Muuttuuko käsitys rasvojen terveellisyydestä?

Rasvakeskustelu roihahti taas liekkeihin eilen, kun YLE esitti MOT-ohjelmassa analyysiinsä rasvateoriasta. Ohjelman viesti tuntui olevan, että koko rasvateoria on rasvainen kupla. Ohjelman katsoneelle jäi ohjelmasta todennäköisesti mielikuva, että tyydyttynyt rasva onkin terveydelle edullista, ja margariini haitallista. Runsas tyydyttyneen rasvan syönti edistää terveyttä. Tällaista viestiäkö ohjelma tavoitteli? Onko tämä totta? Laitoin rasvat puntariin.

Ohjelma oli mielenkiintoinen ja sen ydinsanoma perustui kahteen suureen meta-analyysiin* , joita ohjelmassa myös kokoomatutkimuksiksi kutsuttiin. Käytän nyt tätä nimitystä, koska se kuulostaa nasevalta ja riisuu turhan hienostelun. Lisäksi ohjelmaan oli ripoteltu erilaisten tutkimusten tuloksia, jos ne sopivat argumentiksi rasvateoriaa vastaan.  Tämä oli tietenkin tarkoitushakuista, ja toi terävyyttä väitteisiin, joilla Pekka Puskaa ahdistettiin. Koska ohjelmalla oli missio, rasvateoria on puppua, ei ohjelmaan tietenkään ripoteltu vastaavasti tutkimuksia, joissa tyydyttynyt rasva on lisännyt sydän- ja verisuonitautiriskiä (esim. viitteet 4-10 Siri-Tarinon kokoomatutkimuksessa, katso linkki alta).

Kupletin juoni MOT-ohjelmassa

1) Todista rasvateoria vääräksi kahdella suurella kokoomatutkimuksella

2) Tee sitten täyskäännös ja todista eläinrasva terveelliseksi ja margariini haitalliseksi millä tahansa tutkimusaineistolla, joka palvelee tarkoitusta, piittaamatta siitä että kokoomatutkimukset eivät tällaista esittäneet

3) Jätä kertomatta, että kumpikaan ydinsanomana ollut kokooomatutkimus, joiden painoarvoa aivan oikein korostettiin, ei päätynyt sellaiseeen päätelmään, että tyydyttynyt rasva olisi eduksi sydän- ja verisuoniterveydelle tai, että margariini olisi haitaksi

4) Jätä kertomatta, että toinen kokoomatutkimus (Skeaff CM  & Miller J 2009) esitti, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä vähensi sydän- ja verisuonitapahtumia. Tätä ”vaihtokauppa-analyysiä” ei voitu Siri-Tarinon artikkelissa tehdä metodologisista syistä (kirjoittajien itsensä mukaan).

MOT ohjelman konsepti on kärjistää asioita ja siinä se onnistui. En vain tiedä, oliko tämä nyt sitten kansalaisten parhaaksi ja potilaiden etu. Tuore meta-analyysi, joka myös jätettiin pois ohjelmasta, nimittäin totesi, että rasvojen vaihtokaupasta tyydyttyneet-monityydyttymättömiksi on hyötyä sydän- ja verisuoniterveydelle ( Mozaffarian D et al. Effects on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS Medicine. March 23 2010.)

Hyvää ohjelmassa oli se, että tämä vuosikymmenten aikana kertynyt tieto rasvan laadun ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä  tasapainottuu. Tyydyttyneen rasvan kammo ja yksioikoinen vähärasvaisuuden puolesta puhuminen ei ole oikein. Ajattelin vielä ruotia tarkemmin joitakin ohjelmassa esitettyjä ja esittämättä jättämiä väitteitä, sillä kokonaiskuvan hahmottaminen ravinnonrasvoista on todella haastavaa.

Totta on

”Tyydyttynyt rasva ei ole sydän- ja verisuonitautien itsenäinen riskitekijä”. Tähän päätyi molemmat kokoomatutkimukset. (Itsenäinenhän tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että muissa ravintoaineissa tapahtuvat muutokset jätetään huomioimatta. Kun tyydyttynyttä rasvaa muutetaan muuttuu todennäköisesti jonkin muunkin energiaravintoaineen saanti, mutta tätä muutosta ei huomioida kun puhutaan itsenäisestä vaikutuksesta)

Tyydyttynyt rasva on suojanut joissakin tutkimuksissa aivohalvauksilta”. Joissakin tutkimuksissa tyydyttynyt rasva on suojanut aivoverenvuodolta, vaan ei aivoinfarktilta. Nämä tutkimukset on esitelty Siri-Tarinon kokoomatutkimuksessa (2 kpl). Siri-Tarinon kokoomatutkimuksessa on myös 6 tutkimusta, jossa yhteyttä ei havaittu . Tyydyttynyt rasva ei ole kuitenkaan suojannut sydänkohtauksilta kokoomatutkimuksien aineistoissa.

