Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja

Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja

Kirjoitettu 10. Huh, 2012 kirjoittanut alueella Blogi

Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen (RTY) mukaan n. 2,6 miljoonaan suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole ravitsemusterapeutin palveluita lainkaan saatavilla.  Yksityinen- tai sairaalaravitsemusterapeutti saattaa löytyä, mutta kunta ei ole maksanut terveyskeskuksessa toimivaa ravitsemusterapeuttia. Mitä väliä sillä sitten on? Siitä kirjoittaa Valkeakosken terveskeskuksen ylilääkäri Jorma Vaalto uusimmassa Yleislääkäri -lehdessä.

Jorma Vaalto tiivistää muutamia keskeisiä pointteja ravitsemusterapeutin toimintakentästä:

  • Ravitsemushoito on ainoa hoito keliakiaan. Silti  kolmannes suomalaisista keliakikoista jää ilman ravitsemusterapiapalvelua sairastuessaan, koska kunta ei pysty sitä järjestämään
  • Ravitsemushoito on hyvä hoito ja preventio moneen krooniseen sairauteen. Osa tästä vastaanottotyöstä on ravitsemusterapeutin heiniä
  • Ravitsemushoidolla voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti vajaaravitsemusta, joka on keskeinen ongelma vanhuksilla
  • Vajaaravitsemuksen tunnistamisella ja hoidolla voidaan merkittävästi alentaa vanhusten hoidon kustannuksia
  • Ravitsemusterapeutti vaikuttaa alueensa väestöön eniten muiden terveydenhuollon toimijoiden kautta kouluttamalla ja tekemällä yhteistyötä näiden kanssa
  • Ravitsemusterapeutti kasaa ja kehittää ravitsemusneuvontamateriaalia terveydenhuollossa toimivien muiden ammattihenkilöiden käyttöön

Vaalto toteaa lopuksi. ”Terveyskeskuksen ravitsemusohjauksen ja -hoidon järjestämiseen sekä terveellisen ravitsemuksen edistämiseen tarvitaan perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutin työpanosta.”

Artikkelin voi ladata tästä (Yleislääkäri-lehden luvalla Pronutritionist -sivulla). Kannattaa lukea kokonaan.

Lähde: Vaalto J. Ravitsemushoitoon kannattaa panostaa terveyskeskuksissa. Yleislääkäri 2012;27:22-23

Kommentti

Suomessa lienee koulutettuja ravitsemusterapeutteja n. 500. Niistä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa toimii n. 120 kpl .  Onko oikein, että meidän julkisilla (vero)rahoilla kustannetaan vain 120 virkaa tähän maahan? Laitetaan perspektiiviin (vaikka tämä ei olekaan kilpailu):

  • Lääkäreitä n. 23 000
  • Farmaseutteja työskentelee apteekeissa n. 3 800
  • Fysioterapeutteja  n. 8 000
  • Hammaslääkäreitä n. 4 500
  • Sairaanhoitajia  lähemmäs 37 000

Eipä tässä muuta kuin että juhlapuheita kuuntelemaan ja STM:n toimenpideohjelmia sekä Harvardin kirjallisuuskatsauksia lukemaan miten tärkeätä on ravitsemus kroonisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

PS. Ravitsemusterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten farmaseutti, lääkäri tai vaikkapa psykologi

Lisätietoa: Ravitsemusterapeuttien yhdistys

Kuva: Tero Sivula//Rodeo

Tags: , , ,

14 vastausta to “Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja”

  1. Juhana Harju

    10. Huh, 2012

    Kirjoitin muutama vuosi sitten Helsingin Sanomiin tarkoitetun artikkelin, jonka julkaisin blogissani, kun lehti ei sitä julkaissut. Jutussa totesin mm. näin:

    ”Ravitsemushoidot ovat lääkehoitoihin verrattuna myös hyvin edullisia. Se käy vahvasti ilmi esimerkiksi Kuopion yliopistossa tehdystä Tekesin raportista Ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuus. Raportissa todetaan, että ravitsemusneuvonta ja -hoito ovat laiminlyötyjä terveydenhuollossa. Suomessa on vain yksi ravitsemusterapeutti noin 200 000 asukasta kohti, vaikka tavoite on yksi 30 000:tta kohti.

