VHH ja vähärasvainen dieetti -erilaiset mieliteot

Olen pitkin talvea kirjoitellut VHH:sta (tähän saakka 9-osaisen kirjoitussarjan), mutta erilaisista mieliteoista ei ole ollut puhetta. Aihe on itsellenikin ajankohtainen sillä, kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni VHH:ta, ja huomasin muutoksia mieliteoissa.

Tämä tutkimus perustuu aiemmin jo useampaan otteeseen referoimaan Foster et al. -tutkimukseen, joka on siis yksi niistä kolmesta tähän saakka julkaistuista hiilihydraattirajoitteisista (VHH) kaksi vuotta kestäneestä tutkimuksesta. Päätulos silloin oli, että ruokavaliot olivat yhtä tehokkaita kahden vuoden kohdalla. Tutkijat eivät julkaisseet alkuperäisessä raportissa mieliteko- ja mieltymystuloksia, vaikka ne olivat ennalta suunniteltuja päätetapahtumia. Nyt huhtikuussa 2011 nämä tulokset julkaistiin Obesity -tiedelehdessä (Martin et al. 2011).

Tutkimusasetelma

Koehenkilöt satunnaistettiin joko VHH:lle (n=134) tai vähärasvaiselle ruokavaliolle  (VR) (n=136) kahden vuoden ajaksi. Tutkittavien painoindeksi oli lähtötilanteessa n. 36 ja paino n. 104 kg. Tutkimuksessa seurattiin

a) koehenkilöiden vahvoja äkkinäisiä mielitekoja (tai himoja, cravings) seuraaviin ruokiin:

  • makeiset ja makeat herkut
  • rasvaiset ruuat
  • hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoiset ruuat
  • rasvaiset pikaruuat (pitsa, hampurilaiset, ranskalaiset, perunalastut)

b) koehenkilöiden yleistä mieltymystä seuraavien ruokien suhteen:

  • sokeripitoiset ruuat
  • täysjyvä ym. matalan GI:n hiilihydraatit
  • vähänhiilihydraattia ja runsaasti proteiinia sisältävät ruuat

Mielitekojen tutkimiseen käytettiin validoitua FCI (food craving inventory) menetelmää ja yleisen mieltymyksen tutkimiseen validoitua FPQ -menetelmää (food preference questionaire).

Tulokset

  1. VHH:n aikana äkkinäiset mieliteot tärkkelyspitoisia kohtaan olivat harvinaisempia kuin vähärasvaisella ruokavaliolla
  2. VHH:n aikana yleiset mieltymykset sokeripitoisia ruokia ja komplekseja hiilihydraatteja kohtaan vähenivät enemmän kuin vähärasvaisella ruokavaliolla
  3. Vähärasvaisen ruokavalion aikana (VR) aikana äkkinäiset mieliteot rasvaisia ruokia kohtaan olivat harvinaisempia kuin VHH:n aikana
  4. VR:n aikana yleiset mieltymykset vähähiilihydraattisia (rasvaisia) runsaasti proteiinia sisältäviä ruokia kohtaan vähenivät enemmän kuin VHH:lla
  5. Yleiset mieltymykset vähenivät kaikkia ruoka-aineita kohtaan molemmilla ruokavalioilla verrattaessa lähtötilanteeseen
  6. VHH:lla koehenkilöt kokivat vähemmän näläntunnetta ensimmäisen vuoden aikana (miehillä nälän väheneminen oli naisia voimakkaampaa)
  7. Mielitekojen tai mieltymysten vähentymisellä ei ollut yhteyttä onnistumiseen laihdutuksessa
  8. Rasvaisten pikaruokien mielitekojen vähentymisessä VHH näytti olevan tehokkaampi useassa, vaan ei kaikissa aikapisteissä