Tarua lie

Missään tutkimuksessa ei ole havaittu, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja verisuonitapahtumia”. Useissa tutkimuksissa, jotka olivat kokoomatutkimuksien lähteenä, tyydyttyneen rasvan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden välillä oli yhteys sydän- ja verisuonitapahtumiin. Mutta kuten yllä todettu, osassa tutkimuksista tyydyttynyt rasva näytti suojaavan aivoverenvuodoilta. Suuri osa tutkimuksista päätyi neutraaliin tulokseen, tyydyttynyt rasva ei vaikutua suuntaan tai toiseen. Tämä on juuri meta-analyysien, kokoomatutkimuksien riemu.

Paha sanoa

Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruoka ei nosta veren kolesterolia”. Pitää osittain paikkansa, sillä tyydyttyneen rasvan suurehko saanti nostaa kyllä LDL-kolesterolia mutta samaan aikaan hyvä kolesteroli, HDL  ponnahtaa ylös. Ravinnon rasvojen vaikutusta kolesterolitasoihin on mielestäni suurenneltu. Yhteydet ovat olemassa mutta selvästi pienemmät kuin mitä julkilausumista on voinut ymmärtää. Tyypillisesti, suuri  muutos (n. 20 E % lisäys) tyydyttyneen rasvan saannissa nostaa LDL-pitoisuutta n. 10 %, mutta samalla myös lisää HDL-pitoisuutta vähintään 10 % (esim. Müller H et al. 2003). Ei siis kovin raflaavaa.

Margariinit lisäävät sydän- ja verisuonitapahtumia”. Pitää paikkaansa muutaman väestötutkimuksen osalta, mutta eniten referoidut tutkimukset ovat ajalta, jolloin margariinit sisälsivät runsaasti trans-rasvaa (Gillman et al. 1997 ja Tevani A et al. 1997). Nykyisin trans-rasvaa on margariineissa n. 1/4 voin trans-rasvamäärästä, kun ennen sitä saaattoi olla kaksinkertainen määrä voihin verrattuna. Margariinitutkimuksia ei ole niin paljoa, eikä niin hyvälaatuisia, että niistä olisi saatu parsittua vielä kasaan suurta meta-analyysiä tai systemaattista katsausta. Sekin päivä vielä koittaa. Kirjallisuushakuni haaviin ei jäänyt tutkimuksia, joissa olisi suoraan voitu todentaa margariinien käytön kääntyvän sydän- ja verisuonitautieduksi.  On siis vielä mentävä vuosia, ennen kuin suuri kokoomatutkimuksien aineisto voi ottaa kantaa ovatko margariinit todella edullisia sydän- ja verisuoniterveydelle.

Sanomatta jäi

Trans-rasva on ilmeisesti kaikkien osapuolien mielestä terveydelle vahingollista rasvaa. Sen saanti on laskenut merkittävästi viimeisten 10-20 vuoden aikana. Transrasva on osoitettu mainituissa kokoomatutkimuksissa haitalliseksi sydän- ja verisuonisairauksille. Suomalaiset saavat alle yhden gramman trans-rasvaa päivässä (kun taas esimerkiksi amerikkalaiset n. 4 g), joten trans-rasvaa ei voi pitää väestötasolla enää ongelmana.

Kalan rasva. Kalan syönti ja omega-3 rasvahappojen saanti on osoitettu olevan sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä. Amerikkalaisen laajan selvityksen mukaan puutteellinen kalan rasvan saanti selittää suuremman osan ennenaikaisista sydänperäisistä kuolemista kuin trans-rasva tai liian pieni monityydyttymättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen suhde (Danaei et al. 2009) . Katso tarkempi kirjoitukseni kalanrasvoista.

Rasvojen vaihtaminen päittäin. On osoitettu, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä vähentää jossain määrin  sydän- ja verisuonitapahtumia. Tämä on osoitettu kokoomatutkimuksessa, joka jätettiin tarkoituksellisesti pois ohjelmasta, ja jossa perusaineistona ovat olleet ainoastaan satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset. (Mozaffarian et al. 2010)

Kertatyydyttymätön rasva. Kertatyydyttymätön rasva ei ole suojannut sydän- ja verisuonitaudeilta alla mainituissa kokooma- tutkimuksissa. Kertatyydyttymättömien rasvojen pakkaa kuitenkin hämmentää se, että jos katsotaan pelkästään oliiviöljyä niin näyttää siltä, että oliiviöljy vähentää sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Oliiviöljyn suojaaviksi vaikutuksiksi on arveltu antioksidantteja, fenoleita jne.

Kokonaisrasvan määrä ruokavaliossa ei ole riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Tähän päätyi Skeaff & Miller 2009. Toisinpäin kääntäen: kokoomatutkimuksien mukaan vähärasvainen ruokavalio ei ole suojannut sydän- ja verisuonitaudeilta.

