lienee ainoastaan … no, kokonaisuudella.

  12. Yleishuomio. Minusta noista syöpäriskeistä puhuessa hyvä verrokki on tupakka. Vähän lähteestä riippuen, jos polttaa nuoresta pitäen, kuolee keskimäärin toistakymmentä vuotta aiemmin. Riski sairastua erilaisiin hengityselinten syöpiin on luokkaa toistakymmentä kertaa enemmän, kuin tupakoimattomilla. Siihen verrattuna minusta joku muutaman kymmenen prosentin lisäriski sairastua johonkin ruuasta johtuvaan syöpään on melkoisen merkityksetön, ellei siihen liity muita ihan reiluja terveysriskejä. Tämä näin arkielämään vaikutuksen kannalta. Tokihan näitä asioita on kiva pohdiskella ja arvuutella.

    1. Tuo on ihan mainio vertaus. Toinen olisi alkoholi. Nykyihmisillä on joskus taipumus menettää mittasuhteiden taju.

      1. Tupakkaa ja alkoholia ei lasketa. 🙂
        Vain ne asiat otetaan huomioon, joihin ei voi itse vaikuttaa. E-koodit ovat itse paholaisen keksintöjä ja meidät myrkytetään niillä. Tosin tämä unohtuu välittömästi siinä vaiheessa, kun siirrytään ruokahyllystä karkki- ja limsaosastolle. Sillä eihän ihmistä saa syyllistää siitä, että haluavat silloin tällöin herkutella.
        Mustakylkinen grillimakkara ja savukala on herkkua, viis niistä karsinogeeneistä. Itsehän ne on siihen kärvennetty. Mutta auta armias, jos elintarvikkeessa on E300:aa.

  13. Entä miten pitkälle tämä nyt ylipäätään vie? Jos pitäisi veikata, niin näkisin hemiraudan ja AGE-yhdisteet lihan kohdalla merkittävämpään rooliin kuin IGF-1 tasoilla spekuloinnin. Kokonaisuuden kannalta väliä lienee ainoastaan … no, kokonaisuudella.
    ……………………………………………………
    Näyttää siltä, että Mie kannattaa lihansyönnin rajoittamista maassa, jossa sitä jo nyt käytetään eurooppalaisittain erittäin säästäväisesti. Ensinkin olisi tehtävä selvä pesäero lihan,luomulihan ja lihaleikkeleiden välillä ja miten näitä käytetään? Entä sekoittavat tekijät?
    Minä en kyllä väheksyisi IGF-1-kasvutekijän vaikutusta syövän kohdalla. Viitaanpa vain Larontapauksiin: People with Laron syndrome have strikingly low rates of cancer and diabetes….
    http://emedicine.medscape.com/article/922902-overview
    Entäpä se, että hiilarien saanti yhdistyy IGF-1 tasoihin negatiivisesti? Miten mielekkäänä pitäisit yhdistelmää ”reilusti safaa ja hiilaria” ruokavaliossa noin niinkuin vaikkapa sv-tautiriskin kannalta?
    ………………………………………………………..
    Tuo taisi olla Mien oma tulkinta postaukseeni?

    1. ”Näyttää siltä, että Mie kannattaa lihansyönnin rajoittamista maassa, jossa sitä jo nyt käytetään eurooppalaisittain erittäin säästäväisesti.”

      Maltillisuutta kannatan. Johtuen siitä, että ”eurooppalaisittain säästäväisesti” on silti aikamoinen läjä lihaa. Kulutus on kolminkertaistunut sitten 50-luvun. Ei etenkään ympäristö. Tilanne on toki parempi kuin monissa muissa maissa, mutta vastaavasti kasvisten ja vihannesten kohdalla sitten huonompi. Ei hyvä.

      ”Ensinkin olisi tehtävä selvä pesäero lihan,luomulihan ja lihaleikkeleiden välillä ja miten näitä käytetään?”

      Olisiko? Miksi? Käsitelty punainen liha nostaa syöpäriskiä, mutta niin nostaa käsittelemätönkin.