    Ruokavaliohoidoissa ei onnistuta lääkärin vastaanotolla muutamassa minuutissa annetuilla ohjeilla. Lisänä tarvitaan muita keinoja. Potilaille tulee jakaa hyvin toimitettuja aineistoja ruokavaliohoidoista. Ravitsemusterapeuttien virkoja on perustettava perusterveydenhuoltoon tuntuvasti enemmän, ja potilaita on ohjattava heidän vastaanotoilleen paljon nykyistä useammin.”

    http://ruohikolla.blogspot.com/2008/01/ruokavalio-alentaa-kolesterolia.html

    Blogistani löytyy myös linkki lainauksessa mainitsemaani Tekesin raporttiin ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuudesta.

    • Reijo Laatikainen

      10. Huh, 2012

      Kiitos linkistä, ja tausta-aineistosta. Käykääpä kurkkaamassa Juhanan juttu. Harmi ettei sitä julkaistu.

      • Juhana Harju

        10. Huh, 2012

        Kiitos Reijo. Helsingin Sanomat on niin establishmentia myötäilevä, että en oikeastaan sitä hämmästynyt.

  2. eekoo

    10. Huh, 2012

    Olen työskennellyt kaupassa. Ja siellä kohtasi usein ihmisiä, jotka olivat käyneet lääkärissä kuulemassa diagnoosin, ja lääkelistän lisäksi oli annettu muutama neuvo ravinnosta.
    Ihmiset olivat usein ihmeissään, mitä tässä nyt uskaltaa ostaa. Kärryyn lastattiin turvallisesti appelsiineja ja tomaatteja. Ja kevyttuotteita (kaikki tuotteet missä luki isosti, että rasvaa tai prosentteja tai kaloreita vähennetty
    – 10 %). Rasvareunaisen palvikinkun sijasta kärryyn nakattiin usein kevytmeetwursti.
    Tuntui, että tehokkainta ruokavalistusta nämä ihmiset saivat televisin mainoksista ja ruokafirmojen sponsoroimista marttailloista ja lehtisistä. Ravintoterapeutista en kuullut puhuttavan kertaakaan.

    • Reijo Laatikainen

      10. Huh, 2012

      Kyllä se näin on. Elintarvikemainonnalla ja esillepanolla hyllyihin on iso voima. Margariinin ”voittokulku” on paitsi virallisen terveysviestinnän aikaansaannosta, myös mainonnan ja annetujen hyllymetrien tulosta. Ravitsemusterapeutti voi olla monenlaisten erityisryhmien avuksi, joista muut terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole niin perillä (esim. munuaistautia, ärtyvää suolta, keliakiaa, ruoka-aineallergioita sairastavan potilaan hoidossa).

  3. Leena

    10. Huh, 2012

    Kiitos, Reijo, postauksesta ja lehtiartikkelin järjestämisestä yleiseen lukuun! :)

    Itse olen hammasta kiristellyt muun muassa Seinäjoella, jossa kaupunki sinnikkäästi on palkkaamatta ravitsemusterapeutti terveyskeskukseen. Siellä sitten käyt ostopalveluna sairaalasta käsin purkamassa jonoja liukuhihnameiningillä. Turhauttavaa kaikille osapuolille, harvinaisen tehotonta ja kaiken lisäksi kallista kunnalle. Oma terapeutti, tai paremmin terapeuttitiimi olisi huomattavasti fiksumpi ratkaisu. Vastaavia esimerkkejä on varmasti Suomi pullollaan. Valkeakosken meininki kuulostaa tosi hyvältä! :)

    Kunnallisella puolella olisi mahdollisuuksia kehittää moniammatillista työtä aika helpostikin, mutta veilä tuntuu takkuavan. Olen pohtinyt monesti, että onko se sitä, että a) ravitsemusterapeutteja pidetään turhina (potilaat on tästä vastaanotolla kyllä useimmiten eri mieltä…) vai b) eikö ravitsemusalan ihmiset vaan osaa sanoiksi pukea, mitä kaikkea tehdään ja mihin kaikkeen pystytään. Ikuisuuskysymyksiä liene.

