Välimeren ruokavalio pesi niukkarasvaisen
Kirjoitettu 03. Syy, 2009 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Uutiset
Tausta
Välimeren ruokavalion tiedetään suojaavan sekä aivoja että sydäntä. Niukkarasvaista ruokavaliota suositellaan Suomessakin aikuistyypin diabeetikoiden ja terveen väestön ruokavalioksi. Näitä ruokavalioita on aiemmin verrattu keskenään aikuistyypin diabeetikon sokeritaudin kokonaisvaltaisessa hoidossa vain vähän.
Tutkimusasetelma
Italialainen tutkijaryhmä on julkaissut pitkäkestoisen (4 vuotta) tutkimuksen Välimeren ja niukkarasvaisen ruokavalion eroista juuri diagnosoidun aikuistyypin diabeetikon terveydelle. Tutkimuksessa satunnaistettiin avoimessa asetelmassa 215 henkilöä joko Välimeren tai niukkarasvaiselle ruokavaliolle. Potilaiden tarvetta aloittaa lääkehoito, pitkäaikaissokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja ruokavaliota seurattiin neljä vuotta. Potilaiden keskipaino lähtötilanteessa oli 86 kiloa ja ikä 52 vuotta.
Tulokset
Neljän vuoden kuluttua molemmissa ryhmissä energian saanti oli edelleen reilut 400 kcal alemmalla tasolla kuin lähtötilanteessa. Välimeren ruokavaliolla olevat saivat enemmän tyydyttymätöntä rasvaa (+4-7 E %) ja vähemmän hiilihydraatteja (-8 E %). Ruokavalioiden proteiinipitoisuudessa ei ollut merkittävää eroa.
Paino laski Välimeren ruokavaliota saaneilla potilailla vajaan 4 kiloa ja niukkarasvaisella ruokavaliolla olevilla reilun 3 kiloa. Välimeren ruokavaliota noudattavista 44 % tarvitsi diabeteslääkitystä tutkimuksen lopussa ja 70 % niukkarasvaisella ruokavaliolla olevista. Välimeren ruokavaliolla olevilla oli täten 37 % pienempi riski siirtyä käyttämään tablettilääkitystä. Välimeren ruokavaliota noudattavista suurempi osa (37 vs 24 %) saavutti pitkäaikaisverensokeritavoitteen alle 7 mmol/l. Veren rasva-arvoissa ei ollut merkittävää eroa.
Pohdinta
Tämä varsin pitkäkestoinen tutkimus osoitti Välimeren ruokavalion sopivan hyvin aikuistyypin diabeetikoille. Tämä on lajissaan ainakin toinen tutkimus, jossa Välimeren ruokavaliolla saadaan edullisempia vaikutuksia kuin niukkarasvaisella ruokavaliolla painon ja sokeriaineenvaihdunnan suhteen (Shai et al 2009). Myös vähähiilihydraattinen ruokavalio on toiminut hyvin aikuistyypin diabeetikoilla useissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen puutteena on sokkouttamaton luonne.
Esposito K et al. Effects of a Mediterranean-style diet on the need for antihyperglycemic drug therapy in patients with newly diagnosed type 2 diabetes: a randomized trial Ann Intern Med. 2009 Sep 1;151(5):306-314
6 vastausta to “Välimeren ruokavalio pesi niukkarasvaisen”
Sanna
18. Tam, 2012
Luin Välimeren ruokavaliosta, jostain. Siinä mainittiin pohjoismaisen ja eteläisen ruokavalion suureksi eroksi se että kasvikset etelässä keitetään, siis syödään kypsinä.
Samoin tehdään kiinassa ja japanissa, joiden ruokavalion usein kuulee olevan terveelinen.