MOT -ohjelma keskittyi sydän- ja verisuonitauteihin. Hyvä niin, sillä niissäkin riittää pureskeltavaa (rasvatutkimus toki etenee muillakin terveyden osa-alueilla). Tietämys rasvasta on täydentynyt ja muuttunut. Tyydyttyneen rasvan kammo on turhaa, mutta mikään laaja kokoomatutkimusaineisto ei  myöskään ole osoittanut, että tyydyttynyt rasva olisi terveydelle suotuisampaa kuin muut rasvat. Peli ei silti ole ihan tasan tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien välillä sydän- ja aivoinfarktien osalta, sillä painoarvoltaan suurimpien, satunnaistettujen tutkimusten (8 kpl), perusteella tehty kokoomatutkimus (Mozaffarian et al. 2010 ) osoitti tyydyttyneen rasvan vaihtamisen tyydyttymättömään rasvaan olevan eduksi (jokainen 5 energiaprosentin vaihtaminen tyydyttyneestä monityydyttymättömään vähensi sepelvaltimotaudin riskiä 10 %). Ravitsemusterapeutit eivät voi ohittaa näitä kokoomatutkimuksia olan kohautuksella, sen verran painavaa niiden asia on.

Näiden kahden mainitun kokoomatutkimuksen ja Mozaffarian meta-analyysin jälkeen on vaikea nähdä, että lähivuosina tulisi mitään niin mullistavaa tietoa tyydyttyneestä rasvasta, että se muuttaisi täysin tämän päivän käsityksen. Käyty rasvakeskustelu on ollut erittäin tärkeää, ja pientä täsmennettävää riittää edelleen.

Rasvakeskustelun varjoon saattoi vuosiksi jäädä esim. hiilihydraattitietoisuus, joka on nyt karppaajien toimesta onneksi valokeilassa. Toivottavasti emme juutu ravitsemuskeskusteluissa rasvojen tapaan hiilihydraatteihin vuosikymmeniksi.

Olisi nimittäin mielekkäämpää uhrata tutkimusvaroja,  mediahuomiota ja asiantunijoiden ääntä enemmän muihin ravitsemusasioihin, vaikkapa optimaaliseen proteiinin määrään ruokavaliossa tai eri ruoka-aineiden terveysvaikutuksiin. Kaikkinensa laaja-alaisempi, avarakatseisempi ja suoraselkäisempi suhtautuminen tutkimustuloksiin palvelisi varmaan parhaiten kaikkia osapuolia. Pronutrionist pyrkii omalta osaltaan laajentamaan keskusteltavia aiheita, ja osoittamaan asioita, jotka muhii pinnan alla mutta eivät vielä ole lyöneet itseään läpi kansalaiskeskusteluihin. Mitä sinä olit mieltä MOT ohjelmasta tai rasvakeskustelusta ylipäätänsä?

PS. Vinkki: Pikasilmäyksen koko rasvanäyttöön katsomalla Skeaff & Millerin meta-analyysin sivun 192 taulukko 4.

*) MOT -ohjelman pääasiallisina viitteinä olivat seuraavat viimeaikaiset meta-analyysit

Siri-Tarino PW et al. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. AJCN Am J Clin Nutr (January 13, 2010). doi:10.3945/ajcn.2009.27725

Skeaff CM  and Miller J. Dietary Fat and Coronary Heart Disease: Summary of  Evidence from Prospective Cohort and Randomised Controlled Trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173–201. DOI: 10.1159/000229002 Published online: September 15, 2009

32 thoughts on “Muuttuuko käsitys rasvojen terveellisyydestä?”

  1. Kiitos Reijo kattavasta yhteenvedosta. Miksei ne haastatelleet sinua ohjelmaan 🙂 ? Itse kaipasin vahvampia vasta-argumenttejä väitteille, samalla tasolla takaisin eli tiukasti tutkimuksia pöytään.

    1. Tarkoitin, että kaipasin ohjelmassa tutkimusten esille nostamista, juuri näin kun sinä teit.

  2. Ymmärsin het oikein Anette 🙂 . Olisi tosiaan Pekka Puskakin ehkä voinut ottaa muutaman paperin ja meta-analyysin mukaan, ja näyttää jonkun faktan niistä. En tiedä ehkä ottikin, mutta leikattiin pois…

    Voisiko toimittajat tehdä joskus jutun, jossa ne antaisi molemmille osapuolille riittävästi aikaa valmistautua väitteisiin, ja otettaisiin sitten asiantuntijaksi joku joka on todella sisällä asiassa? Luulisi Suomesta löytyvän muitakin kuin P. Puska, esim. pohjoismaisia suosituksia valmistelevat Ursula Schwab ja Mikael Fogelholm.

