Tuhti tietopaketti hiilihydraattien terveysvaikutuksista
Kirjoitettu 05. Huh, 2012 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Uutiset
Kuukausi sitten sattui kohdalleni aivan erityisen kiinnostava tietopaketti hiilihydraateista. Tämä vaikuttaa ensi lukemalla yhtä vankkumattomalta tietopaketilta kuin vaikkapa Skeaff & Millerin rasvojen sydänvaikutuksia koskeva meta-analyysi vuodelta 2009.
Kyseessä on Saksan ravitsemustieteen yhdistyksen tekemä systemoitu katsaus hiilihydraattien terveysvaikutuksista. Katsaus käsittelee lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, kolesteroliaineenvaihduntaa, verenpainetta, metabolista oireyhtymää, sepelvaltimotautia ja syöpää. Katsaus toimii pohjana Saksassa ravitsemussuosituksille. Samantyyppinen työ on käynnissä Pohjoismaissa, kun meidän uusia väestötason ravitsemussuosituksia valmistellaan.
Katsaukseen valittiin sekä väestötutkimuksia ja satunnaistettuja tutkimuksia sekä niistä tehtyjä meta-analyysejä. Mukaan kelpuutettiin 248 erilaista julkaisua.
Olen koonnut alla olevaan taulukkoon äkkinäkemältä tärkeimmän sisällön. Keskeinen muu viesti on seuraava: kuidun runsas saanti, erityisesti täysjyväviljasta, pienentää lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, dyslipidemian, sepelvaltimotaudin sekä paksusuolen syövän riskiä. Lisäksi sokerijuomien katsotaan lisäävän lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Myös korkean GL/GI todetaan mahdollisesti lisäävän sepelvaltimotaudin riskiä naisilla, mutta ei miehillä. Korkea GI mahdollisesti lisää aikuistyypin diabetesriskiä. Verenpaineen osalta suhteellisen varmaa tietoa saatiin hiilihydraattien osalta vain siitä, että kuitu ja täysjyvävilja vähentää riskiä sairastua kohonneeseen verenpaineeseen.
Kun hiilihydraattien terveysvaikutuksista syntyy kysymyksiä tai vääntöä, tämän katsauksen taulukko 3 (s.50), lienee avuksi ravitsemustieteilijöille.
Hiilihydraattien osuus (E %) kuvaa tilannetta, jossa hiilihydraattien määrää lisätään ja rasvaa tai proteiinia samaan aikaan vähennetään.
Lähde
Hauner H et al. Evidence-based guideline of the German Nutrition Society: carbohydrate intake and prevention of nutrition-related diseases. Ann Nutr Metab. 2012;60 Suppl 1:1-58. (kaikille avoin)
43 vastausta to “Tuhti tietopaketti hiilihydraattien terveysvaikutuksista”
Tuure
05. Huh, 2012
Voi hyvänen aika. Olet aivan liikaa näiden tutkimusten lumoissa.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Tuure, niinpä. Mutta se on just se tämän sivuston pointti. Toiset kirjoittaa sitten toisella tavalla ja toisesta ravitsemuksen näkökulmasta . Onneksi kaikki ei ole näin hurahtaneita
Maria Paldanius
06. Huh, 2012
Onpa omituisia tutkimustuloksia, kun miettii miten paljon viljojen ja sokerin haitat ovat olleet esillä viime aikoina. Taulukossa on kerrassaan omituista se, että enimmäkseen tietoa ei ole riittävästi tai hiilihydraateilla ei ole osoitettu olevan merkitystä sairastumisen kannalta. Kyllähän siitä on jo näyttöä pilvin pimein, että juuri sokerit ja puhdistetut viljat ovat osa(ellei jopa pää-)syyllisiä lihomiseen ja sairastumiseen. Täysjyväviljojen kuitu on myös kyseenalaistettava ”totuus”. Siitä on puhuttu jo iät ja ajat, mutta viime aikoina on noussut varsin selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että itse asiassa kuidun merkitystä on liioiteltu ja että viljojen proteiinit (gluteeni, lektiini) kumoavat viljakuitujen näennäiset hyödyt. Esim. Antti Heikkilän mukaan parhaita kuidunlähteitä ovat kasvikset, marjat, pähkinät ja siemenet. Mihin tässä enää voi ravitsemustieteilijäkään uskoa ?
Huojentavaa on huomata, että edes joistain asioista asiantuntijatkin ovat yhtä mieltä: sokerijuomat lihottavat ja aiheuttavat sairauksia. Vastaavia yhteneväisiä totuuksia lienevät kasvisten. pähkinöiden ja marjojen hyödyt, rasvaisten kalojen erinomainen rasvahappokoostumus ja tiettyjen mikroravinteiden saannin tärkeys. (d-vitamiini, rauta, fosfori, magnesium, kalsium jne.) Kaikesta muusta voidaankin sitten kiistellä maailman loppuun asti
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Yleensä tällaisissa katsauksissa tutkimuksien laadun ja tutkimustyypin pitää täyttää tietyt kriteerit. Sen vuoksi kaikenlaiset poikkileikkaus-, koe-eläin- ja in vitro -tutkimukset eivät sinne päädy tai niitä ei painoteta.
Tälläkin kertaa tutkijat painottuivat satunnaistetut kliiniset tutkimuksiin tai prospektiiviset väestötutkimukset. Tarkemmin luokittelu on esitetty taulukossa 1. Jos jokin kappale kovasti soimaa, esim. sokeri, kannattaa lukea se kokonaan. Ja verrata vaikka sitten esim. tähän toiseen viimeaikaiseen kirjallisuuskatsaukseen.