Pohdintaa

Tämän tutkimuksen vahvuuksia ovat pitkäaikainen kesto ja validoitujen menetelmien käyttö sekä se että molemmat ryhmät laihtuivat yhtä paljon. Tutkijat edustavat Baton Rougen tutkimuskeskusta Yhdysvalloissa, jossa on vankkaa lihavuusosaamista. Puutteena on, että koehenkilöiden ravinnon saanti ei seurattu eri aikapisteissä tutkimuksen saantia. Täten ei ole täyttä varmuutta, miten ruokavaliot toteutuivat eri ryhmissä. Tutkijoiden mukaan tulokset vastaavat kuitenkin hyvin tilannetta, jossa tavalliset ihmiset pyrkivät omaksumaan  uuden ruokavalion normaalielämässä.

Tämä tutkimus on vastoin melko yleistä käsitystä, että joidenkin ruoka-aineiden välttäminen lisäisi niiden haluttavuutta, mielitekoa.

Ainakin VHH näyttäisi vähentävän himoa sokeri- ja tärkkelyspitoisia ruokia kohtaan. Lisäksi vähärasvainen ruokavalio vähentää himoa runsasrasvaisia ja -proteiinipitoisia ruokia kohtaan. Vaikka oma kokemukseni ei tuo lisäuskottavuutta tuloksille sinänsä, kiinnostuneena huomasin kuitenkin omien VHH-kokemuksieni olevan hyvin samanlaiset. Sokeripitoiset ruuat alkoivat suorastaan äklöttää, joskin ruisleipää ja raikkaita hedelmiä kaipasin varsinkin iltaisin. Se mitä tässä tutkimuksessa jäi tutkimatta, ja olisi ollut kiinnostavaa;  mitä tapahtui kasvisten, marjojen sekä hedelmien haluttavuudelle? Oma kasvisten käyttö lisääntyi entisestään VHH:n aikana, ja hedelmien mieliteko oli suuri.

Yleisten ruokamieltymyksien muuttuminen ei ollut yhteydessä laihtumiseen. Vaikka VHH esimerkiksi vähensi sokerin ja tärkkelyksen himoa, himon vähentyminen ei johtanut suoranaisesti parempaan laihtumistulokseen. Sama todistetiin vähärasvaisen ruokavalion aikana, yleisen mieltymyksen vähentyminen runsasrasvaisia- proteiinipitoisia ruokia kohtaan ei lisännyt onnistumistodennäköisyyttä laihduttamisessa. Mielitekojen ja mieltymyksen muuttumisen käytännön merkitys ei siis näytä kovin suurelta. Toki vähempien mielitekojen kanssa on helpompi elellä. Päivittäinen mielitekojen vähentyminen voi olla eduksi mielialan ja itseluottamuksen kannalta esim. henkilölle, jolla sokeripitoiset herkut ovat ongelma.

Nälän vähentyminen VHH:lla oli merkittävintä ensimmäiset 3 kuukautta, 12 kuukauden jälkeen tutkimuksen loppua kohden nälänkokemukset palasivat lähtötilanteen tasolle. Tämä viittaa joko siihen, että tutkittavat eivät jaksaneet noudattaa ruokavaliota kunnolla vuotta pidempään tai jostain tuntemattomasta syystä näläntunne muuttuu riittävän pitkän VHH:n jakson jälkeen.

Mieltymykset ja mielihalut muuttuvat merkittävästi juuri niitä ruoka-aineita kohden, mitä on tarjolla oman ruokaideologian mukaisesti. Rasvan rajoittaminen ei johda rasvanhimoon, vaan pikemminkin karttamiseen. Hiilihydraattien rajoittaminen ei johda hiilarihimoon, vaan juuri vähäisempään mieltymykseen hiilareita kohtaan.

Lopuksi

Selittäisikö tämä tutkimus myös osittain sitä kismaa jota vähärasvaisen ja VHH-leirien välillä koetaan? Jos olet pitkään ollut vähärasvaisella ruokavaliolla, et kaipaa rasvaisia ruokia, etkä voi ymmärtää (omasta mieltymysmaailmasta käsin) miten muut niitä niin hinkuvat. Jos olet ollut pitkään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, että todellakaan kaipaa sokeria ja muita hiilarihöttöjä, etkä todellakaan voi ymmärtää (omasta mieltymysmaailmasta käsin) miten muut niitä niin hinkuvat.