    Minua kiinnostaisi ajatus, että tällaisen kerta-hämmennyksen sijaan tehtäisiin Diilin mukainen TV-jatkosarja, jossa aina tiputettaisiin pois huonoiten argumentoiva, jaksottain vain uusi tutkimuksia peliin. Lopuksi toisen leiri kärkiväittellijä voittaisi ja saisi palkinnoksi vaikka ilmaisen pallolaajennuksen ikuisella toimitusajalla (jos vaikka sattui syömäänkin vääriä rasvoja). Vetäjän voisi olla esim. Christer Sundqvist tai Anssi Manninen josta löytyisi särmää ja osallistujia löytyisi täältä nettikeskusteluista. Lähtisitkö mukaan?

  3. Kiitos todellakin nopeasta reagoinnista ja erinomaisesta yhteenvedosta!!! Olen terveysalalla ammattikorkeakoulussa ravitsemustiedon opettajana ja rasva-keskustelu oli heti aamusta alkaen varsin vilkasta opiskelijoiden ja erityisesti henkilökunnan keskuudessa. Kokonaisuutena on hämmästyttävää, kuinka moni oli mot-ohjelman katsonut ja täysin heittäytynyt sen provokatiiviseen henkeen mukaan! Laitoin koululla kaikille tämän oivallisen yhteenvedon tiedoksi!

  4. ”Nykyisin trans-rasvaa on margariineissa n. 1/4 voin trans-rasvamäärästä, kun ennen sitä saaattoi olla kaksinkertainen määrä voihin verrattuna. ”

    Ensinnäkin transrasvojen haitallisuudesta puhuttaessa, pitäisi aina erottaa puhutaanko teollisista transrasvoista vai luonnollisista. Luonnolliset voin transrasvat (CLA) eivät ole haitallisia terveydelle. Teolliset transrasvat syntyvät keinotekoisesti kasvirasvojen ei-täydellisen kovetuksen yhteydessä, ja ne eroavat luonnollisista transrasvoista myös kemiallisten sidosten osalta.

    Toiseksi, pöytämargariineissä ei teollisia transrasvoja enää ole ollenkaan. Joissain halvoissa elintarviketeollisuuden käyttämissä rasvoissa sitä kuitenkin löytyy.

    Aivan perustavaa laatua oleva virhe puhua voin ja osittain kovetettujen kasvirasvojen transrasvoista haitallisuudesta samassa yhteydessä!

    1. Juha, kiitos vielä tästä kommentista. Löysin kysymyksesi perusteella hyvän tutkimuksen ja editorialin, jossa todella todetaan kuten toteat tuossa kirjoituksessa. Märehtijöiden eli käytännössä maitorasvan TFA voi olla parempaa sydänterveydelle. Thanks!

  5. EIkös tuosta Mozaffarian D et al. paperista jätetty pois tutkimuksia, joiden tulokset eivät sopineet paperin rasvapolitiikkaan?

    Vastaava Cochrane-julkaisu, aidosti systemaattinen katsaus tuli siihen tulokseen, ettei rasvamuutoksesta ole hyötyä.

  6. Juhalle. Olen juuri kysynyt Valiosta paljonko CLA:ta on trans rasvassa. Ei voi väittää että kovin paljon. Ilmeisesti puhutaan n.10-20 prosentista kaikesta trans-rasvasta. Katso Valion FB sivut ammattilaisille. Jari, kuten tiedät tuota linjaa voi jatkaa loputtomiin tutkimuksien poisjättämistä. En usko että siitä jätettiin mitään pois, mutta jos joku toisin todistaa, sitten on uskottava. Mikä on tuo Cohrane -julkaisu?

  7. Loistvaa Reijo! Onneksi olet olemassa ja annoit juuri niitä tutkimuksia ilmi, joita mielestäni Pekankin olisi pitänyt tuoda esille ihan tapauskohtaisesti eikä vain ”yleisellä tasolla on todettu…”

    Rasvakattilassa taatusti porisee taas useamman viikon ja keskustelua käydään. Pitää vaan muistaa itsekin, että tämäkin suuri kohu on itse asiassa vain pieni murunen tai pitäisikö sanoa nokare tai tippa : ) tässä terveyden kokonaisvaltaisuudessa. Jos tästäkin liiaksi stressaa, niin taatusti iskee sydäntaudit ennen aikojaan : )

    Kiitos Reijo vielä kerran nopeasta reagoinnista!

  8. ”Olen juuri kysynyt Valiosta paljonko CLA:ta on trans rasvassa. ”

    En nyt ymmärrä tuota lausetta ollenkaan.

