Kypsytetty juusto ja voi vaikuttavat kolesteroliin eri tavoin

Dyslipidemioiden Käypä Hoito -suosituksessa ja Euroopan kardiologisen seuran suosituksessa todetaan, että tyydyttynyt rasva kohottaa veren kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia (1,2). Suositukset eivät mainitse mitään siitä, että eri tyydyttyneiden rasvahappojen lähteillä olisi jotakin vaikutusta kolesterolia nostavan vaikutuksen suuruuteen. Oletus on siis ollut, että tulipa tyydyttynyt rasva sitten mistä lähteestä tahansa niin kolesteroli nousee yhtä paljon. Jokainen 1 E %:n nousu tyydyttyneen rasvan määrässä nostaa eurooppalaisen suosituksen mukaan LDL-kolesterolia 0,02-0,04 mmol/l.

Viime aikaisten satunnaistettujen tutkimusten mukaan asia ei ehkä olekaan näin yksioikoinen.

 

juusto meta

Tapaus perusjuusto vastaan voi

Neljä vuotta sitten Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne kirjoitti vieraskirjoituksessa blogissani:

”Juuri tuli julki pieni tutkimus, jonka mukaan juuston kova rasva olisi biokemiallisesti vähemmän haitallista kuin voin kova rasva. Kestääkö tuo tulos jatkotutkimusten valossa vai ei, jää nähtäväksi, mutta ei se kokonaisuutta muuta.”

Aiheesta on nyt viisi satunnaistettua tutkimusta, jotka on julkaistu meta-analyysinä (3). Meta-analyysin päätelmä on selvä.

Voi nostaa enemmän veren LDL-ja kokonaiskolesterolipitoisuutta kuin juuston vastaava määrä ”voita”. Tutkimuksissa käytettiin voita melko suuria määriä 40-67 grammaa päivässä ja vastaavasti juustomäärät olivat keskimäärin 145 grammaa päivässä. LDL-kolesteroli oli 0,22 mmol alhaisempi juuston syöjillä ja kokonaiskolesteroli 0,28 mmol/l alhaisempi. Tutkijoiden johtopäätös oli:

”When compared with butter of a similar P/S ratio, however, hard cheese consistently lowered total cholesterol by approximately 5%, LDL-C by approximately 6.5%, and HDL-C by approximately 4% without affecting triglycerides.”

Tapaus perusjuusto vastaan rypsärijuusto

Se on siis selvää, että voi nostaa kolesterolia enemmän kuin vastavaa määrä tyydyttynyttä rasvaa juustona. Entä sitten kuten tehdään sellainen juusto, jossa voita on korvattu rypsiöljyllä? Tällöin käy meta-analyysissä mukana olleen Karvosen tutkimuksen mukaan niin, että LDL-kolesteroli vähenee 0,28 mmol/l ja kokonaiskolesteroli 0,32 mmol/ l, kun juustoja käytettiin 65 grammaa päivässä kahden viikon ajan (4).

Juuston rasvan laadun vaihtaminen terveellisemmäksi vaikutti siis selvästi myönteisesti kolesteroliarvoihin.

Tapaus perusjuusto vastaan makrilli

Entä jos juusto vaihdetaan kalaan? Yhdessä kuusi viikkoa kestäneessä vaihtovuorotutkimuksessa 150 g Gouda-juusto päivässä vaihdettiin 200 grammaan makrillia. Makrillin käyttö juuston sijaan vähensi kokonaiskolesterolia 0,42 mmol/l. (5)

Tapaus perusjuusto vastaan tofu

Juustometa-analyysissä oli mukana myös tofu-vertailuja. Juuston vaihtaminen tofuun vähensi sekä kokonais- että LDL-kolesterolia neljän eri tutkimuksen mukaan. Kahdessa tutkimuksessa tulos oli tilastollisesti merkitsevä, ja kahdessa jäätiin ”kalkkiviivoille”. Kolme viikkoa kestäneessä vaihtovuorokokeessa 80  grammaa Cheddar-juustoa päivässä lisäsi LDL-kolesterolia 0,31 mmol/l ja kokonaiskolesterolia 0,34 mmol/l kun vertailun kohteena oli 280 grammaa tofua päivässä. Toisen tutkimuksen mukaan juuston syönti lisäsi kokonaiskolesterolipitoisuutta lähtötilanteeseen nähden 5 %, kun taas tofun syönti vähensi kokonaiskolesterolipitoisuutta 8 % (3). Juusto on siis kolesterolille huonompi kuin tofu.

Lopuksi

Suurin osa suomalaisten, amerikkalaisten ja monien muiden maiden tyydyttyneen rasvan saannista tulee muualta kuin voista tai siitä tehdyistä levitteistä. Finravinto 2012 -tutkimuksen juustot ovat suomalaisnaisilla suurin tyydyttyneen rasvan lähde, kun taas miehillä ne ovat kolmanneksi suurin tyydyttyneen rasvan lähde (6).

