Paksusuolensyövän esiintyminen ja kuidun saanti

Paksusuolensyövän esiintyminen ja kuidun saanti

Kirjoitettu 16. Mar, 2011 kirjoittanut alueella Uutiset

Viime viikolla ilmestyneessä meta-analyysissä on valotettu kuidun saannin yhteyttä paksusuolen syövän ilmaantumiseen prospektiivisissa väestötutkimuksissa (Aune et al. 2011, kaikille avoin). Mukana oli 25 tutkimusta, joista yksi suomalainen Setti -tutkimusaineistoon perustuva tutkimus. Päätulokset:

  • jokainen 10 gramman kuidun lisäys vähensi syövän vaaraa 10 %
  • jokainen kolme annosta täysviljaa vähensi paksusuolen syövän riskiä  17 %
  • kasvisten, hedelmien ja palkokasvien kuidusta oli puutteellisesti tietoa
Kuidun saanti ja paksusuolen syövän riski, Aune et al. BMJ 2011 (perustuu kahteen Harvardin kohorttiin)

Tämän meta-analyysin tulos on näyttä melko selkeältä. Mitä suurempi kuidun saanti sitä vähemmän paksusuolen syöpää. Mutta tämä ei ole koko kuva.

Cochrane -meta-analyysi vuodelta 2008 perustui satunnaistettuihin päätetapahtumatutkimuksiin erilaissa potilaspopulaatioissa. Tämän meta-analyysin, joka käsitti 5 tutkimusta kestoltaan 2-4 vuotta, mukaan kuitua ruokavalioon lisäämällä paksusuolen syövän ilmaantumista ei ole voitu vähentää. Ristiriita satunnaistettujen ja väestötutkimuksien osalta on siis olemassa, jälleen kerran. Olisiko ristiriidassa syy tai ei, mutta en löydä Cochranen meta-analyysiä Aunen meta-analyysin viitelistalta. Jotenkin erikoista.

Kysymys ehkä kuuluu miten realistista on odottaa, että syöpä saadaan ehkäistyksi satunnaistetuissa tutkimuksissa ruokavalion yhdellä tekijällä? Syövän ilmaantuminen vaatii erittäin suurten ihmisjoukkojen altistamisen (=valtava n-määrä) ja pitkän seuranta-ajan. 4 vuotta on lyhyt aika syövälle altistumisen mittakaavassa.

Itse kaipaisin tulevaisuudessa sitä, että paksusuolen syöpää, kuten muitakin sairauksia, tarkisteltaisiin myös huonosti imeytyvien hiilihydraattien (FODMAP:it ja resistentti tärkkelys) näkökulmasta. On mahdollista, että kuidun ja huonosti imeytyvien prebioottisten hiilihydraattien yhteispeli on tärkeämpää kuin puhdas kuitu.

Lue lisää keskustelua paksusuolen syövästä ja kuidusta täältä.

 Aune et al. Dietary fibre, whole grains, and risk of colorectal cancer: systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. BMJ 2011;343:bmj.d6617

Kuva: BigStockPhoto

Tags: , , , , ,

18 vastausta to “Paksusuolensyövän esiintyminen ja kuidun saanti”

  1. Jty

    17. Mar, 2011

    Voisi hyvinkin kuvitella että asia ei ole lainkaan niin yksinkertainen että kuitu tai täysjyvä yksin vaikuttaisivat.
    Itse olen ollut siinä käsityksessä että esim Japanissa ei juuri syödä täysjyvää?? Onko siellä sitten erityisen paljon paksusuolen syöpää?? Ymmärrän toki ettei väestötason mutu-jutuilla mitään todisteta mutta mutta….
    Terveyskirjastossakin muuten mainittiin että keliaakikoilla ei ennusteista huolimatta olisi normiväestöä enempää paksusuolen syöpää.

    • Mie

      17. Mar, 2011

      Täysjyvähän ei toki ole kuidun synonyymi eikä paksusuolen syövän riski todellakaan redusoidu vain ja ainoastaan kuidunsaantiin.

      Väestötason tutkimuksien kutsuminen ”mutuksi” ei sekään anna kovin hyvää kuvaa tietämyksen tasosta. Kuten Reijo totesi, on kliinisellä näytöllä asiasta yksi paha ongelma: tutkimusaikojen auttamaton lyhyys. Ei toki rajoitu pelkästään tähän kysymykseen.