Mutta tottahan se on, ettei tieto ole niin suoraviivaista kuin toivoisi, eikä tämäkään katsaus ole täydellinen.
Itse olen vakuuttunut, että myös hedelmistä on hyötyä. Karppaus genre kun ei niitä muista useinkaan mainita, vaikka Atkinsin niitä suositteli, laihdutusvaiheen jälkeen.
Timo Kuusela
06. Huh, 2012
Hyvä mielipide Marja Paldanius.
Ristiriitaiset tiedot ovat erityisen ikäviä, jos elämänkaverina on esimerkikisi T2D. Sen kanssa selviämisessä tarvitaan paljon tietoa ja omaa kokemusta ja sen lisäksi kriittistä luottamuspulaa jopa ns virallisia auktoriteetteja kohtaan.
viljaton
06. Huh, 2012
tuota tekstiä oli tuolla niin paljon, että ei hermo kestä lukea kaikkea..vaikka englantia ymmärränkin, on tuo tiedekieli kuintekin hankalaa…mutta siis asiaani. olikohan tässä nyt niin, että tutkittiin pääsääntöisesti tervettä porukkaa? vai oliko tutkittavien joukossa jo johonkin sairastuneita, esim.T2D:hen tai johonkin muuhun aineenvaihdunnan vaivaan? ja itse keliaakikkona kyllä olen erittäin skeptinen tuohon täysjyvä viljojen ainaiseen hypetykseen…tai että sokeri ei muka vaikuttaisi lihavuuteen. vai ei ole riittävästi tutkittu. kuulostaa ihan suomalaisten THL- viisaitten väitteiltä. Mikä taho tämän tutkimuksen teki, ja mitkä olivat heidän mahdolliset sidosryhmänsä?
Mie
07. Huh, 2012
”Mikä taho tämän tutkimuksen teki, ja mitkä olivat heidän mahdolliset sidosryhmänsä?”
Jospa nyt ensin lukisit itse tutkimuksen ja kritisoisit sitä (jos kritiikille sijaa löydät) etkä hyppäisi suoraan tuohon ”rahoittajat-määrää-viljateollisuus-blah-blah-blah” -suohon.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Hypetyksestä. Jos tutkimustulokset ovat tämän suuntaisia niin ne ovat. Itse haluaisin nähdä kovan tason näyttöä hypetetyn tyydyttyneen rasvan hyödyistä. Ei taida löytyä.
Se, että keliakikoille ja joillekin muille (kuten gluteenisensitiivisille) viljat ja gluteeni aiheuttaa ongelmia, ei ole merkki siitä, että se on kaikille ”myrkkyä”. Maidon laktoosi aiheuttaa joillekin ongelmia, mutta maito on useissa meta-analyyseissä saanut puhtaat paperit.
Mie
07. Huh, 2012
”Täysjyväviljojen kuitu on myös kyseenalaistettava “totuus”. Siitä on puhuttu jo iät ja ajat, mutta viime aikoina on noussut varsin selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että itse asiassa kuidun merkitystä on liioiteltu ja että viljojen proteiinit (gluteeni, lektiini) kumoavat viljakuitujen näennäiset hyödyt.”
Pistäpä tätä tutkimustietoa tännekinpäin. Tällä puolen ruutua luettu tutkimustieto täysjyväviljoista on osoittanut niiden hyödyt sekä trial- että väestötasolla. Nuo lektiini et al. jutut eivät jostain ”kumman” syystä näyttäydy laadukkaassa epidemiologisessa datassa …
”Esim. Antti Heikkilän mukaan parhaita kuidunlähteitä ovat kasvikset, marjat, pähkinät ja siemenet. Mihin tässä enää voi ravitsemustieteilijäkään uskoa ?”
Tuskin ainakaan Antti Heikkilään.
Jari
07. Huh, 2012
Itseäni taasen kiinnostaisi nähdä sitä tutkimustietoa täysjyväviljojen hyödyistä trialeissa.
Mie
08. Huh, 2012
No onhan näistä puhuttu täälläkin. Kts. esim. Tighe et al. 2010.
Jari
08. Huh, 2012
Ilmeisesti tästä kyse:
20685951 (Numerolla löytyy tutkimus PubMedistä. Blogialusta ei tykkää useista linkeistä.)
Hirveästi en tuolla lähtisi rummuttamaan. Suurimmassa osassa mitatuista veriarvoista ei mitään eroa, pelkästään verenpaineessa. Kolesteroliarvot menivät joidenkin mielestä huonompaan suuntaan. Vertailuryhmän ruokavaliota oli ilmeisesti kuopiomaisesti peukaloitu huonompaan suuntaan.
Discussion-osasta löytyi myös tämä:
20307353 (Markers of cardiovascular risk are not changed by increased whole-grain intake: the WHOLEheart study, a randomised, controlled dietary intervention)
Siinä ei tullut mitään etua täysjyvästä.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Tighen tutkimuksessa havaittu verenpaineen muutos on linjassa mikä tämän saksalaistyöryhmän johtopäätös. Täysjyvävilja voi vähentää verenpainetta.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Jari, sinulle ei siis alkuunkaan kelpaa kuopiolaisten tulokset?
Tässä meta-analyysissä täysvilja yhdistyi useaan suopeaan terveysmuutokseen. Suuri osa datasta perustuu eteneviin väestötutkimuksiin. Niiden kanssa yhdensuuntaisia ovat kuitenkin esim. nämä kuopiolaisten tutkimukset. Täysjyvä vs vaalea vilja, etuja tulee paljon. OK, se ei ole yllätys, koska vaalea vilja on höttöhiilaria.