Miten on, miksi suomessa kasvisten pitää aina olla salaattia ja raakaa. Appeni aina moittii minua, kun meillä ei syödä vihanneksia kun en laita salaattia. Ruuassa on usein 3/4 vihanneksia ja juureksia tämän lisäksi 1/3 kalaa tai lihaa (yleensä lintua tai riistaa). Harvemmin pastaa, riisiä tai perunaa.
Juhana Harju
19. Tam, 2012
Minusta on pääasia, että vihanneksia ja hedelmiä tulee ylipäänsä syödyksi runsaasti ja monipuolisesti. Niiden syöminen salaatteina tai kypsennettynä on siihen nähden hienosäätöä. Silti minulla on se käsitys, että eri maailman perinteisistä ruokavalioista juuri Välimeren ruokavaliossa on suosittu paljon raakoja salaatteja — ajatellaanpa vaikka kreikkalaista horiatiki-maalaissalaattia.
Kypsentämättömien vihannesten syömisellä on joitain etuja: niiden syöminen on esimerkiksi italialaisväestössä yhdistetty pienempään kuolleisuuteen, ja muissakin väestöissä kypsentämättömien vihannesten syöminen on yhdistynyt vahvemmin pienempään syöpäriskiin kuin kypsennettyjen vihannesten syönti. Olen referoinut joitakin tutkimuksia tässä artikkelissani:
http://bit.ly/ny0boK
Reijo Laatikainen
19. Tam, 2012
Jos noin paljon syötte kasviksia niin homma kunnossa. Olisi hyvä kuitenkin lisätä salaattikasveja (vihreälehtisiä) ruokavalioon. Niitä tulee harvemmin keitettyä
Niistä saa esim. K-vitamiinia, foolihappoa, polyfenoleita jne. Marjojen ja hedelmien käyttöön kannattaa myös panostaa. Tärkeintä on että syötte runsaasti kasviksia, mielestäni hieman toissijaista on se, että onko ne raakoja vai kypsiä.
Mirka
19. Tam, 2012
Salaattikasvit tosiaankin Aasiassa yleensä vokataan tai ryöpätään nopeasti. Parikymmentä sekuntia riittää. Tämä ehkä osittain hygieniankin vuoksi, mutta mikä minusta kiinnostavinta on huomata, että lyhyt kypsennys pienentää niiden tilavuutta huomattavasti, jolloin niitä voi syödä yhdellä aterialla kirjaimellisesti pesuvadillisen. Se helposti moninkertaistaa niiden kulutuksen.
Tyypillinen ohje siis: Vokki kuumaksi, pannuun tilkka öljyä ja pilkottua valkosipulia sekä suolaa. Perään salaatit, ankaraa sekoittelua 20-25 sekuntia, jolloin menee kasaan. Jotkut lisäävät ruokalusikallisen vettä joukkoon estääkseen öljyä kuumenemasta liikaa. Useimmat kiinalaiset myös natriumglutamaattia, jota siellä pidetään suolaa terveellisempänä. Siitä sitten tarjoiluvadille ja syömään.
Mirka
19. Tam, 2012
Edellinen siis mm. jäävuorisalaatille, sidesalaatille, punajuuren naateille, rucolalle, pinaatille. Paksulehtisemmät kuten kiinankaali kypsennetää pidempään, noin 2 minuuttia. Mutta melkoista pikaruokaa sekin eurooppalaiseen tottuneelle.
Mirka
19. Tam, 2012
Euroopalle on ominaista (kiinalaisesta perspektiivistä) mustavalkoinen juuttuminen ääripäihin: joko kuoliaaksi hauduttamiseen tai raakana syömiseen. Nopea vokkaaminen on ylivoimainen tapa sekä desinfioida kasvikset turvallisiksi ja pienentää niiden tilavuus, että säilyttää niiden hyötyaineet. IMO varsinkin kasvisosaamisessa Aasia päihittää lännen kaukaa ja kovaa.
Mutta globalisaatio on, hyvine puolineen, ja korkeatasoinen gourmet-keittiö rämpii meilläkin perässä.