  2. Jty

    17. Mar, 2011

    Mutulla viittasin omiin lauseisiini Japanista ja kokojyvästä.

  3. Nina Westerback

    17. Mar, 2011

    Entä onko sillä, kenties enemmän merkitystä, että 3 viipaletta täysjyvälepää enemmän = noin 3 viipaletta valkoista vehnää vähemmän (tai ehkä 5-6 viipaletta, koska tumma täyttää paremmin)? Miksei tästä puhuta sitten? Eihän se siinä tapauksessa ole kuidun lisäys, vaan valkoisen vehnän vähentäminen. Voiko tämän mahdollisuuden jotenkin sulkea pois?

    • Reijo Laatikainen

      18. Mar, 2011

      Nina, varmasti tällä on merkitystä. Kyllähän tuon voi sulkea pois samalla tavalla kuin Jakobsen on esim. omissa väestöanalyyseissään laskenut miten tyydyttyneen rasvan vaihtaminen höttöhiilareihin saattaa jopa huonontaa ennustetta, kun taas täysviljaan vaihtaminen parantaa ennustettä. Mutta tässä meta-analyysissä sitä ei taidettu tehdä.

  4. ziki

    18. Mar, 2011

    Kun tätä täysjyväviljaa kovasti hehkutetaan, niin olisi kiva jos sen haittojakin käytäisi läpi. Esim. viljojen yhteyttä reumasairauksiin. Tiedän henkilöitä joilla ei ole diagnosoitu mitään vilja-allergiaa tms., mutta viljojen hylkääminen on parantanut vaikean reuman täysin.

    • Reijo Laatikainen

      18. Mar, 2011

      Ziki, puhut ihan asiaa. Olen muutamaan otteeseen kirjoittanut viljojen haitoista. ”Viljayliherkkyyttä” koskeva kirjoitukseni on tässä:

      http://www.pronutritionist.net/gluteeni-ja-viljaherkkyys-onko-niita/

      Reuman parantumisesta ei ole mielestäni tieteellistä näyttöä. Jos sellaista on ottaisin mielelläni vastaan. Asia on niin tärkeä, että kirjoitan kyllä asiasta, jos yksittäisten potilaiden tapausselostuksien tulokset saadaan vahvistettua tutkimuksissa.

      Viljavalmisteiden mukana tulee myös n. 30 % suomalaisten suolan saannista. Tämä jää minusta usein ihan pimentoon.

      • Pasi

        18. Mar, 2011

        Suolisto, mikrobit, reuma:
        http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=gut-bacteria-can-trigger-rheumatoid-arthritis-in-mice

        ”Mathis emphasized that one should not take away from these mouse studies ”that mice or humans can ’catch’ an autoimmune disease or arthritis,” she says. She added that the better way to think about it is that individuals have varying degrees of genetic susceptibility, and when exposed to certain environmental factors may then go on to develop disease. ”It’s really an interaction between genetics and environment,” Mathis says.”

        Tuolla Harvardin porukalla on näköjään paljon tuoreita hyvin mielenkiintoisia juttuja. Tässä tuon vuoden takaisen uutisen artikkelin linkki:

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20620945

        Näistä viljoihin vedettynä voisi todeta ainakin, että ei ole mitenkään poissuljettua se mahdollisuus, että jonkin ruoka-aineen poisjättäminen voi kallistaa vaakaa siihen suuntaan, että ikävä autoimmuunityyppinen sairaus helpottaa. Tyypin 1 diabetes erityisesti kiinnostaa minua, koska se on meidän suomalaisten ”juttu” ja koskettaa erityisesti lapsia ja nuoria perheitä. Keskustelu ravitsemuksen roolista siinä on ollut ja on edelleen liian vähäistä. Tutkimuksesta nyt puhumattakaan. Näiden Harvardin kaltaisten havaintojen tulisi minusta lisätä mielenkiintoa myös siellä puolella.

