Täydellinen ruokavalio, onko sitä?

Kuvankaappaus 2013-3-21 kello 12.02.30

Tässä kirjoituksessa kärkenä näkyy Kreikkalaisen ravitsemussuosituksen (1999) mukainen pyramidi. Netissä sitä pidetään usein samana kuin Välimeren ruokavaliota. Alkuperäinen mustavalkoinen ja tekstinä kirjoitettu versio löytyy täältä. Mielestäni kreikkalaisten suositus on sopivasti radikaali  ja linjassa useilta kanteilta tutkitun tiedon kanssa.

  • Punaisen lihan määrää on karsittu kertaan per viikko (pyramidin huipulla) ja prosessoitua lihaa ei kuulu pyramidiin lainkaan
  • Kasviksia pyydetään syömään 6 annosta päivässä ja hedelmiä 3 kappaletta (eli lähes kaksinkertaisesti meidän suositukseen nähden)
  • Näkyvä rasva on kasviöljyä, tässä tapauksessa nimenomaan extra neitsytoliiviöljyä
  • Kaikki suositettu vilja on tummaa, valkoiselle ei ole sijaa lainkaan
  • Kalaa suositetaan syötäväksi 5-6 kertaa viikossa
  • Kanaa ja kalkkunaa suositaan punaisen lihan sijaan (yht. 4 krt/vko)
  • Palkokasveilla ja pähkinöillä on selkeä asema
  • Koko ajatus on sopivan radikaali eikä liian ympäripyöreä

Muutamia kohtia tuossa suosituksessa viilaisin edelleen. Olen merkinnyt ne kolmioon punakynällä. Esimerkiksi viljan asema on visuaalisesti liian suuri ja näkyväksi rasvaksi kelpuuttaisin rypsiöljyn ja margariinin. Myös maitotaloustuotteita mahtuu enemmän ja herkut on turhaan kolmion sisällä. Eli täydellinen ei ole tämäkään dieetti. Eikä ole täydellinen minun tietämys, ei näkemyksenikään 😉

Ei ole täydellistä näkynyt

Pohjoismainen työryhmä – ehkei täydellistä mutta terveellinen tiedetään 

Juuri ilmestyneessä pohjoimaisia ravitsemussuosituksia varten tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa ”What do review papers conclude about food and dietary patterns” tutkijat analysoivat erilaisia terveellisiä ruokavalioita yhdistävät tekijät . Ne ovat suurelta osin samat kuin edellä kirjaamani tekijät (vilkaise tarkemmin tästä). Yleisesti ottaen tiedetään melko hyvin mikä edistää terveyttä väestötasolla. Aukkoja toki on, tutkijat toteavat. Täydellistä ruokavaliota hekään eivät maalaa, mutta useimmat ihmiset pääsisivät maaliin jo näillä ohjeilla.

Vaikka monet sitä huutaa, täydellistä ei ole 

Äskettäin Yalen yliopiston apulaisprofessori David Katz  on kirjoittanut kaksi mainiota artikkelia eri ruokavalioiden terveellisyydestä ja teemaa ympäröivästä keskustelusta (Can We Say What Diet Is ”Best”? ja Separation of Church and Plate). Vaikka tutkimaton tietoa on ja epävarmuustekijöitä riittää, yleiset linjat, teemat ovat selvillä eli juuri nuo samat kuin edellä. Ne, jotka julistavat syystä tai toisesta, että on vain yksi totuus terveellisestä ruokavaliosta ovat joko piittaamattomia, uskonnollisen hurmoksen vallassa tai pyrkivät tietoisesti manipuloimaan todellisuutta syystä tai toisesta. Ravitsemus ja ruoka herättää valtavasti keskustelua ja vääntöä mm. siksi, että kuka tahansa voi esiintyä ravitsemusta koskevana asiantuntijana, Katz toteaa.

Some who have absolute conviction regarding what is true about food have legitimate expertise; others simply have opinions. In our culture, anyone who has ever lost weight, cooked or eaten has the necessary credentials to establish a new church of nutrition. If we were comparably benighted in other areas, anyone who ever rode in a plane would qualify to open a school of aviation.

Katz  painottaa asiantuntijuuden ensiarvoisuutta, mutta ei päästä asiantuntijoitakaan pälkähästä. Jotkut asiantuntijoista juuttuvat kouristuksenomaisesti omiin näkemyksiinsä. Jyrkät mielipiteet voivat estää juuri niiden tavoitteiden saavuttamista joihin asiantuntijat itse alun alkujaan ovat pyrkineet,  ne saattavat karkottaa osan ihmisistä terveysvalistajien ulottumattomiin.

It’s true that nutrition experts don’t know all there is to know, any more than astrophysicists know all there is to know about the universe. But in both cases, those who devote their lives and careers to the topic do, indeed, know more than the average citizen who simply happens to have an opinion. It may be hard to swallow, but fixed opinions about nutrition are not commensurate with expertise. Among those with expertise and rigidly fixed opinions — I think they are making their perception of perfect an enemy of the common good.

Kaikeasta tästä väännöstä  huolimatta terveellisen ruokavalion kulmakivistä ollaan yleensä asiantuntijoiden kesken samaa mieltä. Erimielisyydet ja pienet painotuserot saavat usein kohtuuttomia mittasuhteita. Minunkin esittämät pienet painotuserot joihinkin ravitsemussuosituksiin verrattuna herättävät tunteita ajoittain. Toki, itsekin innostun joskus liikaa vääntämään. Maltti jää joskus touhotuksen jalkoihin.

