Perjantain lyhyt: Nitraattien ja nitriittien lähteet ruokavaliossa
Kirjoitettu 28. Tam, 2011 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Blogi
Minulla on vaikutelma, että useimmat meistä ovat hieman huolissaan lihajalosteiden nitraatti- ja nitriittipitoisuuksista. Asiantuntijoita lukuunottamatta harvemmat tietävät, että vihannekset ovat kuitenkin selkeästi suurin nitraattien ja nitriittien lähde ruokavaliossamme. Erityisesti pinaatti, rucola ja punajuuri ovat suuria nitraattien lähteitä. Oheinen kuva kertoo tärkeimmät nitraattien ja nitriittien lähteet Ranskassa (Lähde: The EFSA Journal (2008) 689, 1-79, vapaasti saatavilla internetissä).
Nitraattien lähteet Ranskassa: Kokonaissaanti 141 mg/pv
Nitriittien lähteet Ranskassa:kokonaissaanti 2 mg/pv
Evira selvittelee parhaillaan suomalaisten nitraattien saantia, mutta kokokuva tuskin poikkeaa valtavasti ranskalaisesta. Fineli ei kerro elintarvikkeiden nitraattipitoisuuksia. Yksilöiden väliset erot nitraattien saannissa voivat olla erittäin suuret, esim. vegaanit, jotka käyttävät paljon juureksia ja vihreitä salaattimaisia kasviksia saattavat saada enemmän kuin 10-kertaisen määrän nitraatteja verrattuna henkilöön, joka syö vähän lihajalosteita ja kasviksia. Ruokavalion nitraatit pelkistyvät elimistössä nopeasti suun syljen vaikutuksesta nitriiteiksi. Keho tuottaa myös nitriittejä muuntamalla typpioksidia nitriitiksi.
Miksi nitraatit ovat tärkeitä? Useimmille tuttua on, että nitraattien ja nitriittien käyttöön liittyy joidenkin syöpämuotojen lisääntynyt riski. Tosin yhteys on jossain määrin kiistanalainen edelleen. Uudempaa tietoa on se, että sekä nitraatit että nitriitit toimivat typpioksidin prekursorina, ja saattavat tämän vuoksi edesauttaa verensuonten laajentumista sekä suojata verisuonten endoteelia ja täten estää sydän- ja verisuonisairauksia. Asiaa tutkitaan vilkaasti, mutta se ei ole vielä noussut “mainstream”iin.
On myös todistettu, että kasvishuoneissa ja yleensäkin niukalla auringon valolla kasvatetut ja teollisilla lannoitteilla kasvatetut vihannekset kehittävät selvästi enemmän nitraatteja kuin pitkän päivän ja auringon valon aikaan kasvaneet. Käsittelin nitraatteja tarkemmin noin puolisen vuotta sitten (Nitraatit ovat terveellisiä, mitäh?).
Lisätietoa: http://www.eicom-usa.com/39.html
7 vastausta to “Perjantain lyhyt: Nitraattien ja nitriittien lähteet ruokavaliossa”
Trackbacks/Pingbacks
-
-
06. Jou, 2011
[...] ja pelkäät terveytesi puolesta, suosittelen lukemaan Reijo Laatikaisen lyhyen artikkelin Nitraattien ja nitriittien lähteet ruokavaliossa. Comments [...]
Petri Laitinen
28. Tam, 2011
Moi !
Pitäisikö tuosta päätellä, että on eroa teollisella tuotteella ja luonnontuotteella tälläkin saralla ? Kyse ei siis olisikaan varsinaisesti jonkin aineen terveellisyydestä sinänsä, vaan siitä, kuuluko se osana johonkin aineeseen (kasvikset, liha…) vai onko sen synteettistä muotoa lisätty jalosteeseen (esim. makkarat).
Reijo Laatikainen
28. Tam, 2011
Petri, en ole varma mikä tuohon on oikea vastaus. Tätä se Evirakin pyrkii selvittelemään.
Luontaisesti ajattelisi, että kasviksiin luonnostaan kertyvä nitraatti ei ehkä olisi niin haitallista, kun taas lisätyt natriumnitraatit tms. (makkaroiden lisäaine) ehkä olisi. Mutta tätä ei kai tiedetä. Siitä on kai aika hyvää näyttöä että juuri nämä natriumnitraatit ja vastaavat lihajalosteissa voivat kovassa lämmössä kärventyessä aiheuttaa syöpää aiheuttavia nitrosamineja. Silti pitää sanoa, että vaikka lihajalosteiden runsas käyttö liittyy joihinkin syöpämuotoihin on ennenaikaista päätellä että se johtuisi vain nitriiteistä. Monilla muillakin tekijöillä on sijansa. Ja sitten kasvisten nitraatit tosiaankin näyttäisivät alentavan hiukan verenpainetta ja vähentävän hapentarvetta submaksimaalisessa suorituksessa sekä koe-eläintöissä suojaa sydäninfarktin vaurioilta. Kasviksia myös harvemmin käristellään yhtä korkeissa lämpötiloissa.
Jenni Lappi
28. Tam, 2011
Mielenkiintoista pohdintaa. Vaikka poikkeankin hieman aihepiiristä, tuli mieleeni, että viime vuonna valmistuneessa Virpi Kemin väitöskirjassa “Effects of dietary phosphorus and calcium-to-phosphorus ratio on calcium and bone metabolism in healthy 20-43-year old Finnish women” tutkimustulokset viittaavat siihen, että lisäaineista peräisin oleva fosfori on haitallisempaa kuin elintarvikkeen luontaisesti sisältämä fosfori kalsiumin ja luun aineenvaihdunnan kannalta. Mm. lihajalosteethan sisältävät fosfaatteja (fosforin “lisäainemuoto”).
Itse olen aika paljon sitä mieltä, että tietyn yhdisteen ominaisuudet voivat muuttua paljonkin (joko parempaan tai huonompaan suuntaan), kun ne erotetaan muista yhdisteistä, joihin ne ovat luonnollisesti kemiallisesti kiinnittyneet. Ja ruoassa sellaisenaan olevat yhdisteet eivät koskaan toimi yksin vaan synergistisesti muiden yhdisteiden kanssa. Joten erikseen ruokaan (tai lisäravinteeseen) lisätyn yhdisteen ominaisuudet voivat poiketa paljonkin niistä ominaisuuksista, joita sillä olisi yhdessä muiden “luonnollisten” yhdisteiden kanssa.
Dragofix
29. Tam, 2011
Kasvissyöjät myös ostavat luomua enimmäksen. Tämän tutkimuksen mukaan luomussa on reilusti vähemmän nitraatteja jos tutkimus pitää paikkansa
http://www.ikaalistenluomu.fi/yleistanitraatista.pdf
Dragofix
29. Tam, 2011
Tuolla oli vielä turun sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/teemat/ymparisto/89005.html
Reijo Laatikainen
29. Tam, 2011
EFSAn raportissa ja AJCN artikkelissa oli muistaakseni samankaltaista tietoa. Teollisilla lannoitteilla lannoittamattomat luomukasvikset siltävät selvästi vähemmän nitraatteja. Valon vähyys ja kasvihuoneissa kasvattaminen lisää nitraattipitoisuuksia.