  5. mie

    18. Mar, 2011

    Viljoista edelleenkin perusterve keski-ikäinen nainen. Aloin lihomaan vähällä ruualla. Aloitin karppauksen1,5 vuotta sitten.Söin edelleen 2 palaa ruis leipää aloin siitä huolimatta laihtumaan. Siitä n.9 kk niin tuli kilpirauhasen tulehduksen oireita, joten jätin viljat. Vajaa 2 viikkoa siitä punainen väri naamasta lähti kädet ja jalat sai normaali värin. Olivat lapsesta saakka siniset. Lulin olevani terve.Kun lapsena oli maha kipuja, migreeniä, palelua ja nyt vasta viljojen jäätyä tajusin. että mitä on olla terve, Oli tulossa rasitusastma, vitiligoa on ollut jo 20 vuotta. Nyt lapsella vitiligoa ja maha ongelmia. Jätimme koko perhe viljat pois. Suvulla muillakin on astmaa. Kannattaa kokeilla viljattomuutta ja lukea vaaralliset viljat kirja. En ole tarvinnut vuoteen mitään lääkkeitä päänsärkyyn, vaikka ennen niitä meni viikoittain. Nyt olen normaali painoinen. Eikä painoa ehtinyt tulla muutenkaan vielä paljon 170 cm pitkä, 69 kg. Liikuntaa olen harrastanut koko ikäni. Ei auttanut, kun paino alkoi nousta. Nyt olen 10 kg kevyempi. Pystyn jopa juoksemaan, eikä ahdista keuhkoja niin kuin lapsesta saakka. Mutta niin se vaan on, että kun lapsena tottuu johonkin. Niin ei ymmärrä miten keho voi toimia vajaasti.

    • Reijo Laatikainen

      18. Mar, 2011

      Tämä mie on ilmeisesti eri kuin Mie?

      • Mie

        18. Mar, 2011

        Juu, kyllä on. En ole keski-ikäinen (vaikka kovasti lähellä ollaan) enkä nainen.

  6. Reijo Laatikainen

    18. Mar, 2011

    Oma näkemykseni on, että koska vilja kuuluu ruokakulttuuriin sitä on täysviljana ihan järkevää käytää. Se on ekologisestikin kohtuullisen järkevää. On kuitenkin ainakin 10 % henkilöitä jotka eivät siedä viljaa. Jos reuma- ja astma, liikapaino ym. tapausselostukset ja kokemukset voidaan vahvista tieteellisin tutkimuksin niin mikäpä ettei, sitten voi myös vijaa ruveta tarkastelemaan entistäkin kriittisemmin.

    En yhtään halua vähätellä yksilöiden kokemuksia, mutta laajasti ottaen vilja demonisoinnille ei vielä ole kestäviä tieteellisiä perusteita. Toki antropologiset viittaukset ja tapausselostukset ovat sinänsä kiinnostavia, ja laittavat ajattelemaan. Olen kirjoittanut tosiaan gluteeni- ja vilja-allergiasta aiemmin (viite tuossa yllä yhdessä kommentissani).

    Olen sitä mieltä, että erittäin terveellisen ruokavalion voi toteutttaa ilman viljaa. Silloin kasvisten, marjojen ja hedelmien osuuden pitää olla suurta, niin kuin kivikauden ruokavaliossa. On kai melko hyvin tunnustettua, että kasvisten, marjojen ja hedelmien ovat suojaravintoaineiden ja polyfenoleiden ym. fytokemikaalien kannalta rikkaampia elintarvikkeita kuin viljat. Itse olen kovin kiinnostunut kasvisten nitraattien ja prebioottien (FODMAP) terveysvaikutuksista. Lisätietoa aiemmista kirjoituksistani.

  7. ziki

    18. Mar, 2011

    ”Jos reuma- ja astma, liikapaino ym. tapausselostukset ja kokemukset voidaan vahvista tieteellisin tutkimuksin niin mikäpä ettei, sitten voi myös vijaa ruveta tarkastelemaan entistäkin kriittisemmin. ”

    Eipä taida löytyä rahoitusta tutkimukselle joka täyttäisi edes välttävän tutkimuksen kriteerit. Jos viljat todettaisi virallisesti ”vaaralliseksi”, niin maapallolla riittäisi ruokaa 2 miljardille. Melkoisen eriarvoista.

  8. Mirka

    18. Mar, 2011

    Reumasta ja gluteenista löytyy 78 pubmed-viitettä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=rheumatoid%20arthritis%20gluten

    Anoppini määrättiin gluteenittomalle ruokavaliolle reumatismin vuoksi, joten ainakin osa alan erikoislääkäreistä yhteyteen uskoo. Keliakiatestiä ei edes ehdotettu, ja myös Fasanon aineistossa reuma liitetään nimenomaan gluteenisensitiivisyyteen, ei keliakiaan.