Kuka edes haluaisi täydellistä?

Liike määränpäähän jaksaa kiinnostaa, ei jähmettynyt täydellisyys. Matka kohden kokonaisvaltaisempaa terveyttä, vetrempää muistia, parempaa työskentelytehoa ja avarampaa mieltä on kiinnostavaa. Kaikkiin näihin todennäköisesti voidaan vaikuttaa ruokavaliolla.

Nykyiset suositukset pohjaavat  ravitsemustieteellisen tutkimukseen, jota värittää erityisesti satunnaistettujen tutkimuksien ja väestötutkimuksien vahva asema. Niissä ei juuri piitata yksilöistä, out-lier’eista, vaan kyse on keskiarvoista pakotetuissa satunnaistetuissa koe-tilanteissa sekä väestötason tiedoista.Yksittäinen ihminen voi geeniensä tai vaikkapa sairauksiensa vuoksi olla kaukana keski-arvosta monella eri tavalla. Siksi täydellinen ruokavalio on illuusio.

Voidaan kysyä; onko ”täydellinen tai paras” parasta yksilön näkökulmasta vai erilaisten väestöä ajattelevien ravitsemuspoliittisten päättäjien näkökulmasta? Ehkäpä lähes ”täydellinen” malli on se mikä yksittäisen ihmisen elämässä toteutuu parhaiten ja myötäilee kutakuinkin tärkeimpiä terveellisen ravitsemuksen edellä esitettyjä linjauksia.

Yksittäiselle ihmisen kannalta terveyttä edistää vain se, mikä siirtyy käytännöksi arkielämässä. Ihmisten terveystilanne, halu ja kyky ottaa omakseen erilaisia ravitsemussuosituksia vaihtelee. Harvemmin ollaan tekemässä täydellistä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Siksi on hyvä, että on olemassa tutkittua tietoa siitä, että terveellisen ruokavalion ei tarvitse näyttää kaikken lautasella ihan samanlaiselta, tähän tapaan. Omaan tilanteeseen ja arvomaailmaan voi sopivia vaikutteita hakea esimerkiksi seuraavista ruokavalioista, jotka kaikki lienevät länsimaisen keskiarvoihmisen terveyttä edistäviä.

Andrew Weil’in ruokavalio

 

Dash-ruokavalio

 

Harvardin lautasmalli

 

Itämeren ruokavalio

itameren ruokakolmio pieni

Uusi Atkinsin ruokavalio

Dean Ornishin vähärasvainen ruokavalio

pyramid

Mitä olet pyramideista tai ”täydellisestä ruokavaliosta” mieltä?

49 thoughts on “Täydellinen ruokavalio, onko sitä?”

  1. Mua pisti tuossa ensimmäisessä pyramidissa (olisko ollut siis tuo välimerellinen) tuo että suositellaan tummaa leipää? Eihän siellä suunnalla edes tummaa leipää tehdä, tai no jos meikäläisten graham paahtoleipää saa sanoa tummaksi leiväksi, niin siinä tapauksessa…mutta vehnäleipää taitavat suurelta osin käyttää.

    Oliskos vielä semmoista pyramidia, joissa ei ole vilja ja -maitotuotteita ollenkaan (paleo?). Onko siitä sulla vertailu tutkimuksia verrattuna esim. meikäläisten virallisiin suosituksiin?

    1. Kreikkalaiset eivät nykyään enää taida paljon tummaa leipää syödä, mutta suositus on kokojyväleipää. Ei siellä ehkä mustikoitakaan hirveästi syödä. Olen koostanut tuon pyramidin tuosta kreikkalaisesta suosituksesta suomalaisemman näköiseksi. Lisäsin kuvatekstiin asiasta täsmennyksen.

      Ns. paleo-ruokavaliota on tutkittu parissa pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa vs. Välimeren ruokavalio. Ihan hyvin pärjäsi, mutta työt ovat pieniä, niitä on kovin vähän verrattuna muihin dieetteihin. Ilman vehnää ja ruista pärjää ihan mainiosti. Ja toki ilman maitoakin.

      1. Viittasit itse ”raakalaismaisuuteen”, voihan siitäkin olla kyse. Henk.kohtaisesti kyllä väittäisin, että kyse on länsimaisen ihmisen ns. kermaperseisyydestä: lihan tulee olla vain ja ainoastaan filettä joka on helppo & nopea valmistaa, halvemmat (ja monesti maukkaammat) ruhonosat sivuutetaan. Ihan mutua, joten saa olla eri mieltä. Itse aion kuitenkin tehdä tänään ruoaksi paistettua maksaa. 🙂

        Sisäelinten(kin) kohdalla lienee kuitenkin maltti valttia, kuten punaisen lihankin kohdalla.

  2. Onko Reijolla näkemystä miksi näistä ”ruokalistoista” puuttuu järjestään ”sisäelimet”, maksa, munuaiset, veri ja kieli. esimerkkinä. Jos katsotaan lihansyojiä eläinmaailmassa taitaa mennä rasvat ja sisäelimet, kieli ja aivot ensimmisenä kaadossa ”parempiin suihin” ja ns laiha punainen liha jää raadonsyojille?

    Koetaanko nämä jotenkin ”raakalaismaisina” ja tai ”tabuna” länsimaisessa ”nykyruokavaliossa”?

    Jos tutkitaan ”kokonaisravintotiheyttä” esim maksa taitaa olla ihan kärkipäässä?