Tavanomainen rasvainen juusto nostaa veren kolesterolipitoisuuttaa enemmän kuin tofu, rasvainen kala tai rypsiöljypohjainen juuston kaltainen valmiste. Tämä saattaa osaltaan selittää sitä miksi rasvan vaihtokauppa ”kovasta pehmeään” kohorttitutkimuksissa on sydän- ja verisuonsairauksilta suojaava tekijä (7).

Juusto nostaa kuitenkin kolesterolia vähemmän kuin voi. Joissakin tutkimuksissa juusto ei ole lainkaan nostanut kolesterolipitoisuutta lähtötilanteeseen nähden (8). Nämä havainnot voivat osaltaan selittää sitä, miksi tyydyttyneen rasvan saanti ei ole kohorttitutkimuksissa kovin selvässä yhteydessä veren kolesterolipitoisuuteen (9,10) ja miksi tyydyttyneen rasvan saanti ei ole itsenäinen sydänsairauksien riskitekijä kohorttitutkimuksissa (11) ja miksi maitotaloustuotteet ovat sepelvaltimotaudin suhteen neutraaleita kohorttitutkimuksissa ja miksi juusto sekä vähärasvaiset maitotuotteet saattaisivat jopa suojata aivohalvaukselta (12).

Tutkijat arvioivat, että juuston runsas kalsiumin määrä ja hyvät bakteerit olisivat osallisia edulliseen kolesterolivaikutukseen suhteessa voihin. Äskettäin on myös saatu näyttöä siitä, että homogenoimaton kerma nostaa veren kolesterolipitoisuutta vähemmän kuin voi (13) (kts. Jari Ristiranta blogi). Sen sijaan tavallisessa maidossa oleva rasva näyttäisi nostavan veren kolesterolia yhtä paljon kuin voi (8).

Juuston ja voin erilaiset kolesterolivaikutukset ovat yksi osoitus siitä, miten ravitsemustiede kehittyy jatkuvasti pienin askelin. Ristiriitaiset havainnot, kuten kohorttitutkimuksien tulokset tyydyttyneen rasvan vaikutuksista, saattavat olla paras kannustin suunnata tutkimusta asioihin, joita ei ole älytty tai haluttu aiemmin tutkia. Ristiriitaiseen tutkimustietoon olisikin parempi suhtautua uteliaana kuin laittaa se ykskantaan ”roskatutkimuksen” laariin.

Pääasiallinen lähde (muut lähteet numerolinkkeinä)
de Goede J, Geleijnse JM, Ding EL, Soedamah-Muthu SS. Effect of cheese consumption on blood lipids: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Nutr Rev. 2015 May;73(5):259-75

Aiheeseen liittyen

Eikö rasvainen juusto nostakaan LDL -kolesterolia?

Voi ja kolesteroli ennustaa sydäninfarktia kuopiolaistutkimuksen mukaan

Kolesterolia vähentävä ruokavalio Käypä Hoito-suosituksen 2013 mukaan

7 thoughts on “Kypsytetty juusto ja voi vaikuttavat kolesteroliin eri tavoin”

    1. Tuo Iltasanomien juttu on hyvä esimerkki siitä, miten suomalaiset mediat toistaa ulkomaisten medioiden virheitä.

      Luonnosvaiheessa olevissa amerikkalaisissa ravitsemussuosituksissa todellakin suositetaan, että ruuan sisältämän kolesterolin määrälle ei annetttaisi jatkossa mitään ylärajaa (käytännössä katkaravut ja mahdollisesti kananmunan keltuaiset saisivat vapautuksen). Sen sijaan tyydyttyneeseen rasvaan suhtaudutaan suositusten luonnoksessa aivan yhtä tiukasti kuin ennenkin. Tyydyttynyttä rasvaa nimenomaan suositetaan vähennettäväksi, ja siten voin tai rasvaisen lihan käyttöä ei suositeta, kuten täältä alkuperäislähteestä voitte lukea.

      ”Non-hydrogenated vegetable oils that are high in unsaturated fats and relatively low in SFA instead of animal fats or tropical oils rich in SFA should be recommended as the primary source of culinary fat.”

      Daily Mailin toimittaja ei ole siis ymmärtänyt, että voin probleema ei ole kolesteroli vaan tyydyttynyt rasva.