    Suoraan wikipediasta: Maitorasvoissa olevien transrasvojen (CLA) rakenne eroaa kovettamalla syntyneistä transrasvoista siten, että niissä on kaksi kaksoissidosta, toinen kaksoissidos on cis- ja toinen trans-tyyppinen, ja kaksoissidokset ovat peräkkäisissä hiiliketjun atomeissa, jolloin ne ovat konjugoituneet. Koska molekyylissä on edelleen cis-sidos, se ei ole suora, ja yhdistelmän vaikutus on toisenlainen kuin yksinään esiintyvällä synteettisellä suoraketjuisella trans-rasvalla. CLA:n on todettu auttavan painonhallinnassa ja sillä arvellaan olevan myös muita hyödyllisiä terveysvaikutuksia.[5] Maidon CLA-rasvojen on todettu lieventävän elimistön tulehdustilaa[6] ja niiden on todettu parantavan ateroskleroosia eläinkokeissa.
    —-

    Ei voi oikein kysyä paljonko CLA:ta on transrasvassa, kun CLA muodostuu kemiallisesti kahdesta kaksoissidoksesta cis ja trans-tyyppisestä..
    Sitten taas teollisissa transrasvoissa ei ole CLA:ta ollenkaan.

    1. Juha olen samaa mieltä että CLA:sta voi olla hyötyä. Usein CLA lasketaan osaksi trans rasvaa, eikä ilmoiteta itsenäisesti. Valio vastasi näin kysymykseeni ”Maidon rasvasta keskimäärin 0,5% on CLA:ta ja 2,5 % muita transrasvahappoja”. Tuosta tulee se 20 %. Tässä kanadalaisessa tutkimuksessa ( http://bit.ly/cXLtHv ) maitorasvasta oli n. 5.5 % transrasvaa ja CLA ta 0.5-0.9 %. Mun ajatus menee näin:
      Jos päivittäisestä maidon rasvasta on reilusti suurempi osa ”perinteisestä trans rasvaa” ja sitten CLA:ta suhteessa tähän ”perinteiseen transrasvaa”10-20 % riittääkö se tuomaan terveyshyötyjä?

      1. ”Mun ajatus menee näin:
        Jos päivittäisestä maidon rasvasta on reilusti suurempi osa “perinteisestä trans rasvaa” ja sitten CLA:ta suhteessa tähän “perinteiseen transrasvaa”10-20 % riittääkö se tuomaan terveyshyötyjä?”

        Siis kasviöljyjen kovetuksessa hydraamalla syntyvät teolliset transrasvahapot ovat todistetusti haitallisia. Luonnolliset maitorasvan transrasvahapot eivät ole nykykäsityksen mukaan haitallisia (tai ainakaan niin haitallisia kuin teolliset). Tässä pitää tehdä ero.

    2. Kiitos Reijo hyvästä ja kiihkottomasta arviosta. Siri-Tarinon ym meta-analyysiä on aiheesta arvosteltu ainakin siitä, että mukana oli paljon metodisesti heikkoja tutkimuksia sekä vaihtokauppa-analyysin puuttumisesta. Tässä suhteessa kirjoittajat ovat ottaneet opikseen ja julkaisseet uuden katsauksen Current Atherosclerosis Reports sarjassa (open access löytyy ) ja päätelleet, että tyydyttyneet rasvahapot kannattaa vaihtaa monityydyttymättömiin mutta ei kertatyydyttymättömiin eikä nopeisiin hiilareihin. Eli päätelmät ovat muuttuneet samanlaisiksi kuin esim. Mozaffarianin katsauksessa.

      Juhalle trans-rasvahapoista: Käsitys maitorasvan transsien haitattomuudesta on täsmälleen väärä. Kaikkien trans-rasvahappojen vaikutukset ainakin LDL/HDL kolesterolisuhteeseen ovat samanlaiset. CLA näyttää myös kuuluvan vaikutuksiltaan samaan koriin kuin muut transsit.. Lue Brouwer I ym. PLoS ONE 02 Mar 2010. (On muuten mukavaa, että nämä open access julkaisut ovat yleistyneet nopeasti).

      1. Totta. Lisäksi Skeaff-Miller ottaa myös taulukossa 4, s.192 kantaa vaihtokaupan puolesta. Laitan tästä lisää juttua.

    1. Se mikä tässä vouhotuksessa unohtuu on se, että kukaan ei tällä hetkellä varmuudella tiedä miten ja miksi sv-tauti tai verisuonitukos syntyy. Tämän hetken paras veikkaus on tulehdustila joka tekee vaurion verisuoneen. Tätä vauriota elimistö alkaa korjaamaan ja syntyy tukos. Kuvaava on, että ruumiinavauksissa tukokseen kuolleita tutkittaessa tukoksista ei löydy kolesterolia vaan aivan muita aineita.

      Savuverho tässä keskustelussa on usko ns. kolesteroliteoriaan. On aika pelottavaa kun vähän katselee ympärilleen ja huomaa miten moneen asiaan kolesteroliteoria on sidoksissa. Lähes jokaista elintarviketta tai lääkettä markkinoidaan sen avulla. Siitä on tullut teoria jota ei voi enää peruuttaa tai koko korttitalo kaatuu ja liian moni häviää liian monta euroa.