    1. Ei ole mulla tähän jämäkkää vastausta. Suurimmaksi syyksi veikkaan sitä että kolmioon laitetaan niitä ruokia, joita toivotaan usein syötävän. Maksaahan suositetaan käytetettäväksi hyvin harvoin A-vitamiinin takia. Osittain voi olla kyse siitä, että sisäelimistä saataisiin jotain ympäristömyrkkyjä. Yksi käytännön tekijä lienee sekin, että niiden saatavuus ja yleinen mielikuva on huono.

    2. Mie kirjoitti:
      ”Itse aion kuitenkin tehdä tänään ruoaksi paistettua maksaa.”

      Maksan ystäville vinkkinä; Maksaa reilussa voissa paistettuna, kermaa lopussa ja reilusti mustaa pippuria. Sitten sopiva pala tuoreen hiivaleivän päälle.

      En tiedä mahtuuko mihinkään pyramidiin, mutta saa sitä välillä herkutella 😉

  3. Paleo-ruokavaliosta kaipaisi lisää tutkimus dataa. Toiv. jatkossa nähdään laajempia tutkimuksia. Vaikea kuitenkaan nähdä, että Paleo leviäisi kovinkaan laajaan käyttöön sen haasteellisuuden vuoksi. Toki riippuu siitä kuinka tiukkaa linjaa haluaa vetää, maidon ja viljan pois jättäminen onnistuu vielä aika helposti.

    Paleo piireissä kiinnitetään paljon huomiota autoimmuuni sairauksiin, olisikin mielenkiintoista saada lisää tutkimuksiatietoa paleo-autoimmuunisairaus rintamalta.
    Paleoonkin liitetään usein myös muita elämäntapa muutoksia.

    Kreikkalaisten suosituksethan on kivoja, jos jätskiäkin suositellaan n. joka toinen päivä 🙂

    Täydellisen ruokavalion pitäisi käytännössä olla kuitenkin sellainen, ettei se aiheuta sitä noudattavalla kovasti ylimääräistä stressiä, muutoin helposti katoaa hyvän dieetin hyödyt.

  4. Kun perusasiat ovat kunnossa, niin suuri osa porukasta taitaisi pysyä terveenä ja onnellisena aika vaihtelevillakin ruokavalioilla esim. hiilarien ja rasvan tai kasvikunnan ja eläinkunnan suhteen. Toinen juttu on sitten jo sairastuneet, esimerkiksi kakkostyypin diabeetikot. Heillä on vähemmän pelivaraa.

    Ympäripyöreäksi meni tämäkin…

  5. Jee…mukana Dean Ornish’in pyramidi. Thanks Reijo, nyt en enää koe tulevani syrjityksi blogissasi, thanks 🙂

    Pari sanaa vielä asiasta jonka tunnen hyvin: Ornishin ruokavalio lähtee globaalista epidemiologiasta ja korostaa sitä, minkälaista ruokavaliota suurin osa maapallosta noudatti vielä muuta vuosikymmen sitten: paljon tärkkelystä vähän rasvaa; ruuat oli ympäristöstä riippuen hieman erilaiset, mutta itse ruokavalio pattern samanlainen Kairon esikaupungeista Keski-Afrikkaan ja sielä aina ruraali Kiinaan. Paljon tärkkelyksiä (riisi, bataatti, peruna, pavut, sorghum, jne), ei lisättyjä rasvoja, ei juurikaan eläintuotteita. Siis suunnilleen samanlainen ruokavalio, jollaista Intian vegetaristi bramini yoogit ovat syöneet tuhansia vuosia. Kardiologi Ornishin näkemys nojaa vahvasti ateroskleroosi/lipiditutkimukseen ja globaaliin epidemiologiaan (ekologinen näyttö), ei niinkään prospektiiviseen kohorttinäyttöön. Tämä selittää hieman erilaisen näkökulman verrattuna länsimaalaisiin ravitsemustieteilijöihin. Lisäksi tavoiteet hieman erilaiset. Ornishin (vieläkin tiukempi) interventioruokavalio on lääkkeetön vaihtoehto aggressiiviselle, high-dose statiiniterapialle (tämä tuokavalio perustuu melkein kokonaan hitaasti imeytyviin hiilihydraatteihin). Pohjoisimaiset (tai Harvardin) suositukset eivät toimi surrogaattina statiiniterapialle. Itse haluan pitää kolesterolit todella matalana; evoluutio on ”suunnitellut” ihmisen kulkemaan todella matalilla kolesterolitasoilla, joten luonnollisesti minun perspektini ruokailuun lähtee tästä kolesteroliparadigmasta ja nojaa vahvasti Brown & Goldsteinin pioneeritutkimuksiin. Noudatan itse siis Ornishin ruokavaliota, high starch & low-fat. Uskon, että tämä on hyvä lähtökohta kaikille maailman ihmisille.

    David Katz on yhdysvaltalainen kananmunien lobbari, hänen näkemyksensä ovat (liian) teollisuuden sanelemia, en antaisia hänen mietteilleen suurta sijaa.
    http://nutritionfacts.org/video/eggs-vs-cigarettes-in-atherosclerosis/

    PCRM:n (Physicians for Responsible Medicine) ruokavaliolautasen olisi voinut vielä laittaa mukaan.

    1. ”David Katz on yhdysvaltalainen kananmunien lobbari, hänen näkemyksensä ovat (liian) teollisuuden sanelemia, en antaisia hänen mietteilleen suurta sijaa.”