    • Reijo Laatikainen

      10. Huh, 2012

      Leena ”…eikö ravitsemusalan ihmiset vaan osaa sanoiksi pukea, mitä kaikkea tehdään ja mihin kaikkeen pystytään. ” Tämä on varmasti myös totta.

      Omassa työpaikassani olen huomannut, että vasta henkilökohtaisten lääkäritapaamisten kautta lähtee lähetevirta (tai paremminkin puro ;-) ) lääkäreiltä tulemaan ravitsemusterapeuttia kohden. Olisi vielä jotenkin osattava sanottaa eri erikoislääkäriryhmllle eri tavalla oma juttunsa. Esimerkiksi laihduttamisesta puhuttaessa gastroenterologi voi ottaa ravitsemusterapeutin palvelut kuuleviin korviinsa parhaiten rasvamaksan hoidon ja PUFA:n lisäämisen kautta, gynekologi PCOS-potilaiden laihdutushoidon kautta, endokrinologi aikuistyypin diabeteksen hoidon kautta jne.

  4. Anette

    10. Huh, 2012

    Tampereen seutu on kyllä esimerkillään soittanut, että pitkäjänteisellä työllä saadaan osoitettu ravitsemusterapeuttien tarpeellisuuden ja kukaan ei enää kyseenalaista tätä tarvetta.

    Itse koen, että ravitsemusterapeuttien ammattikunta on joskus liian kilttiä ja nöyrää :) eikä aina osata kertoa mitä ero esimerkiksi ravitsemusterapeutin ja hoitajan antamassa ravitsemusohjauksessa on. Itse olen työskennellyt aina vain yksityissektorilla, mutta sieläkin on iso ero lääkäreiden ja hoitajien välillä, ketkä lähettävät vastaanotolle. Kuten Reijo sanoi, tarvitaan henkilökohtainen kontakti ja sitten vielä potilaalta hyvää palautetta takaisin lääkärille. Olen myös huomannut, että mitä enemmän kouluttaa lääkäreitä ja hoitajia, sitä enemmän he lähettävät asiakkaita. Luulen, että samalla kun kouluttaa, kuvaa myös omaa osaamistaan ja ammattitaitoa.

    Oma kotikuntani kuuluu kolmen kunnan kimppaan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, väestöpohja noin 43 000. ravitsemusterapeutti käy toisesta kunnasta (asukasmäärä n. 39 000) kerran viikossa pitämässä vastaanottoa (en tiedä tuntimärää). Luulen, että suuri syy siihe, ettei virkoja tule lisää, on se ettei kukaan ole lobbaamassa asiaa. Moni muukin asia on tärkeä, ja jos kukaan ei ole perustelemassa miksi juuri ravitsemusterapeutti, menee se helposti asenteella ”onhan meillä se diabeteshoitaja, eikö hän kuitenkin osaa ohjata myös ravitsemusasioissa.”.

  5. viljaton

    10. Huh, 2012

    Missä ravitsemusterapeutiksi tai -neuvojaksi voi kouluttautua? Miten kauan koulutus kestää ja mitä koulutus maksaa? Alanvaihto nimittäin kiinnostaisi ja ravintoterapeutin ala voisi olla yksi vaihtoehto…Itsekin olen aikoinaan keliakiadiagnoosin saatuani netin kautta – ja jo aiemmin sairastuneiden sukulaisten tuen avulla oppinut keliakiaruokavaliosta paljon. Meidänkin paikkakunnallamme kun ainakin tuolloin 10v sitten oli käytäntö, että rav.terapeutti käy terv.keskuksessa kerran viikossa ja arvatenkin kaikki ajat olivat / ovat varattuja pitkälle tulevaisuuteen, lähinnä diabeetikoiden hoitoon. Mutta kuten kaikki jotka jonkin sortin ravintoneuvontaa tarvitsisivat, hyötyisivät siitä parhaiten heti, eikä viidestoista päivä…en sitten ole koskaan käynyt tuon terapeutin vastaanotolla, onneksi on tämä neti ihmemaa.