Tähän juttuuhan päädytään melkein joka kerta kun jostain bloggauttaa
, mutta uskon kyllä että täysviljan hyödyt voi korvata esim. hedelmien ja marjojen käytöllä kuten kahdessa pienessä ja lyhyessä kliinisessä paleotutkimuksessa on toteen näytetty.
Muilta osin hehkutettu paleo on toistaiseksi vähän sellaista kansallisromanttista kaipailua menneisiin aikoihin ilman kunnollista dataa. Olisiko kovin realistisempaa saada Suomen kanssa syömään hedelmiä ja marjoja monta kertaa nykyistä enemmän vai vaihtaa huono vilja terveelliseen? Suomen lapset maijailee ainakin hedelmien ja marjojen syönnissä häntäsijoilla.
Jari
09. Huh, 2012
Kyllä mulle kelpaa kuopiolaistenkin tulokset, sellaisina kuin ne ovat, niillä muuttujilla millä ne on tehty.
Väestötutkimuksissa kun on omat rajoitteensa, niin olisi kiva nähdä kokeellisista tutkimuksista edes kunnollisia muutoksia markkereissa. Kyllähän se tuntuu varsin uskottavalta, että täysjyvä on vaaleaa viljaa terveellisempää, mutta joskus sekin on näköjään kovin vaikeaa näyttää toteen.
Tuo koko kansan näkökulmakin on ihan hyvä pointti, itse vaan olen enemmän yksilötasosta kiinnostunut.
Maria Paldanius
08. Huh, 2012
Täysjyväviljojen proteiinit ovat elimistölle haitallisia siinä missä puhdistettujenkin viljojen. Täysjyvän ilosanoma vaan on iskostettu ihmisten mieliin tehokkaan aivopesun avulla ja meidät on saatu uskomaan ruisleivän parantavaan voimaan (ei sillä, en minäkään ruisleivästä luopuisi). On kuitenkin syytä huomata, että tuota suomalaista tuotetta ei juuri ole saatavilla muualla maailmassa, eikä se ole mikään elämäneliksiiri, päinvastoin. Kaikki hiilihydraatti hajoavat elimistössä sokeriksi, nostavat verensokeria ja kiihdyttävät insuliinin tuotantoa, riippumatta siitä, onko kyseessä valkoisen vai ruskean värinen vilja.
Kuidun merkitystä on liioiteltu suuresti: kuitu ei imeydy elimistöön ja viljakuidun on todistettu myös haittaavaan muiden mineraalien imeytymistä. Suoliston saa kyllä toimimaan ilman kuitutankkaustakin–joka muuten vaatii aikamoiset määrät nestettä liikkuakseen suolistossa eteenpäin. Tästä syystä esim.Movicol-lääkejauheet (suolen toimintaa edistämään) ovat siinä mielessä ristiriitaisia tuotteita, että niiden sisältämä kuitu saattaa jopa pahentaa ummetusta, jos potilas ei nauti tarpeeksi nestettä.
Kaipasit linkkejä. Tässäpä ensihätään:
Antti Heikkilän haastattelu Studio55:ssä: http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1286305/antti-heikkila-viljat-ovat-yksi-keskeinen-elementti-suomalaisten-sairastumisessa
Antti Heikkilän omilla sivuilla (ja kirjassa: Vaaralliset viljat): http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=128
Tiedelehden tutkimus aiheesta (ihmisen elimistön sopeutuminen viljapainotteiseen ruokavalioon): http://www.sciencemag.org/content/324/5927/588.1.summary?searchid=1&HITS=10&hits=10&resourcetype=HWCIT&maxtoshow=&RESULTFORMAT=&FIRSTINDEX=0&fulltext=clark%20spencer%20larsen
Antti Heikkilä Studio55:ssä: http://www.katsomo.fi/?progId=107561
Ravitsemus ja terveys blogin kattava postaus täysjyvä-aiheesta, perustuu useisiin tieteellisiin tutkimuksiin: http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/06/taysjyvaa-vai-ei-viljaa/
P.s. Antti Heikkilää jos jotakuta kannattaa tässä maassa alkaa uskoa. Hän se laittaa muutoksia alulle.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Maria, olisiko sinulla mahdollista lyhentää nuo linkit jatkossa vaikka bitly -palvelssa tms.?
Antti Heikkilä on tunnettu siitä, että hän esittää anektodotaalisia tutkimusviitteitä, kuten yhden väestötutkimuksen tulokset ainoana totuutena jos ne vain sopivat omaan ideologiaan. Yhtä väestötutkimusta tai edes satunnaistettua tutkimusta ei pidä nostaa esiin mitenkään kultakimpaleena, jos muunlaista näyttöä on paljon. Olisi kyllä hyvä jos Maria (ravitsemustieteilijänä ?) toisit enemminkin esiin ravitsemustieteen metodologian kautta väittämäsi näytön, etkä antaisi kenenkään karismaattisen henkilön sumentaa omaa ajatteluasi. Antti Heikkilään viittamisen sijaan, olisi hyvä jos viittaisit tieteellisiin kliinisiin tutkimuksiin ja/tai meta-analyyseihin.