      Fail. Väitteen informaatio- ja/tai totuusarvo ei ole riippuvainen väitteen esittäjästä. Samalla logiikalla meidän pitäisi dumpata esim. Ornish, sillä hänellä on ruokavalionsa promotoimisesta myös taloudellista etua.

      1. Just. Ja samalla logiikalla pitäisi dumpata kaikki ruis-, marja-, margariini-, sokeri- ja ym. tutkijat. Ihan turhaa henkilöön kohdistuvaa ad homimem -väitettä tuo Katz-juttu. Katz on erittäin asiallinen pitkälti kasvispainotteista ruokavaliota suosittava tutkija ja kliinikko, joka on tehnyt äskettäin mielenkiintoisen katsauksen arvostettujen kollegoiden kanssa kananmunan terveysvaikutuksista. Suosittelen Katzin seuraamista esim. Twitterissä, niin voi jokainen itse päätellä milaista linjaa hän edustaa.

  6. Tohon leipä juttun vielä nopeasti; välimeren kulttuureissa on perinteisesti syöty paljon kovaa, runsaskuituista vehnäleipää (stone-ground wheat bread). Järvi-Suomen leipä tekee Suomessa tällaista leipää, joka varustettu sydänliiton merkillä. Todella hyvää öljyttömän tahinin kanssa. Itse kulutan kyseistä leipää paljon. Leipä vain aika kallis, mutta hyvä vaihto-ehto, jos alkaa ruisleivän syönti tökkimään.

  7. Meillä suomessakin on paljon erilaisista autoimmuunisairauksista kärsiviä, esim. astma, 1-diabetes, MS-tauti, eri reumasairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, keliakia, psoriasis…lista on pitkä.
    Näihin siis saattaisi olla helpotusta juurikin tuolla paleo tyyppisellä ruokavaliolla. Paleo ”tyyppisellä”, koska alkuperäistä ruokavaliota tuskin täsmälleen edes tiedetään ja käytännössä vielä vähemmän pystytään nykyolosuhteissa toteuttamaan, tarttis varmaan muuttaa johonkin savannille 🙂 Saiskohan intersportista keihäänkärkiä ostettua mukaan? Se että paleota perustellaan sillä, että meidän elimistömme ei ole mukautunut riittävästi maatalouskulttuuriin ja sen tuotteeisiin, mielestäni on asianmukainen perustelu.

    No joo, mutta jos jättää viljat ja maitotuoteet pois (vielä myös perunan, koiso – ja palkokasvit) niin tuo vielä ei ihan niin vaikeaa ole toteuttaa. Hyttysiä en alkaisi vielä keräileen, täällä niitä kyllä kesäisin taitais riittää syötäväksikin asti. Meillä ollaan (kuten niin monessa muussakin maassa) niin kulttuurisidonnaisia suhteutettuna kaikkeen miten me eletään. Ja jos joku poikkeaa ns. normista niin voi että sitä ihmettelyn määrää. Miten sitä nyt VOI elää ilman jotain ruoka-ainetta. Meitä ohjaillaan niin monesta tuutista psykogisilla viesteillä siitä ja tästä ja monenmoiset markkinointikikat ihmisten kuluttamisen ohjaamiseksi on käytössä. Mihin esim. oikeasti perustuu ohje juoda vettä 2-3 litraa päivässä?Tai mihin perustuu nämä ruokapyramidien tai ympyröiden esittely kansalle? Onko taustalla myös tai vain poliittisetkin perusteet? Taloudellisista bisnesjutuista puhumattakaan. Ei ole olemassa yhtä jokaiselle yksilölle sopivaa ruokapyramidia, mutta on varmasti olemassa ruokavalioita ja niiden sovelluksia joista voi kukin löytää itselleen sopivimman. Jokaiselle sopivana näitä kuitenkin markkinoidaan, ja esim. kouluissa ja päiväkodeissa hyvinkin orjallisesti noudatetaan. Ruodusta ei saa poiketa, ohjeistukset tulee ”ylhäältä” ja niitä noudatetaan, eikä poikkeamista edes välttämättä keskustella.

    Monet suhtautuvat kuitenkin niin negatiivisesti siihen, että pitäisi toteuttaa elämäänsä jotenkin toisin kuin miten on tähän asti sitä elänyt. Itsellenikin on ollut vaikea pala keliaakikkona tottua olemaan ilman ruisleipää, onhan se perisuomalaista ja muut ympäristössä eivät aina meinaa ymmärtää, että eikö sitä nyt ihan vähän edes voisi ottaa…mutta keliaakikkona olen alkanut paremmin ymmärtää sitä että olemme yksilöitä. Eihän kaikille sovi pähkinätkään tai vaikka kala, vaikka joidenkin mielestä ne ovat terveydellisyyden huipentuma. Erilaisuutta on siis vaikea hyväksyä ympärillään, myös ruoka ja ravintoasioissa. Monet lääkäritkään eivät sulata sitä, että joillekin nyt vaan eivät kaikki ruuat sovi, puhumattakaan joistakin lääkkeistä. Sanotaan, että nämä ovat kyllä hyvin siedettyjä, kyllä noi sun oireet johtuu ihan muusta kuin lääkkeen sivuvaikutuksista. Suvaitsevaisuutta siis näihinkin asioihin ja lisää yksilönvapautta ja ajattelua.