    • ravitsemustieteen opiskelija

      24. Huh, 2012

      Suomessa laillistettuja ravitsemusterapeutteja kouluttaa ainoastaan Itä-Suomen yliopisto ja koulutus kestää n. 5 vuotta. Vuosittainen sisäänotto on 30 opiskelija, joista 20 valitaan terapialinjalle ja 10 elintarvikebiotekniikka linjalle.

      Ravintoneuvojan tai ravintoterapeutin ammattiin ei ole olemassa varsinaista tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Koulutus on ammattityöhön valmistavaa neuvoja- ja terapeuttikoulutusta.

  6. Pekka Auer

    10. Huh, 2012

    Kolesteroli lääkkeiden mollaaminen tuntuu olevan muotia.
    Eikö kuitenkin kolesteroli suhteet ole tärkeitä.
    Silloin jos saadaan kokonaiskolesteroli ja ldl alas niin
    suhteet parenevat koska hdl:ää ei juurikaan saa nostettua.

    • Reijo Laatikainen

      10. Huh, 2012

      Kyllä, kokonaiskolesterolin ja LDL:n suhde on tärkeä. HDL:ää saa nostettua mm. liikunnalla, maltillisella suhtautumisella alkoholiin sekä korvaamalla osan (raffinoiduista) hiilareista esim. pienellä määrällä rypsiöljyä. Kolesterolilääkkeitä koskeva keskustelu pitää käydä lääkärin vastaanotolla. Niillä on oma paikkansa hoidossa.

  7. Leena

    10. Huh, 2012

    Viljaton kuvailee kyllä varsin osuvasti palveluntarjontaa etenkin pikku paikkakunnilla!

    Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi kouluttaa Itä-Suomen yliopisto Kuopiossa. Opinnot kestävät 5 vuotta ja lopputittelinä papereissa lukee terveystieteiden maisteri. Täällä tarkemmin tietoa: http://www.uef.fi/web/opiskelu/ravitsemustiede
    Yliopistokoulutus on Suomessa ilmaista, mutta suurin osa toki maksaa oppilaskuntamaksut, jotka kattavat sitten terveyspalvelut YTHS:llä yms. Vähättelemättä yhtään muita ravintopalveluiden tarjoajia, totean vain, että ravitsemusterapeutit ovat kouluttautuneet viisi vuotta intensiivisesti ravitsemusasioita pyöritellen, että kyllä me jotain näistä asioista OIKEASTI tiedetään. ;) Vaan koko ajan saa opintojen jälkeen päivittää tietouttaan ja seurata, mitä uutta kentällä tapahtuu.

    Henkilökohtaiset kontaktit ovat kyllä tärkeitä ja markkinointi ja esillä olo myös. Jos joku keksii miten mut kloonataan noin kolmeksi Leenaksi, niin kertokaa! ;) Parasta palautetta ammattitaidosta on, kun asiakkaat sanoo, että ei näistä asioista oo kukaan puhunut tai että on aiemmin saanut vain ylimalkaisia ohjeita (yleensä liian yksioikoisia pakettiratkaisuja kaikille).Ei, ei ole ok, että sairaalan keittäjä neuvoo keliaakikot tai ei ole ok, että diabeteshoitaja neuvoo usein monisairaan diabeetikon ruokavalion.

Trackbacks/Pingbacks

  1. Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja | PRONUTRITIONIST | Villasukkia ja Verkkareita - 10. Huh, 2012

    [...] Yleislääkäri-lehti: Terveyskeskukset tarvitsevat ravitsemusterapeutteja | PRONUTRITIONIST. Tweet(function() { var po = document.createElement('script'); po.type = 'text/javascript'; po.async = true; po.src = 'https://apis.google.com/js/plusone.js'; var s = document.getElementsByTagName('script')[0]; s.parentNode.insertBefore(po, s); })(); ← Nautin ruuasta ja kitisen aiheesta: Mikael Fogelholmin haastattelu [...]

7ads6x98y