      Näyttää kuitenkin yhä todennäköisemmältä, että kolesterolilla ei ole mitään tai hyvin vähän tekemistä verisuonitukosten kanssa. On epäilty, että LDL-kolesterolin pienet partikkelit voisivat aiheuttaa ongelmia ja vaurioita verisuoniin. Mittauksissa on todettu, että tyydyttynyt rasva nostaa sekä HDL-kolesterolia että LDL-kolesterolia. LDL nousee siksi, että sen partikkeli koko suurenee eli se tulee ”turvallisemmaksi”.

      Olemme nyt menettäneet noin 40 vuotta tyydyttyneen rasvan syyttelyyn ja pelotteluun. Nyt olisi korkea aika alkaa tutkia mikä on oikea mekanismi sv-tautien takana. Siihen vain ei taida löytyä kovinkaan monelta kiinnostusta koska totuudesta harvoin kukaan tienaa.

  9. Kiitokset keskustelijoille kommenteista. Hannalle ja SariA:lle, kyllä tuo TV:n voima on edelleen suuri. Vaikka netistä ja sosiaalisesta mediasta puhutaan niin TV:n tarinat ne saa isot joukot liikkeelle. Tosi mukava kuulla, että kirjoituksesta oli hyötyä ja iloa!

    GoodFing, kirjoitat tärkeästä asiasta ja moni on samaa mieltä kanssasi tuosta inflammaatiosta. Itsekin seuraan kiinnostuneena, miten ravinto vaikuttaa inflammaatioprosesseihin ja endoteelin toimintaan. Minua aina vain harmittaa että on pitkään tiedetty, että verenpaine on aivoille vaarallisempaa kuin kolesteroli, ja aiheuttaa se verenpaine sydämellekin infarketeja ja vajaatoimintaa. Silti verenpaineen hoito on ihan surkeassa jamassa. Siihen voi vaikuttaa tosi paljon ruokavaliolla, olipa verenpaineen takana sitten mitä tarkempia mekanismeja tahansa.

  10. Rasva-asia on ollut viime aikoina pinnalla jatkuvasti. Kliinisen ravitsemustieteen opiskelijana aihe tietysti kiinnostaa hyvin paljon. Kiitos tästä informaattisesta paketista; vielä kun sen saisi kaikkien ohjelman katsoneiden nähtäville.

    Joitakin päiviä sitten käsittelimme luennolla sydän- ja verisuonitautien yhteydessä tulehdusinfektioiden yhteyttä sv-tauteihin; tutkimuksia on tehty, mutta yhteyttä niiden välille ei ole löytynyt. Valitettavasti minulla ei ole esittää viitausta tutkimustuloksiin tällä hetkellä.

    Esiin nousi kolesteroli sv-tautien aiheuttajana. Ruoasta saatava kolesteroli on suhteellisen pientä sen rinnalla, minkä verran elimistö itse muodostaa kolesterolia. Ja kolesterolia puolestaan elimistö valmistaa tyydyttyneestä rasvasta ja lyhytketjuisista hiilihydraateista eli sokereista. Sitä ei kuitenkaan voida kieltää, etteikö kolesteroli olisi suuressa roolissa ateroskleroottisissa sairauksissa kerääntyen verisuonten seinämien sisäpuolelle muodostaen sidekudoskattoja, jotka kasvaessaan repeävät aiheuttaen verisuonitukoksen riskin, pahimmillaan sydän- tai aivoinfarktin.

    Tulee myös ottaa huomioon se, että olemme yksilöitä. Kaikille vaikutus ei ole sama. On olemassa erilaisia geeniperimiä ja toisilla valitettavasti on geeni, jolloin esim. kolesteroliarvot nousevat herkemmin kuin toisilla kolesterolipitoisia ruokia nauttiessa.

    Itseäni kiinnostaa suuresti esillä ollut keskustelu maitorasvasta ja sen mahdollisista hyvistä vaikutuksista terveydelle. Jos se ei sittenkään ole niin paha kuin on tähän asti ajateltu? Vain tutkimusten kautta saadaan selville, mutta niitä tarvitaan useita ja aikaa luotettavien tulosten saamiseen voi vierähtää.

    Haluan korostaa, että en ole vielä ammattilainen, vaikkakin kovaa vauhtia siihen suuntaan menossa. Toivottavasti saamme tällaisten ohjelmien ja sitä seuraavien keskusteluiden kautta rakentavaa herättelyä, mikä auttaa edistämään meidän kaikkien terveyttä.