En silti sano, etteikö Antti voisi olla jossakin asioissa oikeassakin. Mutta muistakaa nyt yksi asia. Mitä enemmän hän herättää ristiriitoja, sitä enemmän hän on mediassa (koska media rakastaa ristiriitoja = uutisainesta), sitä enemmän kirjamyyntiä. Johtopäätös: Kannattaa esittää hurjia väitteitä, jotta pääsee mediaan. Turha väittää ettei hänellä ole mitään taloudellisia sidonnoisuuksia ja intressejä. Niitä on kaikilla toimijoilla. Blogosfäärissä ollaan niin kauhean huolissaan proffien luento- ja asiantuntijapalkkioista, mutta sitten unohtuu kovin helposti oman pesän kriittisempi tarkastelu. Helpompi aina valita jokin leiri tai puoli kuin ajatella itse, ja tehdä omat johtopäätökset.
Tuure
09. Huh, 2012
Kun tässä nyt mollataan Antti Heikkilää on hyvä muistaa, että hän ei ole suinkaan ainoa lääkäri maailmassa, joka puhuu vähähiilihydraattisen dieetin puolesta. Maailmalla on useita lääkäreitä, jotka käyttävät tätä dieettiä menestyksellisesti liikalihavuuden ja diabeteksen hoitoon.
Maria Paldanius
12. Huh, 2012
Yritän jatkossa tiivistää linkit, jos vaan kykenen. Tietoteknisissä taidoissani on huomattavan suuria puutteita
En toki halua perustaa näkemyksiäni yhden henkilön varaan tai vedota vain ja ainoastaan tietyn ”gurun” sanomisiin. Heikkilästä jos nyt puhutaan, niin mielestäni miehen vuosikymmenten pituinen ura ja käytännön työ ihmisten parissa puhuvat jo omaa kieltään hänen ammatti- ja tietotaidostaan. Kuten joku tuossa edellä kirjoittikin; A. Heikkilä ei suinkaan ole ainoa tai ensimmäinen VHH-dieetin puolestapuhuja, vaan heitä on ollut jo ammoisina aikoina kauan ennen Atkinsin ilmaantumista kuvioihin.
Suomessa Heikkilä on kuitenkin yksi heistä, jotka uskaltavat puhua avoimesti ja varsin kärkkäästi ko.ruokavalion puolesta ja perustaa näkemyksensä tieteelliseen näyttöön, laajamittaisiin tutkimuksiin ja monien eri tutkijoiden tekemiin raportteihin. Hän ei suinkaan ole yksin asiansa kanssa. Se ihminen, joka nousee avoimesti vastustamaan yleisiä käsityksiä ja tabuja, ei todellakaan perusta näkemyksiään mututietoon tai vetele vastauksia hatusta. Kyllä siellä on takana lujaa ammattitaitoa, konkreettisia tuloksia ja vahva, maailmanlaajuisiin tutkimuksiin perustuva usko oman asian puolesta. Ja eivätköhän potilaskokemukset kerro enemmän kuin tuhat akateemista sanaa
Kukaan ei voi kieltää, etteikö moni Heikkilän avulla VHH-dieettiin siirtynyt ole löytänyt avun vaivoihinsa, pystynyt luopumaan turhista lääkityksistään ja löytänyt tasapainon niin mielen kuin kehonkin tasolla.
”Kannattaa tehdä hurjia väitteitä, jotta pääsee mediaan.” Ammattitaitoinen, asialleen uskollinen ja kansan terveyden asiaa ajava ihminen tuskin heittelee villejä väittämiä aivan hetkellisen päähänpiston ajamana. Toki jokainen toimija, jolla on omia tuotteita, haluaa tavaroitaan (kirjoja, ravinnelisiä.. ja whatsoever) kaupaksi. Sehän on selvä. Mutta uskonpa, että tyyppi, joka on toiminut parikymmentä vuotta vakituisessa työssä lääkärinä ja ansainnut elantonsa hyväpalkkaisessa ammatissa, ei ehkä kuitenkaan tarvitse niin kipeästi isäliksaa, että alkaisi heitellä hurjia väitteitä päästäkseen mediaan ja edistääkseen kirjamyyntiä.
Kyllä niillä väittämillä on totuusarvoa, sen uskon minä. (ja moni joka on todella saanut avun Heikkilän kirjoista ja mieheltä itseltään)
Mie
09. Huh, 2012
”Täysjyväviljojen proteiinit ovat elimistölle haitallisia siinä missä puhdistettujenkin viljojen.”
Teoriassa. Vulgäärireduktio ei kuitenkaan kanna pitkälle ravitsemusasioissa, vrt. ”kananmuna-tappaa-koska-kolesteroli” -ajattelu. Näyttö ym. realisoitumisesta käytäntöön puuttuu.
”Täysjyvän ilosanoma vaan on iskostettu ihmisten mieliin tehokkaan aivopesun avulla ja meidät on saatu uskomaan ruisleivän parantavaan voimaan (ei sillä, en minäkään ruisleivästä luopuisi).”
Toki näin. Mutta tuotteen X hehkutuksesta ei toki voida päätellä mitään sen haitoista/terveellisyydestä sinällään, tämä ratkeaa tieteellisen näytön valossa.
”On kuitenkin syytä huomata, että tuota suomalaista tuotetta ei juuri ole saatavilla muualla maailmassa, eikä se ole mikään elämäneliksiiri, päinvastoin.”
Eipä tätä ole kukaan esittänytkään. Yhtä yksittäistä täysin välttämätöntä ruokaa ei ole olemassakaan, välttämättömät aminohapot ja rasvahapot sekä vitamiinit, mineraalit jne. voi saada useista eri lähteistä.
