Täydellinen ruokavalio, onko sitä?

kirjoittanut | 21.03.2013 | Blogi | 49 Kommentit

Kuvankaappaus 2013-3-21 kello 12.02.30

Tässä kirjoituksessa kärkenä näkyy Kreikkalaisen ravitsemussuosituksen (1999) mukainen pyramidi. Netissä sitä pidetään usein samana kuin Välimeren ruokavaliota. Alkuperäinen mustavalkoinen ja tekstinä kirjoitettu versio löytyy täältä. Mielestäni kreikkalaisten suositus on sopivasti radikaali  ja linjassa useilta kanteilta tutkitun tiedon kanssa.

  • Punaisen lihan määrää on karsittu kertaan per viikko (pyramidin huipulla) ja prosessoitua lihaa ei kuulu pyramidiin lainkaan
  • Kasviksia pyydetään syömään 6 annosta päivässä ja hedelmiä 3 kappaletta (eli lähes kaksinkertaisesti meidän suositukseen nähden)
  • Näkyvä rasva on kasviöljyä, tässä tapauksessa nimenomaan extra neitsytoliiviöljyä
  • Kaikki suositettu vilja on tummaa, valkoiselle ei ole sijaa lainkaan
  • Kalaa suositetaan syötäväksi 5-6 kertaa viikossa
  • Kanaa ja kalkkunaa suositaan punaisen lihan sijaan (yht. 4 krt/vko)
  • Palkokasveilla ja pähkinöillä on selkeä asema
  • Koko ajatus on sopivan radikaali eikä liian ympäripyöreä

Muutamia kohtia tuossa suosituksessa viilaisin edelleen. Olen merkinnyt ne kolmioon punakynällä. Esimerkiksi viljan asema on visuaalisesti liian suuri ja näkyväksi rasvaksi kelpuuttaisin rypsiöljyn ja margariinin. Myös maitotaloustuotteita mahtuu enemmän ja herkut on turhaan kolmion sisällä. Eli täydellinen ei ole tämäkään dieetti. Eikä ole täydellinen minun tietämys, ei näkemyksenikään 😉

Ei ole täydellistä näkynyt

Pohjoismainen työryhmä – ehkei täydellistä mutta terveellinen tiedetään 

Juuri ilmestyneessä pohjoimaisia ravitsemussuosituksia varten tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa ”What do review papers conclude about food and dietary patterns” tutkijat analysoivat erilaisia terveellisiä ruokavalioita yhdistävät tekijät . Ne ovat suurelta osin samat kuin edellä kirjaamani tekijät (vilkaise tarkemmin tästä). Yleisesti ottaen tiedetään melko hyvin mikä edistää terveyttä väestötasolla. Aukkoja toki on, tutkijat toteavat. Täydellistä ruokavaliota hekään eivät maalaa, mutta useimmat ihmiset pääsisivät maaliin jo näillä ohjeilla.

Vaikka monet sitä huutaa, täydellistä ei ole 

Äskettäin Yalen yliopiston apulaisprofessori David Katz  on kirjoittanut kaksi mainiota artikkelia eri ruokavalioiden terveellisyydestä ja teemaa ympäröivästä keskustelusta (Can We Say What Diet Is ”Best”? ja Separation of Church and Plate). Vaikka tutkimaton tietoa on ja epävarmuustekijöitä riittää, yleiset linjat, teemat ovat selvillä eli juuri nuo samat kuin edellä. Ne, jotka julistavat syystä tai toisesta, että on vain yksi totuus terveellisestä ruokavaliosta ovat joko piittaamattomia, uskonnollisen hurmoksen vallassa tai pyrkivät tietoisesti manipuloimaan todellisuutta syystä tai toisesta. Ravitsemus ja ruoka herättää valtavasti keskustelua ja vääntöä mm. siksi, että kuka tahansa voi esiintyä ravitsemusta koskevana asiantuntijana, Katz toteaa.

Some who have absolute conviction regarding what is true about food have legitimate expertise; others simply have opinions. In our culture, anyone who has ever lost weight, cooked or eaten has the necessary credentials to establish a new church of nutrition. If we were comparably benighted in other areas, anyone who ever rode in a plane would qualify to open a school of aviation.