    1. Marjukka, maailma ei tosiaan ole valmis, ei varmaan maitorasvan osaltakaan.

      Usein kuulee sanottavan, että maitorasvan konjugoitunut linolihappo (CLA) on se terveellinen elementti. Ehkäpä, yhdessä kalsiumin ja proteinin kanssa (kalsiumista uutta esim. Twitter tililläni). Toisaalta CLA pitoisuudet mainossa ovat suhteessa transrasvaan n. 10-20 % niiden tietojen peusteella mitä olen löytänyt. Joten pelkkä CLA ei riitäne selittäjäksi. Kts. myös aiempi kirjoitukseni http://bit.ly/9a7VcC ja vanhan blogini uutinen CLA:sta http://bit.ly/aZmGS6 .

      Mitä inflammaation ja infektioon tulee, kyse on kahdesta usein erikseen miellettävästä asiasta. Inflammaatiolla, josta enemmän keskustellaan, viitataan lievään elimistön lehahdustilaan, yliärtyisyyteen jossa ei ole yhtä aikaa varsinaista tartuntatautia (infektioita), ja joka näkyy erityisesti verisuonten endoteelissä. Inflammaatio on ikäänkuin kytevä hiili, joka ei ole koskaan leimahtanut tuleen. Tietyt ravintoaineet kuten hiilihydraatit ja omega-6 rasvahapot lisäävät inflammaatiota. Inflammaatio näkyy veritesteissä esim. herkän CRP (ei siis tavallisen CRP:n) nousuna. Lihavilla, diabeetikoilla ja joissakin muissakin sairauksissa hCRP on koholla. Infektiot ja ravinto on aivan oma kapittelinsa, vaatisi ehkä pidemmät kirjoittelut.

      1. Kiitos selventävistä kommenteista. Luin linkkittämäsi jutut, tosin toiseen ei päässyt suoraan, mutta uskoakseni löysin tarkoittamasi kirjoituksen.

        Maitorasvan rasvahappokoostumus nykyisin ei tietämykseni mukaan ole kovin laadukas, kuten mainitsit kirjoituksessasi. Senpä takia minua kiinnostaa se, että olisiko sen mahdollista olla parempi esim. lehmän ruokintaa muuttamalla. Uskon kuitenkin siihen, että alunperin maidon rasva on ollut hyväksi ihmiselle, mutta koska sitä nykyisellään ei pidetä hyvänä etenkään sydämen terveydelle, suosin ja suosittelen käyttämään mahdollisimman paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljyjä.

        Kiinnostavaa tietoa tuo inflammaatio ja hiilihydraattien sekä omega-6:n yhteys. Ja nimenomaan tässä tarkoitetaan varmaan nopeita, lyhytketjuisia hiilareita? Niiden yhteydestä sv-tauteihin olisi mielenkiintoista selvittää enemmänkin.

        Ilo lukea monipuolista blogiasi!

  11. Tässä lainattua juttua siitä, miten Mozaffarian ja kumppanit poimivat rusinoita pullasta meta-analyysissään:

    ”They included the Finnish Mental Hospital trial, which is a terrible trial for a number of reasons.”

    ”They included two trials that changed more than just the proportion of SFA to PUFA.”

    ”They excluded the Rose et al. corn oil trial and the Sydney Diet-heart trial. Both found a large increase in total mortality from replacing animal fat with seed oils…”

    Lainasin täältä:
    New Review of Controlled Trials Replacing Saturated fat with Industrial Seed Oils
    http://wholehealthsource.blogspot.com/2010/03/leave-your-brain-at-door.html

    Huolestuttavalta näyttää. Veikkaan kuitenkin, että illan rasvakeskustelussa Fogelholm väittää (ilman näyttöä) rasvamuutoksen olevan terveellistä ja näin yrittää promotoida prosessoitujen kasviöljyjen (margariini) syöntiä.

    1. Enpä tiedä onko nuo puutteet sitten yhtään suurempia kuin niissä tutkimuksissa missä on tullut nollatulos PUFA/SFA korvauksessa. Kukahan tutkija väittäisi tehneensä täydellisen tutkimuksen? Kyllä kaikkien tutkimuksien loppuosassa pohdiskellaan puutteita, tai jos ei pohdiskella, niin sitten kannattaa miettiä millä asialla lehti on.

  12. ”Maitorasvan rasvahappokoostumus nykyisin ei tietämykseni mukaan ole kovin laadukas, kuten mainitsit kirjoituksessasi. Senpä takia minua kiinnostaa se, että olisiko sen mahdollista olla parempi esim. lehmän ruokintaa muuttamalla”

    Kyllä, mitä enemmän tuoretta ruohoa lehmän ruokavaliossa on, sitä enemmän tyydyttymätöntä rasvaa maito sisältää. Samalla kuitenkin myös enemmän transrasvaa – sekä CLA:ta että muita luonnollisia transrasvoja. Maitorasvan yleisin transrasva on vakseenihappo (18:1, trans-11), ja sen pitoisuus nousee jyrkästi tuoreen ruohon osuuden noustessa ravinnossa. Luonnontilaisen nautaeläimen rasva siis sisältää paljon (>4%) tätä transrasvahappoa.