      Oma henkilökohtainen mielipide on, että veren kolesterolipitoisuuden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisäävä vaikutus on osoitettu vielä entistäkin vakuuttavammin. Jo aiemman erittäin vahvan epidemiologisen näytön (1,2) päälle on saatu näyttö siitä, että ne henkilöt joilla on geneettisesti alhainen kolesteroli on muita pienempi sydän- ja verisuonitautien riski (3,4). Aiemmin on tiedetty, että niillä joilla geneettisesti korkea kolesteroli kuolevat useammin ja nuorempana sepelvaltimotautiin (5). Lisäksi äskettäin osoitettiin kolesterolin imeytymistä estävän lääkkeen vähentävän sydän- ja verisuonitautitapahtumia suhteessa lumeeseen niillä, joilla on jo käytössä statiini (6).

      Viimeisetkin oman epäilyni sen suhteen etteikö LDL-kolesterolilla olisi merkitystä, ovat poistuneet.

      1. Ezetimibe estää sappihappojen imeytymisen. Sappihappokierto on tarkasti säädelty. Kolesterolia otetaan verestä sappihappojen rakennukseen ja näin lipoproteiini veriarvot madaltuvat. Tämä ei korjaa perimmäistä syytä mikä kohottaa lipoproteiini veriarvoja, eli kolesteroliarvoja.

        Sapen sitomisen eli sapen poistamisen ulosteen mukana voi tehdä halvimmin savella tai aktiivihiilellä. Lääkeyhtiö Merck kiskoo 46eur/ 28kpl paketti, eli 550eur/vuodessa, Tätä Laatikainen haluaa tukea ja saada siitä osansa.

        Lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia sisällään varsin vähän, noin 10%.

        Physical properties and lipid compositions of lipoprotein classes.
        VLDL LDL HDL

        Total lipid (wt%) * 91 80 44
        Triacylglycerols 55 10 6
        Cholesterol esters 18 50 40
        Cholesterol 7 11 7
        Phospholipids 20 29 46

        Yhteenvetona; ravinnon kolesterolin imeytymisen estäminen ohutsuolesta ezetimibe pillerillä ei ratkaise kohonneiden veren lipoproteiiniarvojen eli kolesteroliarvojen syitä.

      2. Jätetään lääkekeskustelut tähän. Niitä voi jatkaa ja varmasti jatketaan muualla. Etsetimibi vaikuttaa eri tavalla kuin statiini, eikä sillä tiedetä olevan ns. pleiotrooppisia vaikutuksia. Siten sillä saavutettu hyöty sydäntapahtumien estossa on LDL-prinsiipin kannalta merkittävä. En saa mitään ”osaani” siitä, että sitä määrätään joillekin potilaille. Tuo on tyypillistä salaliittoteoria-höpöilyä ja ad hominem hyökkäys. Siihen nämä aina kulminoituu, kun omat argumentit loppuu tai ovat heikkoja.

        Jatketaan keskustelua juuston, voin, tofun ja kalan vaikutuksesta kolesteroliarvoihin.

  1. Rasvojen määrien vertailu ja säätäminen on lähinnä näpertelyä verrattuna insuliiniresistenssin vaikutuksiin. Jos tämän tutkimuksen tulokset pätevät vähän laajemmallakin otannalla niin riittää, kun pitää veren sokerinsa koko ajan alle 4.5mmol/L säilyttääkseen terveytensä:
    http://press.endocrine.org/doi/full/10.1210/jcem.86.8.7763
    Sydän- ja verisuonitaudit, T2 diabetes, syöpä ja korkea verenpaine ovat historiaa, jos kansalle neuvotaan keinot mahdollisimman alhaisen verensokerin saavuttamiseksi (~hyvä insuliiniherkkyys). Puolet lääkäreistä tosin jäisi työttömiksi.

  2. Toinen mielenkiintoinen on kaakaorasva. Vaikka käsittääkseni on paljon tutkimustietoa siitä, että kaakaorasva ei vaikuta sydäntauteihin negatiivisesti, on edelleen ihmisiä, jotka parjaavat suklaata nimenomaan kovan rasvan tähden.

    Olen joskus miettinyt siitä, että johtuuko se, ettei kaakaovoi ole pahaksi ja että juustot on parempia kuin voi siitä, että molemmat käytetään/fermentoidaan valmistuksen aikana. Muuttaako se ehkä jotenkin rasvoja?

    1. En usko tuohon, mutta ei sitä koskaan voi olla varma :). Toki fermentaatio muuttaa bakteeripitoisuuksia ja vähentää jossain määrin imeytyvien hiilihydraattien määrää (maidon laktoosia kuluu juuston hapatuksessa).

      Luulen että enempi suklaan ja juuston kohdalla on kysymys siitä, että niissä on muita terveyttä edistäviä ainesosia. Suklaassa erityisesti polyfenoleita. Lisäksi suklaan rasvassa vallalla on steariinihappo jonka kolesterolivaikutukset ovat hyvin vähäiset verrattuna palmitiinihappoon jota paljon mm. voissa. Tyydyttyneidenkin rasvahappojen välillä on isoja eroja kolesterolivaikutuksissa.

Kommentointi on suljettu.