”Kaikki hiilihydraatti hajoavat elimistössä sokeriksi, nostavat verensokeria ja kiihdyttävät insuliinin tuotantoa, riippumatta siitä, onko kyseessä valkoisen vai ruskean värinen vilja.”
Insuliinifobiaa, taas vaihteeksi. Mitään ongelmaahan ei tuossa skenaariossa sinällään ole, insuliinia kun erittyy anyway ja proteiini on sekin varsin pätevä insuliinin erityksen tehostaja. Ongelmat seuraavat hiilarien kohdalla pitkäaikaisesta liiallisen määrän & heikon laadun yhdistelmästä.
”Kuidun merkitystä on liioiteltu suuresti: kuitu ei imeydy elimistöön ja viljakuidun on todistettu myös haittaavaan muiden mineraalien imeytymistä.”
Ehhehe? Imeytymättömyydellä on sillä(kin) etunsa, kuten ravitsemustiedettä opiskelevan luulisi tietävän.
Heikkilän jutuista ei puolestaan löydy mitään järkevää asiaan liittyen, ei esim. sitä tutkimustietoa. Jätä blogit syrjään ja tarjoile vertaisarvioitua dataa, kiitos. Lähdeviitteet Heikkilän sivustoille ovat tuttua huttua, esim. tuo maanviljelyksen ja sivilisaatioiden synnyn myötä heikentynyt terveystila ei selity (täysjyvä)viljalla per se, vaan ravitsemuksen yksipuolistumisella, hygieniaolojen heikentymisellä asutuksen keskittymisen myötä jne. jne.
Mie
09. Huh, 2012
”Hirveästi en tuolla lähtisi rummuttamaan.”
No kysehän ei ollutkaan siitä että sillä rummutettaisiin ”hirveästi”. Kyseessä on vain tuore esimerkki siitä mitä kaipailit.
”Suurimmassa osassa mitatuista veriarvoista ei mitään eroa, pelkästään verenpaineessa. Kolesteroliarvot menivät joidenkin mielestä huonompaan suuntaan.”
Ei tilastollisesti merkitseviä, totta. Mutta huonompaan suuntaan? Please, hiukan perspektiiviä. Yksikään koehenkilöistä ei omannut ongelmallisia lipidiarvoja (HDL yli 1, triglyt alle 2) eivätkä ne sitten huonontuneetkaan. Tilastollisesti merkitsevistä muutoksista: refined -ryhmässä LDL tipahti hiukan, tämän johdosta myös tot.kolesteroli. Hiilarit tappavat heikentämällä lipidiarvoja talossa ja puutarhassa, eh?
Ja verenpaineen kohdalla tuskin tarvinnee muistuttaa sen merkittävästä roolista sv-tautien suhteen, hmm?
”Vertailuryhmän ruokavaliota oli ilmeisesti kuopiomaisesti peukaloitu huonompaan suuntaan.”
Niinkö? Todisteita tälle väitteelle?
”Markers of cardiovascular risk are not changed by increased whole-grain intake: the WHOLEheart study, a randomised, controlled dietary intervention”
Ja syistä miksi muutoksia ei tullut on niinikään keskustelua jonka päätit jättää pois. Kalorilisäys ja mittaustekniset erot mainittiin. Toki sekä siinä että tässä nimenomaisessa trialissa pääasiallinen heikkous on kesto (sekä toki siihen liittyen se että tutkitaan riskimarkkereita, ei päätedataa). Mistä nimenomaisesta syystä sitä epidemiologistakin dataa tarvitaan.
Jari
09. Huh, 2012
“Vertailuryhmän ruokavaliota oli ilmeisesti kuopiomaisesti peukaloitu huonompaan suuntaan.
- Niinkö? Todisteita tälle väitteelle?”
Kovin tarkkaanhan noita ruokavalioita ei tuossa paperissa kuvailtu, mutta kyllä minä sain sellaisen mielikuvan.
”we randomly allocated volunteers to a control (refined diet), wheat, or wheat + oats group for 12 wk”
”The prescribed dietary changes aimed to compare a diet on the basis of refined cereal products (refined cereals and white bread) with a diet where 3 servings of refined cereals foods were substituted with either 3 servings of whole-wheat foods (70–80 g whole-meal bread + 30–40 g whole-grain cereals) or with 1 serving of whole wheat foods and 2 servings of oats. Participants were provided with refined or wheat- or oat-based WGFs widely available from the main UK food retailers.”
Eli vertailuruokavalio ei ollut koehenkilöiden oma tavanomainen ruokavalio vaan käskettiin syödä valkoista viljaa ja se vielä annettiin ilmaiseksi.
Mie
09. Huh, 2012
”Eli vertailuruokavalio ei ollut koehenkilöiden oma tavanomainen ruokavalio vaan käskettiin syödä valkoista viljaa ja se vielä annettiin ilmaiseksi.”
Tässä nyt oli kyse yksinomaan vertailuasetelman luomisesta jalostettu-täysjyvä -välillä. En pitäisi tätä minkään sortin peukalointina: vertailukohta, tavoitteet ja keinot tuotiin julki suoraan itse julkaisussa.
Tai jos kyse oli ”peukaloinnista”, niin sitten käytännössä koko Volek-Westman/Nut. & Metabl. -akselin vhh-tutkimus on ”peukalointia”, sillä verrokkiruokavaliot ovat yleensä kaikkea muuta kuin optimaalisia ja/tai monipuolisesti valittuja (VM, vegaani, low fat tms. tms.)
(Rautalankaa: en ole itse tätä mieltä).