    1. Millään eläinkunnan eläimellä ei ole yksilöllistä ruokavaliota.
      Miksi ihmisellä tällainen olisi?
      Ihmisillä lähes identtiset geenit ja 100%:sti sama maapallo mistä ravinto tulee. Aktiivisuuden mukaan sitten pientä säätö.

      1. Eiköhän survivalistisissa oloissa lisääntymistehokkuus ole kuitenkin se suurin prioriteetti ja kaikki odotettavissa olevaa elinikää (joka oli ihmisellä aiemmin paljon lyhyempi) pidemmälle vaikuttava yksilöllinen vaihtelu tällöin merkityksetöntä, vaikka se joidenkin yksilöiden elämänlaatuun vaikuttaisikin.

        Ihmisen kulttuurievoluutio ja tehokkaampi ruoantuotanto ovat vasta äskettäin synnyttäneet tämmöisen tavoitteen mahdollisimman pitkästä iästä ja koko sen aikaisesta terveydestä, joten yksilöllisiä hienosäätöjä tehdään. Mutta ovathan nekin viime kädessä ”vain” muunnelmia samasta teemasta, joten ei se ainakaan minusta liiaksi venytä tuon geneettisen yhtäläisyyden huomiota. Kaikki on suhteellista.

        Tai sitten minulla ei ole (taaskaan) hajuakaan.

  8. ”Meillä suomessakin on paljon erilaisista autoimmuunisairauksista kärsiviä, esim. astma, 1-diabetes, MS-tauti, eri reumasairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, keliakia, psoriasis…lista on pitkä.Näihin siis saattaisi olla helpotusta juurikin tuolla paleo tyyppisellä ruokavaliolla.”

    Juurikin näin. Mielestäni monet tällaiset sairaudet turhaan tuomitaan ”parantumattomiksi”, ja siirrytään suoraan oireen mukaiseen hoitoon(useimmiten vielä lääkehoitoon). Syytä ei juuri selvitellä, hyväksytään vain, että jostain se popsahti. Omat kokemukset tässä tietysti painavat, ja olin aika ällistynyt kun lopulta itse pääsin eroon kroonisista vaivoista pelkällä stressin hallinnalla ja ruokavalio korjauksilla.

    Muutenkin stressi häiritsee immuunijärjestelmän toimintaa, ja niillä hetkillä ihminen ei ehkä siedäkkään kaikkia ruokaa niin hyvin kuin optimaalisessa tilanteessa.

    Uskon, että ruokavalio yhdistettynä stressiin on monen kroonisen taudin takana. Eikö voi olla mahdollista, että jotkin ruoka-aineet jotka ovat muutoin ihan terveyttä edistäviä eivät sitä ole kun stressi painaa päälle ? Esimerkiksi vuotavan suolen oireyhtymän kautta saattaa selittyä joidenkin sairauksien synty. Toisaalta taas stressi saattaa edes auttaa vuotavansuolen oireyhtymän syntyä.

    Tutkimukset ovat näiltä osilta käsittääkseni vielä aika alkutekijöissä, mutta itse arvostan niitä lääkäreitä, jotka pyrkivät sillä välin(parempaa tietoa odotellessa) tekemään tarkkaa kliinistä työtä ja kokeilevat myös erilaisia ruokavalioita hoitomuotona.

    Paljon puhutaan geneettisestä alttiudesta, ja siinä epäilemättä on perää, mutta se yksistään ei tarkoita, että sairastuu vaikka tyypin 1 diabetekseen, ympäristöivillä tekijöillä on suuri vaikutus siihen mitkä geenit ”avataan”.

    1. Suomen ravitsemustieteen yhdistys järjesti ”Sulistossa suhisee” seminaarin viikko sitten. Yksi kantava teema oli autoimmuunitaudit, ympäristö ja suoliston yhteispeli. Yleislinja tukijoiden puheissa tuntui olevan se, että suoliston mikrobiflooramme ja ehkä muutoininkin immuunijärjestelmämme kypsyy länsimaalaisella kaupungissa asuvalla ihmisillä puutteellisesti ja ”vinoon”. Huonosti kypsyneelle immuuntijärjestelmälle on useita altistavia tekijöitä heti syntymästä lähtien; keisarin leikkaus, rintaruokinnan puute, liika hygienia, vähäiset lapsena sairastetut taudit, antibioottikuurit, mahdollisesti stressi, jne. Näistä kaikista syntyy vyyhti, jonka seurauksena immuunijärjestelmä ei opi tunnistamaan todellisia vihollisia, vaan kääntyy itseään vastaan; triggereinä prosessissa voi sitten olla esim. gluteeni tai maidon proteiini. Eli perimmäinen syy ei ole ”pilatussa” maidossa tai gluteenissa, vaan monitahoisesti muuttuneessa ympäristössämme.

      Hoitokeinot ovat kuitenkin vähissä, esim. probioottien teho on toistaiseksi ollut pettymys. Gluteenin ja maitoproteiinin vähentämistä ja sen vaikutuksia tutkitaan nyt paljon ja niistä tarvitaan ja tullaan saamaan lisätietoa.

  9. Kylla Paleo on mielestani esiintulleista paras koska se lukemani perusteella yhdistyy parhaiten hyvaan painonhallintaan ja metabolisen oireyhtyman valttamiseen. Samoin noudattaminen on helppoa hyvan kyllaisyydentunteen ja tasaisen verensokerin ansiosta. Maitotuotteita saa kayttaa ellei ole ongelmia laktoosin tai kaseiinin kanssa. Paljon proteiinia tarvitsevalle sita irtoaa hyvin. Jos viikossa on 14 ateriaa, minulla niissa on tyypillisesti 6 kala-, 6 kana-, 1 naudanliha- ja 1 lampaanliha-ateria, aina runsaiden vihannesten kera.