Katz  painottaa asiantuntijuuden ensiarvoisuutta, mutta ei päästä asiantuntijoitakaan pälkähästä. Jotkut asiantuntijoista juuttuvat kouristuksenomaisesti omiin näkemyksiinsä. Jyrkät mielipiteet voivat estää juuri niiden tavoitteiden saavuttamista joihin asiantuntijat itse alun alkujaan ovat pyrkineet,  ne saattavat karkottaa osan ihmisistä terveysvalistajien ulottumattomiin.

It’s true that nutrition experts don’t know all there is to know, any more than astrophysicists know all there is to know about the universe. But in both cases, those who devote their lives and careers to the topic do, indeed, know more than the average citizen who simply happens to have an opinion. It may be hard to swallow, but fixed opinions about nutrition are not commensurate with expertise. Among those with expertise and rigidly fixed opinions — I think they are making their perception of perfect an enemy of the common good.

Kaikeasta tästä väännöstä  huolimatta terveellisen ruokavalion kulmakivistä ollaan yleensä asiantuntijoiden kesken samaa mieltä. Erimielisyydet ja pienet painotuserot saavat usein kohtuuttomia mittasuhteita. Minunkin esittämät pienet painotuserot joihinkin ravitsemussuosituksiin verrattuna herättävät tunteita ajoittain. Toki, itsekin innostun joskus liikaa vääntämään. Maltti jää joskus touhotuksen jalkoihin.

Kuka edes haluaisi täydellistä?

Liike määränpäähän jaksaa kiinnostaa, ei jähmettynyt täydellisyys. Matka kohden kokonaisvaltaisempaa terveyttä, vetrempää muistia, parempaa työskentelytehoa ja avarampaa mieltä on kiinnostavaa. Kaikkiin näihin todennäköisesti voidaan vaikuttaa ruokavaliolla.

Nykyiset suositukset pohjaavat  ravitsemustieteellisen tutkimukseen, jota värittää erityisesti satunnaistettujen tutkimuksien ja väestötutkimuksien vahva asema. Niissä ei juuri piitata yksilöistä, out-lier’eista, vaan kyse on keskiarvoista pakotetuissa satunnaistetuissa koe-tilanteissa sekä väestötason tiedoista.Yksittäinen ihminen voi geeniensä tai vaikkapa sairauksiensa vuoksi olla kaukana keski-arvosta monella eri tavalla. Siksi täydellinen ruokavalio on illuusio.

Voidaan kysyä; onko ”täydellinen tai paras” parasta yksilön näkökulmasta vai erilaisten väestöä ajattelevien ravitsemuspoliittisten päättäjien näkökulmasta? Ehkäpä lähes ”täydellinen” malli on se mikä yksittäisen ihmisen elämässä toteutuu parhaiten ja myötäilee kutakuinkin tärkeimpiä terveellisen ravitsemuksen edellä esitettyjä linjauksia.

Yksittäiselle ihmisen kannalta terveyttä edistää vain se, mikä siirtyy käytännöksi arkielämässä. Ihmisten terveystilanne, halu ja kyky ottaa omakseen erilaisia ravitsemussuosituksia vaihtelee. Harvemmin ollaan tekemässä täydellistä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Siksi on hyvä, että on olemassa tutkittua tietoa siitä, että terveellisen ruokavalion ei tarvitse näyttää kaikken lautasella ihan samanlaiselta, tähän tapaan. Omaan tilanteeseen ja arvomaailmaan voi sopivia vaikutteita hakea esimerkiksi seuraavista ruokavalioista, jotka kaikki lienevät länsimaisen keskiarvoihmisen terveyttä edistäviä.

Andrew Weil’in ruokavalio

 

Dash-ruokavalio

 

Harvardin lautasmalli

 

Itämeren ruokavalio

itameren ruokakolmio pieni

Uusi Atkinsin ruokavalio

Dean Ornishin vähärasvainen ruokavalio

pyramid

Mitä olet pyramideista tai ”täydellisestä ruokavaliosta” mieltä?