Lähde

Martin CK et al. Change in Food Cravings, Food Preferences, and Appetite During a Low-Carbohydrate and Low-Fat Diet. Obesity (Silver Spring). 2011 Apr 14. [Epub ahead of print]

3 thoughts on “VHH ja vähärasvainen dieetti -erilaiset mieliteot”

  1. Oma pitkäkestoinen ihmiskokeeni vähempihiilarisesta ruokavaliosta on osoittanut, ettei himo runsasrasvaisiin ruokiin ole kasvanut, ja himo runsassokerisiin on kadonnut. MUTTA jos poikkean normaalista ruokavaliostani (mitä teen aina silloin tällöin ihan tietoisesti), huomaan hyvin pian kehittämäni ”hiilareitten porttiteorian” vaikutuksen eli jokin hiilariruoka saattaa toimia triggerinä makeanhimolle, esimerkiksi ruisleipä saa monet hamuamaan lisää ruisleipää ja myöhemmin päivällä tekee jo mieli muutakin tärkkelystä ja sokeria sisältävää (näin siis käy ihmisille jotka ovat taipuvaisia hiilaririippuvaisuuteen). Ja toinen havaintoni koskee Atkinsin induktiota eli erittäin vähähiilihydraattista dieettiä: minulla se vasta laukaiseekin makean himon. Eli mun kroppani toimii juuri päinvastoin kuin ”oppien ja dogmien” mukaan pitäisi. (ja tähän ei nyt kenenkään tarvitse kiiruhtaa kertomaan että keho sopeutuu ja mieliteot kuuluvat alkuvaiheeseen 🙂 – aloitin hiilareitten rajoittamisen vuonna 2003). Lyhyesti: tärkkelyksen ja sokerin rajoittaminen johtaa tosiaankin makeanhimon vähenemiseen ja suu alkaa myös aistia makean herkemmin, paljaat mustikat ovat hurjan makeita ja jos joskus maistaa kakkua, se on jo pahan ällömakeaa. Valistunut arvaukseni on, että on kovin yksilöllistä johtaako hiilarirajoitus rasvaisten ruoan kaipuuseen, monilla se tehnee niin, mutta ei kaikilla. Olen joskus leikilläni kuvannut, että me ihmiset jakaannumme kahteen ryhmään: toiset ovat metsästäjiä (ja tykkäävät syödä rasvaa ja proteiinia harvemmin ruokailukerroin) ja toiset keräilijöitä (jotka syövät usein ja pieniä aterioita, paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä jne.). Nämä luontaiset mieltymykset vaikuttavat senkin jälkeen kun on vaihdettu runsashiilaristesta vähempi- tai vähähiilariseen.

    1. Kiitos omakohtaisesta kommentista Varpu! Tämä on just hyvä että tännekin tulee kommentteja omakohtaisista kokemuksista. Yksilöllisiä eroja on varmaan paljonkin. Itse muuten kaipasin jotenkin enemmän proteiinipitoisia ruokia kuin rasvaisia olessani kokeeksi VHH:lla. Minun oli hankala lisätä rasvan määrää korkealle. Ja tosiaan sokerin maistoin myös minäkin ällön makeana.

  2. En ole elamassani ollut koskaan millaan erityisella dieetilla, mutta olen aina himoinnut suolaisia/rasvaisia ruokia enka sitten vastaavasti pida yhtaan makeasta. Taidanpa kokeilla tata hiilihydraattien rajoittamista ihan uteliaisuuttani ja katsoa, miten se vaikuttaa mielitekoihini. Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista ja mielipiteista! 🙂

Kommentointi on suljettu.