    http://www.journalofdairyscience.org/article/S0022-0302(06)72263-9/abstract

    Vakseenihapon ei ole osoitettu olevan haitallinen ihmiselle. Mahdollisesti jopa päinvastoin. Elimistö muuttaa vakseenihappoa rumeenihapoksi (CLA):

    http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/76/3/504

    Hamstereilla vakseenihapon ja rumeenihapon syöminen parantaa HDL/LDL-suhdetta:

    http://jn.nutrition.org/cgi/content/abstract/135/8/1934

    Vakseenihappoa ei ole tutkittu ihmisellä läheskään niin paljon kuin CLA:ta, mutta ei ole mitään viitteitä siitä, että se olisi sydäntautien riskitekijä. Transrasvoista puhuttaessa pitäisi osata erottaa eri rasvahapot toisistaan. Trans-sidos molekyylissä ei tee siitä automaattisesti haitallista. Lehmän lihan ja maidon transrasvahappokoostumus on keskimäärin hyvin erilainen kuin hydrogenoidun kasviöljyn – märehtijöiden transrasvoihin ihminen on evoluutionsa aikana sopeutunut, kovetettujen kasviöljyjen transrasvoihin ei.

  13. ”Käsitys maitorasvan transsien haitattomuudesta on täsmälleen väärä. Kaikkien trans-rasvahappojen vaikutukset ainakin LDL/HDL kolesterolisuhteeseen ovat samanlaiset. CLA näyttää myös kuuluvan vaikutuksiltaan samaan koriin kuin muut transsit.. Lue Brouwer I ym. PLoS ONE 02 Mar 2010.”

    Tässä artikkeli: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2830458/

    Täytyy kyllä olla hyvä mielikuvitus, jotta voi perustella tuon katsauksen perusteella maidon transrasvan haitallisuutta:

    ”The effects of ruminant trans fatty acids on lipoproteins and heart disease are unclear. Some epidemiological studies showed no association [1], [3], [11] between ruminant trans fatty acid intake and heart disease risk, one showed a non-significant inverse association [2] and one a non-significant positive association [4]. Data on the effects of ruminant trans fatty acids on plasma lipoproteins in humans are limited.”

    Eli lähteesi perusteella näyttää siltä, ettei sydänsairauksien ja maidon transrasvojen välillä ole yhteyttä.

  14. Kovin tarkoitushakuiselta vaikuttaa tuo meta-analyysi kaikkine puutteineen. Onkohan ensin päätetty tulos ja sen jälkeen valittu tutkimukset mukaan? Ihan rehellisyyden nimissä en vetäisi siitä mitään johtopäätöksiä. Kannattaisi ehkä korjata tuota blogitekstiä yllä.

  15. Ihan rehellisyyden nimissä, kannattaa ehkä tyytyä niihin johtopäätöksiin jotka tutkijat tekevät. Palaan tähän seuraavassa kirjoituksessa.

  16. Asiasettiä jälleen, hienoa Reijo!

    Oletko muuten jo tutustunut uudempaan Ramsden et al. metaan, joka oli vielä Kraussia kriittisempi sekä päätyi kritisoimaan myös Mozaffarianin metaa. Olennaista oli että tällä kertaa tyydyttyneet pääsivät vieläkin vähemmällä ja pufa-kuutoset saattoivat jopa lisätä sydänsairauksia:

    http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=7930322&fulltextType=RV&fileId=S0007114510004010

    Itse olen ollut Ramsdenin tekstistä tämän neurobiologin blogikoosteen varassa, joten olisi kiva nähdä asiantuntijan kommentit tutkimuksesta:

    http://wholehealthsource.blogspot.com/2010/12/diet-heart-controlled-trials-new.html

    1. Hei Neo, jes olen tutustunut Ramsdeniin. Odotan innolla, että joku taho vastaa siihen. Veikkaisin, että Harvardista vielä kuuluu tutkimukseen liittyen. Omega-6 rasvoista Walter Willetillä on ollut selkeä kanta. Ne ovat eduksi. Kts. esim. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17876199 ja YouTube videopätkä viime syksyltä ravitsemusterapeuttien kongressista: http://www.youtube.com/watch?v=fsSe1dKzbxI . Hommaa komplisoi edelleen se, mitä ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia kirjoittaa blogissani rasvojen kuumentamisesta. Rasvojen kuumennuksen aiheuttamaa efektiä ei käsittääkseni ole otettu huomioon missään suuressa päätetapahtuma- tai kohorttitutkimuksessa. Odotan innolla, että Mozaffarian, Hu, Willett jne. vastaa Ramsdenin meta-analyysiin. En usko, että voivat olla vastaamatta, ottaen heidän suoraselkäisen tyylin käydä kiinni ongelmiin ja haasteisiin. Olen itse käsitellyt tätä Ramsdenia VHH-kirjoituksessani osa 4.

Comments are closed.