      ”Entä sekoittavat tekijät?”

      Kyllähän niitä kontrolloidaan noissa tutkimuksissa. Ei toki täydellisesti, mutta kun a) pidetään mielessä tulosten konsistentti luonne ja b) se, että mekanismeja tunnetaan (jopa useita, kuten Reijo mainitsi), niin pitäisin aika todennäköisenä että kyse ei ole sekoittavien tekijöiden dominoinnista noissa tuloksissa.

      ”Tuo taisi olla Mien oma tulkinta postaukseeni?”

      No niinhän se olikin. Aika ilmeisesti vieläpä.

    2. Meillä kulutetaan punaista lihaa ja lihavalmisteita n. 1,1 kiloa viikossa. Syöpäjärjestöt ovat pitkään pitäneet 500 g/viikkoa maksimina. Joten keskiverto suomalaisen kannattaisi vähentää ainakin n.puoleen punaisen lihan ja makkaroiden käyttö. Näyttö punaista lihaa ja lihavalmisteita kohtaan tulee monesta eri suunnasta, kyse ei ole vain syövistä, vaan myös tyypin 2 diabeteksesta, sepelvaltimo- ja aivoinfarkteista. Tässä niille dataa joita se kiinnostaa. Itse karppausguruna pidetty Ronald Krauss on jo useampi tovi sitten todennutt, että punaisessa lihassa on jotain minkä takia se aiheuttaa ongelmia vähähiilihydraattsen ruokavalion yhteydessä. Hänen jutut on tuossa linkin takana olevassa slidesetissä.

      Mente et al. 2009 ja Mozaffarian 2011 päätyivät omissa meta-analyyseissään siihen, että Välimeren ruokavalio malli on parhaiten näytetty toteen sydänsairauksien ehkäisyssä. Hiljattain BMJ:ssä julkaistu Sofi et al. meta-analyysi osoitti myös että Välimeren ruokavaliomalli ehkäisee syöpää ja Alzheimerin tautia etenevien väestötutkimuksien mukaan. Välimeren ruokavalion yksi keskeinen piirre on kalan, äyriäisten, pähkinöiden ja palkokasvien nauttiminen punaisen lihan ja lihavalmisteiden sijaan. Joten punainen ja prosessoitu liha kokee vastatuulta monesta suunnasta.

  14. Entäpä se, että hiilarien saanti yhdistyy IGF-1 tasoihin negatiivisesti? Miten mielekkäänä pitäisit yhdistelmää ”reilusti safaa ja hiilaria” ruokavaliossa noin niinkuin vaikkapa sv-tautiriskin kannalta?
    ………………………………………………………..
    Lainaan tuolta ylhäältä omaa lausettani: Kehon normaali insuliinitaso ja tyydytetty rasva sensijaan saavat IGF-kasvutekijän toimimaan pelkästään myönteisesti kehon valmistaessa uusia soluja…

    Mie, normaali insuliinitaso=ei metabolisen oireyhtymän tautia(diabetes,sv-tauti…)

    Ja lisätään tähän vielä: …the American Cancer Society and the American Diabetes Association noted that people with Type 2 diabetes have an increased risk of developing cancers of the liver, pancreas, colon and bladder. Researchers with the National Cancer Institute released a similar report last year, which found greater rates of cancer among diabetics, as well as an elevated risk of dying from cancer.
    http://well.blogs.nytimes.com/2012/12/31/juggling-diabetes-and-cancer/?ref=health

  15. ”Kehon normaali insuliinitaso ja tyydytetty rasva sensijaan saavat IGF-kasvutekijän toimimaan pelkästään myönteisesti kehon valmistaessa uusia soluja…

    Mie, normaali insuliinitaso=ei metabolisen oireyhtymän tautia(diabetes,sv-tauti…)”

    Et nyt kommentoinut huomioitani ollenkaan. Kokeilepa uudestaan.

Kommentointi on suljettu.