Mie
09. Huh, 2012
”Tähän juttuuhan päädytään melkein joka kerta kun jostain bloggauttaa , mutta uskon kyllä että täysviljan hyödyt voi korvata esim. hedelmien ja marjojen käytöllä kuten kahdessa pienessä ja lyhyessä kliinisessä paleotutkimuksessa on toteen näytetty.”
En minäkään näe syytä epäillä tätä.
”Muilta osin hehkutettu paleo on toistaiseksi vähän sellaista kansallisromanttista kaipailua menneisiin aikoihin ilman kunnollista dataa.”
Juu, toistaiseksi. Itse nostaisin primääriongelmaksi sen omituisen eksklusiivisuuden. Esim. maitotuotteiden totaaliselle eliminoinnille en keksi järkevää perustetta.
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Maitotuotteista samaa mieltä. Heraproteiinihan tekee erityisesti urheiljoille niin hyvää
Mie
09. Huh, 2012
Asiaan liittyen: bongasin juuri tuon Riekin paleokirjoituksen. Varsin asiallista tekstiä! Esim. juuri tuo antropologisen datan hehkuttaminen (huolimatta siitä, että laadultaan se on valtaosin lähinnä anekdotaalista suhteutettuna siihen mihin sitä yritetään käyttää argumenttina) sekä solutason biokemiallisten mekanismien vulgääriredusointi (köh köh, Feinman!) vailla perspektiiviä RCT- ja epidemiologiseen näyttöön on juuri sitä ”me-ei-haluta-nähdä-metsää-puilta” -tason ajattelua joka vaivaa paleopiirejä. Huolimatta siitä, että itse ruokavalion pohja on täysin ok sinällään. Kunpa vain jengi malttaisi ohittaa Sissonin ja Cordainin etc. etc. markkinointihömpät.
Ja niille jotka eivät ole vielä lukeneet Riekin varsinaista paleoartikkelia, hus vauhdilla tänne:
http://www.jussiriekki.fi/paleodieetti/
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Laitoin tarkoituksella punaisella nuo nuolet tuohon taulukkoon. Eli raffinoidut hiilarit lisää LDL-kolesterolia tämän katsauksen mukaan jos ne vie tilaa PUFA:lta. Laittaa ajattelemaan vielä kerran Mensinkin meta-analyysiä vuodelta 2003 ja Jakobsenin poolattua analyysiä 2009. Eli korostaa edelleen kuitua ja ravintoainepitoista hiilaria ja PUFA:a sisältävän ruokavalion käyttöä.
Mirka
09. Huh, 2012
Riekki on kirjoittanut jatkoa paleokritiikkiinsä: http://www.jussiriekki.fi/paleovastaus/
Olen joskus ihmetellyt, onko tuo Cordainin nimissä kulkeva argumentaatio todella Cordainia itseään?
Mie
09. Huh, 2012
Tuollahan oli sitaatteja itse kirjasta. Ei toki kaikki Cordainin nimeen laitettu varmasti ole peräisin miehen omista sanomisista, mutta kyllä tuossa opuksessa vaikuttaa Riekin käsittelyn perusteella olevan hömppää ihan omastakin takaa vaikka muille jakaa.
Mirka
09. Huh, 2012
Niin, olen Cordainilta lukenut aivan asiallisia tieteellisiä artikkeleita. Tuntuu oudolta, kun tuo argumentaatio on kuin joltakin soijakammoiselta hömppäsivustolta.
Jake
09. Huh, 2012
Reijo: ”En silti sano, etteikö Antti voisi olla jossakin asioissa oikeassakin. ”
Minusta myös te ravitsemusammattilaiset voisitte antaa arvoa Antin nykyiseen keskusteluun tuomalle osuudelle mm. ihmisten lisääntyneelle kiinnostukselle ravitsemusasioissa.
On pitkälti Antti Heikkilän ansiota, että näistä rasva- ja hiilihydraattiasioista keskustellaan näin runsaasti Suomessa.
Antin esittämiä väitteitä jo vuosia seuranneena havaitsen, että omilla väittämilläsi (etenkin viime aikoina) on huomattavasti enemmän yhtäläisyyksiä Antin kanssa kuin virallisen ravintosuositusten kanssa.
Oletko muuten tehnyt analyysiä missä suhteessa omat mielipiteesi ovat muuttuneet suhteessa alkuperäiseen (ennen blogia) asenteeseesi?
Reijo Laatikainen
09. Huh, 2012
Jake, kiitos kommentista. Rakentavasta. Omat asenteeni ovat muuttuneet ryhdyttyäni kirjoittamaan blogia. Se on selvä.
Kirjoitin asiasta viimeisessä ravitsemusterapeuttien Bolus-lehdessä, mutta se ei valitettavasti ole kaikkien luettavissa. Mainitsin siinä kuitenkin esimerkkeinä, joista olen oppinut aika paljonkin uutta blogin kautta: rasvat ja sydäntaudit, suola ja verenpaine, ravinto ja HDL -kolesteroli, ruisleivän GI-arvo ja kivikauden ruokavalio. Voisin jatkaa ravinnon nitraatit, VHH:n teho laihdutuksessa ja diabeteksessa, Välimeren ruokavalio…
On varmaankin näin, että Antin ja minun ajatuksista löytyy yhtäläisyyksiä. Mutkia ei saa silti vetää liian suoriksi. Tulee huonoa jälkeä.