    Myos tuo Kreikkalainen saa minulta puhtaat paperit viljaosastoa ja jadeja lukunottamatta 🙂

    Jos Reijo sallit anekdootteja niin olisi kiintoisaa tietaa miten itsekukin taalla syo ja miksi.

    1. Sallin anekdootteja, tuo ruokavalio kuulostaa ihan hyvältä. Itse pyrin noudattamaan aika pitkälti tuota kreikkalaisen tyyppistä versiota ja joskin syön punaista lihaa enemmän eli n. 3 kertaa viikossa, yhteensä n. 0,5 kiloa. Juustoa, luonnon jogurttia ja rahkaa kuluu enemmän kuin tuossa kreikkalaisessa. Minua tosin kiinnostaa enemmän muiden helppiminen kuin oman ruokavalion täydellinen optimointi.

  10. Hei!

    Onko vastaus tähän, että monenlainen syöminen on täydellistä oikein annosteltuna. Pätkäpaasto tai vuoropaasto vähentää kokonaisenergiansaantia ja korjaa elimistön toimintaa. Onko sinulla tietoa/tutkimustuloksia tästä enemmän?

    Katsoin Prisma-dokumentin: Syö, paastoa ja elä pitempään ja vaikutuin 🙂 Saisiko tästä aiheesta myöhemmin oman postauksen.

    Katseltavissa vielä 2 päivää YLE-Areenassa:
    http://areena.yle.fi/tv/1829498

    1. Jussi Riekki kirjoitti paastoamisesta jutun tänne mun blogiini muuta kuukausi sitten. Katsopa vaikka alkuun se.

  11. Hyvä kooste pyramideista, kiitos! 🙂 Tärkeintä on, että pyramidien pohja on värikkäitä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Visuaalisesti Itämeren on kiva näiden osalta.

    Toisaalta on ihan hyvä, että on joku versio, jossa on määriä, kuten toi Weil’n. Siinä tuntui muuten olevan aika paljon pureskeltavaa päivää kohden. Mutta informatiivinen se on. Tosin tuosta vitamiinilisälistauksesta olen eri mieltä, etenkin, jos oikeasti saisi näin terveelisesti syötyä. (Linkki Dashin ruokavalioon on väärä, eli aukaisee tuon Weilin uudemman kerran.)

    Lautasmalleista tää on aika kiva: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/healthy-eating-plate/

    Mä toivosin lisätutkimusta oluen terveyttä edistävistä yhdisteistä. Aina tuon viinin tuonne lisäävät… 😉

  12. No heitetään tähän nyt sitten kehiin se omakin ruokavalio.

    selkein rajoitus: viljatonruokavalio

    aamupala/iltapala:

    vaihdellen kananmunaa/luonnonjugurttia & marjoja/oma leipä(mantelijauho & sesamsiemen ym.) /hedelmät

    luonas/päivällinen:

    kanaa/possua/nautaa/ tasapuolisesti kaikkia, riistan/kalan käytön lisääminen tähtäimessä 🙂
    lihat vedän alas monipuolisesti kasvisten/juuresten kanssa, perunaa syön tosin erittäin harvoin.

    lisäravinteista käytän 50 mikrogrammaa D-vitamiinia ja fermentoitua kalaöljyä.

    ruokavalion taustalla on refluksi ym. vatsavaivat, jotka ovat kokonaisuuden parantuessa sittemmin helpottaneet. Makeita herkkuja pyrin välttämään vaihtelevalla menestyksellä 🙂

    1. Minulla on aiemmin mainitun lisaksi seuravat ”vakiot”: 2 kananmunaa, 1-3 hedelmaa, luonnonjogurtti (200-400g), oliivi-, avokado- ja makademiaoljyt (4 ruokal.), marjat (200 ml), olut/viinilasi, Lindt 85% cocoa suklaa (20 g), kahvi ja tee

      Viljaosastolta kelpuutan vain fermentoituja tuotteita: natto (25 g/pv), olut ja soijakastike.

      Lisaravinteet: Astaksantiini (6 mg), Metyyli-B12 (5000 mcg/vk), D3 (2000 IU) tai aurinko, kalanmaksaoljy (2500 IU A-vitamiinia), magnesiummalaatti (216 mg), Zn-aminohappokelaatti (15 mg), Cu-aminohappokelaatti (2 mg), jodi (merileva-kelp)

      Mitaan perussairauksia, allergioita tai paino-ongelmia ei ole ja pystyisin kylla syomaan ”mita tahansa”. Viimeksi oli flunssa v. 1990. Tavoitteena on hyvan terveyden sailymisen lisaksi parempi fyysinen suorituskyky ja rasvaprosentin laskeminen nykyisesta (13-14%) alle kymmeneen. Edistys on ollut paleolla erinomaista.

  13. http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/

    @someone, ohessa juurikin tuosta vuotavan suolen oireyhtymästä, geneettisestä taipumuksesta ja stressistä ylläolevassa linkissä.

