Terveyshyötyjen mittasuhteita

Minulle on melko vaikea hahmottaa erilaisten terveelliseksi ajateltujen elintapojen todellista vaikutusta sekä niiden mittasuhteita toisiinsa. Epäilen, ettei se ole ihan helppoa muillekaan. Meta-analyyseistä tai muuten kattavista tietolähteistä saatujen tulosten perusteella voi ainakin yrittää vertailla erilaisten muutosten vaikutuksia terveyteeen. Tässä muutama esimerkki:

LIIKUNTA

  • Heikkokuntoinen keski-ikäinen parantaa 2,5 tunnin viikottaisella kävelyllä (jaettuna useaan osaan) muutamassa kuukaudessa 10 % hapenottokykyään ilman merkittävää painonpudotusta → sydän- ja verisuonitautikuolleisuus alenee n. 15 %¹

LAIHDUTUS

  • Keski-ikäinen liikapainoinen laihduttaa vyötäröltä 7 cm  (10-15 kg) → sydän- ja verisuonitautikuolleisuus alenee n. 15 %¹

RASVA

  • Keski-ikäinen vaihtaa 7,5 E % (n. 17 g/pv) tyydyttynyttä rasvaa monityydyttymättömään → sepelvaltimotaudin riski alenee n. 15 %²
  • Keski-ikäinen vaihtaa 2  E % (n. 4 g/pv.) transrasvaa tyydyttyneeseen rasvaan→ sepelvaltimotaudin riski alenee n. 15 %³

LIHA

  • Keski-ikäinen nainen vaihtaa puolikkaan punaisen liha-annoksen (n. 50 g/pv) puolikkaaseen pähkinä-annokseen (n. 15-20 g/pv) → sepelvaltimotaudin riski alenee n. 15 %4

HUONOT HIILARIT

  • Keski-ikäinen vaihtaa 10 E % (n. 50 g/pv) huonoja (yksinkertaisia) hiilihydraatteja 10 E % (n. 20 g/pv) tyydyttyneeseen rasvaan → sydän ja verisuonitautitapahtuman riski  alenee n. 15 % 5

Nämä luvut on otettu erilaisia potilasaineistoista, eikä niiden yksioikoinen vertailu tee täyttä oikeutta. Suhtaudu tähän pienellä pilkkeellä silmäkulmassa 🙂

Mielestäni jonkinasteinen erilaisten toimenpiteiden julkinen vertailu olisi kuitenkin välttämätöntä tavalla tai toisella monesta eri syystä. Verorahoillamme toteutettavat toimenpiteet saisivat mielellään osua oikeaan. Yksittäisen kansalaisen pitäisi voida arvioida vaihtoehtoisia toimintatapoja, ja siten sovittaa toimenpiteet omaan elämään sopiviksi. Ravitsemusasiantuntijan olisi myös helpompi nähdä metsää puilta.

Meillä on jo SCORE -taulukko ja Finriski -laskuri. Miksei siis jonkintyyppinen ravinto- ja elintapainterventiolaskurikin?

______________________________________________________________________

1) Mikael Fogelholmin vieraskirjoitus Veteraaniurheilijan blogissa ”Hyvä kunto on terveellistä” . Fogelholm referoi meta-analyysien tuloksia.

2) Mozaffarian D et al. Effects on Coronary Heart Disease of Increasing Polyunsaturated Fat in Place of Saturated Fat: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PLoS Medicine. March 23 2010

3) Mozaffarian D & Clarke R. Quantitative effects on cardiovascular risk factors and coronary heart disease risk of replacing partially hydrogenated vegetable oils with other fats and oils. Eur J Clin Nutr. 2009 May;63 Suppl 2:S22-33

4) Bernstein AM et al. Major dietary protein sources and risk of coronary heart disease in women. Circulation 2010; 122: 876-883

5) Jakobsen MU et al. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 89: 1425-1432, 2009

4 thoughts on “Terveyshyötyjen mittasuhteita”

  1. ”sydän ja verisuonitautitapahtuman riski kasvaa alenee n. 15 %” — Siis kumpaa se nyt tekee? 🙂

    1. Aina ei ole helppoa päättää..:-) Kiitos vinkistä, nyt korjattu. Siis alenee.

  2. Olisi varmasti mielenkiintoinen ja luultavasti yllättäväkin taulukko, jos joku jaksaisi kerätä yhteen tämän hetkisen tiedon mukaisia riskejä keskenään vertailukelpoisesti. Aika työlästä ja vaikeaa tuollaisen taulukon tekeminen kuitenkin olisi. Reijonkin luettelossa on jo kolme eri riskityyppiä: kuolleisuus, tauti ja tapahtuma. Aika vaikea näitä on keskenään verrata, vaikka prosentit ovat samat.

    Toinen mielenkiintoinen taulukko olisi lukijaystävälliset prosentit eri tutkimusten tuloksista. 50% lasku kuolleisuudessa kuulostaa todella suurelta parannukselta, mutta käytännössähän se voi tarkoittaa vaikka 0,06%:n muutosta 0,03%:iin. 50 prosentin parannus, tai 0,03 prosenttiyksikön parannus. Sama asia, mutta ihan eri vaikutus normilukijalle muodostuvaan mielikuvaan. Lööppiä tehdessä voi sitten valita kumpi luku sopii paremmin omaan agendaan. Näitä lööppi-prosenttejahan käytetään nykyään surutta jopa arvovaltaisissa julkaisuissa.

    1. Erinomainen kommentti tuo prosenttikommentti. Suhteellisen riskin väheneminen voi todella näyttää suurelta, mutta jos absoluuttinen riski vähenee prosentin kymmenyksiä niin todellinen arvo jää kyllä ohueksi. Pyrin etsimään samanlaisia päätemuuttujia uudehkoista tutkimuksista, mutta en löytänyt. Ehkä tutkin asiaa vielä jatkossa vähän tarkemmin..

Comments are closed.