Jake
09. Huh, 2012
Mutkia ei saisi vetää liian suoriksi. Kuitenkin viestin laajan perillemenon varmistamiseksi kannattaa asioita yksinkertaistaa ja kärjistää. Epäilen, että Antti Heikkilä hakee kärjistystä tahallaan.
Jos kukaan muu ei yksinkertaista ja oio, niin valtamedia ainakin. Siellä mutkia suoristetaan usein huomattavasti räikeämmin kuin Antin kirjoituksissa. Johtuuko se kulloinkin epärehellisyydestä, sinisilmäisyydestä vai jostain muusta?
Asemoidut itsekin johonkin ravintoasioiden valtapelikentällä. ”Välimaastossa” pysyminen tuo positiivista huomioita myös konservatiivisemmalla puolella (esim. lääkärilehdissä).
Itse arvostan silti muun ohessa Antin pitkää (VHH) kokemusta kliinisessä työssä, joka tuonee omia painotuksia tieteellisten tutkimuksien esittämiseen.
Arvostan myös tekemääsi perusteellista selvitystyötä tällä saralla.
Kukaan ei tietenkään ole täydellinen tai aina oikeassa. On kuitenkin tunnettua, että tarkka tieteellinen analyysi on liian sekavaa tavaraa herättämään laajaa kiinnostusta. Se sekoittaa vielä lisää, että joukkoon eksyy usein tutkimuksia, jotka myöhemmin voidaan todeta johtaneen harhaan.
Tutkimuksia yksinkertaistamatta muutoksesta tulee kiduttavan hidasta. Moni voi esim. kuolla virheellisten tietojen vuoksi tai kärsiä kohtuuttoman paljon. Siksi voisi olla eettisesti oikein kärjistääkin joskus asioita tarkoitushakuisesti.
Mie
10. Huh, 2012
”Minusta myös te ravitsemusammattilaiset voisitte antaa arvoa Antin nykyiseen keskusteluun tuomalle osuudelle mm. ihmisten lisääntyneelle kiinnostukselle ravitsemusasioissa.”
Huolimatta siitä, että se on ollut likipitäen puhtaasti detrimentaalista, lisäten juoksuhautoihin jumittumista puolin ja toisin ja painottaen ad hominem-tyyliä asia-argumentaation kustannuksella? Nope. Asian X nostaminen keskusteluun ei sinällään ole mikään saavutus, saahan sitä äänensä kuuluviin loukkauksia huutelemalla.
Jos haluat mallia siitä miten asian olisi voinut hoitaa ilman tarpeetonta vastakkainasettelua ja kärjistämistä, lue tätä blogia.
Jussi Riekki
09. Huh, 2012
Hiukan ohi aiheen… Kaikki siteeramani ja Cordainin sanomisiksi mainitsemani kohdat ovat todellakin miehen tuoreesta kirjasta The Paleo Answer. Kirja on pullollaan vastaavaa pelonlietsontaa – etenkin kasvissyöntiä koskevat kappaleet.
Jatkakaa hyvää keskustelua!
Reijo Laatikainen
10. Huh, 2012
Jake, ”Siksi voisi olla eettisesti oikein kärjistääkin joskus asioita tarkoitushakuisesti.” Kyllä, näinkin voi asian ajatella, ja ymmärrän hyvin tämän näkökannan. Ehkä kärjistämistä on tapahtunut myös seuraavasti.
Arvelenkin, että ravitsemusasioiden pitkäikäisimmät gurut ovat myöskin yksinkertaistaneet saadakseen viestin perille mediassa. Pekka Puska on mm. taitava käyttämään mediaa viestiensä perille menoon. Samalla on tullut yksinkertaistettua ehkä liikaakin. Voisi hyvin väittää, että tämä yksinkertaistaminen on pikkaisen eri näkökulmasta katsottuna kärjistämistä. Samantyyppistä kärjistämistä on mielestäni nähtävissä, kun ruisleipää siivitetään hitaasti imeytyvänä hiilihydraatin lähteenä.
Jes, ja täydellinen ei ole kukaan se on selvä. Virheitä syntyy jatkuvasti. Pääasia, että tekee parhaansa ja pitäytyy niissä faktoissa joista itse on ottanut selvää.
Ja kyllä kaikki yrittäjänä toimivat tarvitsevat näkyvyyttä. Niin minäkin. Miten asiakkaat meidät muuten löytäisi?
Reijo Laatikainen
10. Huh, 2012
Tässä kiinnostuneille toinen uusi kirjallisuuskatsaus hiilihydraatteihin. Tämän perspektiivinä on pelkkä lihavuuden ehkäisy ja hoito.
Aller EE, Abete I, Astrup A, Martinez JA, van Baak MA. Starches, sugars and obesity. Nutrients. 2011 Mar;3(3):341-69.
Hyvin samanlaiset päätelmät tässäkin -itse en onnistu kovin suuria ristiriitoja näissä tutkimuksissa näkemään. Tämä tutkijajoukko nostaa esille myös hitaasti ja huonosti imeytyvien hiilihydraattien myönteisen merkityksen terveydelle (FODMAP:it/prebiootit) seuraavasti:
”From the literature reviewed in this paper, potential beneficial effects of intake of starchy foods, especially those containing slowly-digestible and resistant starches, and potential detrimental effects of high intakes of fructose become apparent. This supports the intake of whole grains, legumes and vegetables, which contain more appropriate sources of carbohydrates”
Ehkä huomionarvoista on, ettei tutkijat liputa hedelmiä. Tätä hieman ihmettelen (jee fruktoosi).