    Olen joskus ajatellutkin tuota stressin osuutta, epäilenpä, että stressi (nimen omaan se negatiivinen muoto, jota niin moni nykyään mukanaan elämässään useimmiten tahtomattaan kantaa) on se haitallisin ja oletettavasti myös se laukaiseva tekijä että joku sairaus tai sen geenit ilmenevät yksilössä.
    Kuinkahan vaan oli pohjois-karjala projektinkin henkilöiden stressitasojen kanssa? Sodasta ei ollut vielä kovin kauaa ja sen aiheuttamista post-traumaattisista stressioireista ei puhuttu mitään. Eihän tuota edes varmaan ymmärretty tärkeäksi. Kyllähän sitä nyt raavaat miehet yhden sodan kestää. Jollei muuten niin runsaalla tupakoinnilla ja vähän koskisen korvalääkettä viikonloppuisin ja vähän vaikka muulloinkin, lääkkeeksi, ei muuten. Näillä kun ei tuolloisiin sairastamislukuihin tainnut olla mitään osuutta? Vain runsaalla punaisen maidon ja voin syömisellä…mutta oliko jo tuolloin suomessa lehmät niitä joiden maito ei olisikaan suomalaisen perimälle niin hyvä…
    Taitaa tuo vuotavan suolen oireyhtymä näet aiheuttaa pitkällä aikavälillä myös noita sv-tauteja kun elimistö on jatkuvassa pienessä tulehdustilassa kun elimistöön suoliston kautta kulkeutuu ”vääriä” proteiineja jotka sotkevat järjestelmää, hitaasti mutta varmasti.

  14. Sellaista näiden pyramidien kanssa mietin, että onko sinne pyramidin sisään visuaaliseen versioon ”pakko” laittaa mitään epäterveellistä. Esim. kreikkalaisessa on herkkuja, Itämeren ruokavaliossa makkaraa, ja Harvardissa suolapurkki. EIkö se riittäisi, että niille määriteltäisiin tekstissä sopiva käyttöfrekevenssi. Tarkoitus on varmaan välittää jonkinasteista joustavuuden mielikuvaa, mutta syökö se vähän uskottavuutta?

    Kaikissa näissä pyramideissa on yhteisiä piirteitä mm. seuraavat: kasviksia, hedelmiä/marjoja on paljon, punainen ja prosessoitu liha on ”kortilla”, voi-pakettia ei näy missään, edes Atkinsissa.

  15. Jospas ajatus on että yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Senpä takia nämä kuvat pitäisikin olla erityisen tarkkaan ajateltu, sanaton viesti kun helposti ymmärretään väärin, Kuva jää mieleen paremmin kuin kuvan vieressä olevat pienet sepustukset. Eli tuo että kuvassa on 3 jätskitötteröä, voi jollekin olla signaali, että hei näin voi ja ehkä pitääkin tehdä päivittäin, olihan se siinä suosituksessa.

    Olihan tuossa diabetesliiton sivulta löytyvä mallissakin kolmion yläkerrassa jätskiä, kermakakkua ja grillimakkaraa, ylimpänä jopa suklaata ja makeisia. Ihme homma, että diabeetikolle niitäkin erikseen ”suositellaan”. Varmaan on kyllä niin, että suurin osa osaa lukea näitä kuvia, mutta kuinka suuri osa ei osaa? Tai tulkitsee väärin niin, että kaikki on sallittua päivittäin. Itse kyllä ymmärtäisin, että esim makeiset diabeetikolle on lähinnä joskus ja jouluna, mutta ei päivittäin.

    Sitä mäkin ihmettelen, että miksi voita ei näy missään. Se kun kyllä on ihan ok ravintorasva, ainakin monin verroin parempi kuin margariinit. Eikä sitä voita yleensä karppaajatkaan lusikalla paketista syö, vaan suurin piirtein samoja määriä kuin joku toinen margariinia leivillänsä, karppaajat jättävät vaan ne leivät pois ja lisäävät voinsa kasvisten päälle.

    1. ”Se kun kyllä on ihan ok ravintorasva, ainakin monin verroin parempi kuin margariinit.”

      Millä kriteereillä? Margariineja mieluummin kp-kasviöljyjä, mutta mikä tekee voista edellämainittuja paremman? Maku?

  16. Luulin Ornish dieetin olevan joku extreme vegaani ruokavalio Jussi Riekin ja Richardin hehkutuksen perusteella. Mutta tuossahan saakin syödä kanan fileen kerran päivässä tai makrillifileen kaksi kertaa päivässä.

  17. Jaa, että karkkia saisi napostella joka toinen päivä, mutta sitä kauheaa lihaa max kerran viikossa? Toisin kuin jäätelöä ja karkkia, pidän ainakin itse lihaa ihan oikeana ravintona vaikkei se nykyisin kovin muodikasta näköjään olekaan. Olen myös sitä mieltä, että parempi syödä useammin oikeaa ruokaa kuin herkkuja. Eli jos minulta kysyttäisiin, että onko parempi syödä lihapullat joka toinen päivä vai jäätelöä joka toinen päivä niin vastaus olisi selvä.

    Muutenkin ihmetyttää tämä vendetta voita ja liharuokia kohtaan. Ihan kuin puhuttaessa lihasta ja voista olisi olemassa vain kaksi tapaa: hirveä mättäminen (LIHAKARPPAUS) tai sitten ei ollenkaan.

    Meillä käytetään voita leivällä ja harvemmin paistamisessa. Syön leipää pari siivua päivässä, joten ei sitä voita nyt varsinaisesti tule mässättyä. Salaatissa, paistamisessa, pastan päällä ym. kaikessa muussa käytän lähestulkoon yksinomaan extra virgin oliiviöljyä. Lihaakin voi syödä kerralla paljon tai sitten kohtuudella. Ravintoblogeissa toistuu jatkuvasti ensimmäinen vaihtoehto.