    Sinänsä maapallon ruoantuotantoa voinee muuttaa varsin paljonkin, siinä vaiheessa kun iso raha siihen motivoituu.

    • Reijo Laatikainen

      20. Mar, 2011

      Noista viitteitstä 7 on kliinisiä tutkimuksia, ainakin jos haetaan rajoitteella ”clinical trial”. Tehdyt tutkimukset näyttäisi olevan kasvisruokavalion ja gluuteenittoman ruokavalion yhdistelmiä. Pelkkiä gluteenittoman ruokavaliolla tehtyjä RCT-tutkimuksia en onnistunut löytämään. Mutta kovasti kyllä kiinnostaisi tietää tuloksia jos niitä on.

  9. Tytti Laiho

    18. Mar, 2011

    Hyvä pointti Ninalla!

    Reijo sanoi:
    ”Oma näkemykseni on, että koska vilja kuuluu ruokakulttuuriin sitä on täysviljana ihan järkevää käyttää. ”

    Miksi kukaan pistäisi ”kulttuurin” takia mitään suuhunsa?

    Burkittin kuituteorian vuoksi ollaan pitkään oltu metsässä mm. diabeteksen hoidossa, kun on unohdettu T.Cleaven työ.
    http://journeytoforever.org/farm_library/Cleave/cleave_toc.html

    ”On helpompi sanoa ihmisille: ” älä unohda syödä kuituja” kuin ”älä syö sokeria, jauhoja, valkoista riisiä ja juo vähemmän olutta”.
    ”Good Calories, Bad Calories” -Gary Taubes

    Loistava luento
    http://www.youtube.com/watch?v=QxP5Bf6usrI

    • Pasi

      22. Mar, 2011

      Aika jännä juttu jos Burkittin kuituteoria on jättänyt T. L. Cleaven työn varjoonsa, sillä biografin mukaan kuituteoria syntyi Cleaven työn innoittamana ja Burkittin ensimmäinen aihetta käisittelevä kirja (Refined Carbohydrate Foods and
      Disease: Some Implications of Dietary Fibre) oli omistettu juurikin T.L.Cleavelle.

      Ravitsemustieteissä kuidut ilmeisesti ovat aika keskeisessä roolissa ja tämän historian kautta ymmärtää paremmin sitä miksi tilanne on sellaiseksi kehittynyt. Kuitujen myötä siis herättiin siihen että ruokavalio vaikuttaa vahvasti terveyteen ja nimenomaan ne on ne kuidut joilla voi taistella kroonisia länsimaiden riivauksia vastaan jotka Afrikassa olivat paaljon harvinaisempia.

    • Mie

      22. Mar, 2011

      ”Miksi kukaan pistäisi “kulttuurin” takia mitään suuhunsa? ”

      Kyse oli varmaankin siitä, että tarkastelu ja suositukset joissa viis veisataan ravitsemuksen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ovat tuomittuja epäonnistumaan monessakin mielessä.

      Leipähysteria alkaa saavuttamaan aika mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Taannoin uutisoitiin, että joka 40% ihmisistä on rajoittanut/rajoittamassa leivän syöntiä. Samaan aikaan virvoitusjuomien ja herkkujen kulutus senkun kasvaa. On HYVIN epätodennäköistä, että tämä kasvu olisi pelkästään sen lopun 60% vastuulla, joten … Jengi jättää leivän syömättä, mutta makeiset uppoavat ja limsaa kitataan. Sillä lailla.

      Viljatuotteita on perinteisesti syöty suomalaisessa kulttuurissa. Niiden käyttö on sitten II MS:n vähentynyt tasaisesti, mutta mitään hyötyä moisesta ei ole liikalihavuuden tai DM2:n suhteen ollut – päinvastoin, molemmat ongelmat senkun pahenevat.

      ”Burkittin kuituteorian vuoksi ollaan pitkään oltu metsässä mm. diabeteksen hoidossa, kun on unohdettu T.Cleaven työ.”

      Missä mielessä katsot diabeteshoidon olleen/olevan metsässä?

7ads6x98y