Mie
12. Huh, 2012
”Heikkilästä jos nyt puhutaan, niin mielestäni miehen vuosikymmenten pituinen ura ja käytännön työ ihmisten parissa puhuvat jo omaa kieltään hänen ammatti- ja tietotaidostaan.”
ja
”Ja eivätköhän potilaskokemukset kerro enemmän kuin tuhat akateemista sanaa. ”
Näihin seikkoihin on hyvä puuttua, sillä kyseessä on kovin yleinen mutta valitettavan ongelmallinen käsitys.
Ensinnäkin, Heikkilän työura ei mitenkään validifioi hänen väitteitään: väitteen totuusarvo kun ei ole riippuvainen sen esittäjästä. Toisekseen, ilman kunnollista tieteellistä tarkastelua Heikkilän hoitamien potilaiden lähtötilanteesta, muutoksesta ja tämän hetkisestä tilanteesta emme voi sanoa mitään luotettavaa tästä asiasta – joka on siis täysin irrallaan & irrelevantti itse primääriongelman (kriittistä tarkastelua kestämättömät väitteet) kannalta.
Tässä tuskin oli mitään sellaista mitä ravitsemustiedettä yliopistotasolla opiskelevan (jollainen blogisi mukaan olet) ei pitäisi tietää. Sinun lienee syytä pysähtyä pohtimaan miksi kuitenkin menit ja esitit tällaista. Miksi keskityt epäolennaisuuksiin? Miksi kriittinen ajattelusi tekee stopin Heikkilän kohdalla?
Reijo Laatikainen
12. Huh, 2012
Jos jokainen lääkäri, ravitsemusterapeutti, hammaslääkäri jne. toimisi vain omien ”kliinisten kokemuksien” pohjalta ei tutkimusta tarvittaisi mihinkään. Mutta ongelma on juuri tämä. Oman klinikan kokemukset ovat harhaisia, sen vuoksi tarvitaan tutkimuksia. Niiden tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon osuvaa hoitoa ja vähän harhalaukaisuja. Tässä kaksi hyvää blogitekstiä, joita on aiemminkin sivuttu tässä ja muissa blogeissa teemaan liittyen:
http://bit.ly/IybPCV (miksi tieteellinen näyttö on tärkeää)
http://bit.ly/n71nv1 (haksahtamisesta)
Mie, off topic. Feinman ei oikein tykkää minun kommenteista…Käypä kurkkaamassa.
Mie
12. Huh, 2012
Off topicia täältäkin takaisin. Viittaatko Feinmanin blogitekstin ”Saturated fat …” kommenttiosioon laittamiisi kommentteihin? Lukaisin nuo jo aiemmin. Tutulla meiningillä F vetää. Jos kyse oli jostin uudemmasta, niin en ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään kommenttejasi uudemmista bloggauksista.
Mun kommenttejahan ei Feinman julkaissut enää sen jälkeen kun kommentoin noita ”metabolinen etu” -juttuja mainitsemalla, että kunnollisen kontrollin (so. metabolic ward) kliinisissä tutkimuksissa ei – surprise surprise – mitään etua löydykään. Sanoi ensin bloggaavansa asiasta, sitten kommentoi yleisellä tasolla kommenttiosiossa ja kun vastasin tähän niin vastausta ei julkaistu ja useampi muuhun ketjuun laittamani kommentti hävisi. Eikä mitään metabolista etua käsittelevää bloggausta ole (vieläkään) näkynyt. Tulkitsin sen ”hienovaraiseksi” vinkiksi jättää kommentointi, joten en ole sen jälkeen Feinmanin juttuja kommentoinutkaan. Noh, tosin ”the devil in me” pakotti laittamaan Feinmanille linkin täälläkin esittelemääni Carb Sanen artikkeliin jossa Feinmanin Bray et alin kommentaari ”I told George Bray how to do it right” rytätään nautinnollisen analyyttisesti maanrakoon.
Ja loppuun on pakko todeta, että olet mielestäni ollut liian killtti Feinmanille kommenttiosioissa. Tosin vähänkin kriittisemmät jutut olisivat varmasti jääneet julkaisematta, joten sikäli …
P.S. Ylläolevasta saattaa huomata että minua hiukan harmittaa jos ja kun kriittistä ajattelua julistava tiedemies käyttäytyy itse opetustensa vastaisesti …
Reijo Laatikainen
12. Huh, 2012
Mulla on tossa hänen uudessa postauksessa viesti. Jossa viittaan uuteen lapsilla tehtyyn VHH-tutkimukseen, jossa VHH, portoin control, ja low glycemic load pärjäsi yhtä hyvin.
Ihan samaa mieltä, että kummallista on se, että ensiksi esittäytyy objektiivisen tieteen keulukuvana ja sitten tyrmää kaikki muut tutkimustulokset kuin oman tiimin VHH-tulokset (Volek, Westman, Forsythe,..).
Välillä Feinmanin juttuissa on oikein hyvääkin asiaa. Mutta aika paljon syttyjä ottaa ihan hyvän tahtoisistakin kommenteista jos ne eivät ole myötäkarvaan.
Mie
13. Huh, 2012
Joo, nyt huomasin. Feinman ei näköjään edelleenkään tajua mikä on intention-to-treatin funktio. Olisi enemmän kuin suotavaa, että ravitsemusta tutkivalla henkilöllä olisi edes perustat hallussa koskien kliinistä puolta ja ruokavaliointerventioiden hyötyä väestötasolla.
Mirka
14. Huh, 2012
Minä en tykästy Feinmanin kirjoitustyyliin sitten millään. Ihme marisija!