    Ja kyllä, voi on (minun mielestä) paremman makuista ja jopa näköistä kuin margariini. Ruokailussa on pakko olla muutakin kuin neuroottisen ortoreksistä syömisten pohtimista.

  18. Totta kyllä, että se makkara ja kaakut siinä Itämeren kolmiossa on aika dorkannäköisiä – mielestäni myös aika suuren osan vie kolmion kärkipäästä. Mutta sitä mustikkapiirakkaa ei saa sieltä poistaa! Yksi kollega tuhisi, että miksi se on siellä, mutta itse näkisin, että ns. herkkujen huomioiminen on ihan fiksua. Esim. syömishäiriöpotilaiden kanssa työskennellessä on apua, jos visuaalisissa malleissa on joustoa.

  19. ”Ruokailussa on pakko olla muutakin kuin neuroottisen ortoreksistä syömisten pohtimista.”

    Toki näin. Mutta jos tämän tulisi päteä voihin, niin miksei sitten myös jäätelöön tai karkkeihin?

    1. Mitä tarkoitat tällä? Enhän sanonut, ettei karkkia saisi napsia ollenkaan. Pidin hassuna sitä että karkkia saisi syödä useammin kuin lihaa. Perusteluni tässä oli, että liha on oikeaa ruokaa kun karkki taas ei ole.

      Mielummin minusta niin, että karkkia kerran viikossa ja lihapullat joka toinen päivä.

  20. Ornishin pyramidi näyttää parhaalta. Mutta mä haluaisin tietää parhaiten sydän- ja verisuonitauteja torjuvan ruokavalion. Suvussani on todella raskaasti sydäntauteja alkaen isästäni, joka kuoli ekaan infarktiin 52 v. Toisaalta en stressaa esim. syöpä-, dementia-, diabetesriskeistä yms. kun erityisiä riskitekijöitä ei ole. Eli pienimmän sydäntautiriskin ruokavalio olisi mulle se täydellinen ruokavalio (olettaen toki että se olisi realistinen noudatettava).

    1. Mente et al.(2009) selvitti tätä. Jos olet lueskellut mun juttuja varmaan tiedät vastaukseni. En rupea taas tässä mainostamaan sitä (muut saa tokia omia versioitaan mainostaa). Mutta asia selviää tuosta Menten meta-analyysistä myös. Toinen tärkeä lähde on Mozaffarian D ym. Components of a Cardioprotective Diet: New Insights

      1. Juu, nämä on aika hyvin tiedossa ja suurin piirtein käytössäkin 🙂

  21. Ruokavaliosuositus, joka ei mitenkään huomioi herkkujen syömistä, ei olisi kovin realistinen. Normaalin ihmiseen normaaliin ruokavalioon kuuluu myös korkeaenergisiä ruoka-aineita, joita syödään ennemmin mielihyvän kuin ravitsevuuden vuoksi. En ymmärrä, miksi pidät radikaaliutta yksioikoisen hyvänä pyramidin ominaisuutena. Eikö tarkoitus ole kuitenkin saada ihmiset syömään paremmin? Yksinkertainen suositus ”puoli kiloa päivässä” edistää takuulla kokonaishyvinvointia ja terveyttä paremmin kuin täydellinen ruokapyramidi, jota juuri kukaan ei halua noudattaa.

  22. ”Kotimainen ruokavalio voi olla yhtä hyvä kuin terveelliseksi brändätty Välimeren dieetti.

    Pohjoismaisella ruokavaliolla voi välttää diabeteksen ja sydänkohtauksen.

    Terveellinen ruokavalio ei vaadi kalliita pähkinöitä tai oliiviöljyä. Pohjoismaiset tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, että Suomi-ruoka voi olla yhtä terveellistä kuin välimerellinenkin.

    Tutkimusryhmän vetäjänä toimi suomalaisprofessori Matti Uusitupa.”
    http://tinyurl.com/d3f5fbp

    Maallikkona ihmettelen näitä arvon professorien lausuntoja. onko liikaa vaadittu että pidättäydyttäisiin mieluummin tieteessä kuin mielikuvilla markkinoinnissa?

  23. Ruokateollisuus pistää hieman takaisin Oliverille näiden aktiviteettien jälkeen?

    ”Jamie Oliver’s TED Prize wish: Teach every child about food”

    (YouTube)

  24. Voihan se olla osa tarinaa, että ollaan huolestuttu kun Oliverit ja kumppanit käyttävät usein matalan jalostusasteen tuotteita joista on hankala repiä suurempia katteita.

    Raaka-ainepörssistä ostettu halpahintainen, mutta huipputerveellinen kasviöljy taas voidaan tehdä ultraterveelliseksi margariiniksi, josta saa hyvän hinnan. Lisäksi ihmiset pelastuvat taudeilta ainakin ravintoterapeuttien- ja valmentajien mukaan.

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä yhteydessä teollisuudesta puhuminen on salaliittoteoretisointia ja siten denialismia!

    1. Oliko sinulla ihan jotain asiaakin?

      Ilmeisesti tämä ”ruokateollisuudesta” höpöttäminen nousee pintaan aina kun joku kehtaa (hui olkoon!) nostaa esiin sen seikan, että voissa ei vaikuta olevan mitään terveellistä.

Kommentointi on suljettu.