Gluteeni- ja viljaherkkyys, onko niitä?

Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion (Keliakialiitto 2011). On olemassa myös ihokeliakia, jossa gluteeni aiheuttaa iho-oireita, kuten rakkulaista ihotulehdusta kyynärpäiden alueella. Keliakian diagnosointi perustuu viime kädessä suolesta otettavaan koepalaan (biopsiaan). Keliakian esiintyy jopa  2 %:lla väestöistä, vaikka Suomessakin diagnosoitujen keliakikoiden määrä on 0,5 % (Keliakian Käypä Hoito päivitys 2011).

Viime vuosina on kohistu paljon gluteeniherkkyydestä tai laajemmin viljaherkkyydestä, jossa on tai ei ole suolinukka- eikä iho-ongelmia, eikä biopsiassa tai keliakian vasta-ainetesteissä ole havaittavissa patologisia keliakiaan viittavia muutoksia. Gluteeniherkkyydessä tai viljaherkkyydessä, viljat aiheuttavat vatsakipuja, turvotusta ja muita vatsaongelmia, ja mahdollisisesti melkein mitä tahansa maha-suolikanavan ulkopuolisia oireita. On väitetty, että jopa n. 1-2 %:lla väestöstä on keliakia ja 6-9 % gluteeni- (tai viljaherkkyys).

Onko tällaista yliherkkyyttä ”oikeasti” olemassa?

Kolme vaihtoehtoa?

Mieleeni tulee kolme päävaihtoehtoa, joista viljojen aiheuttamat oireet voisivat johtua:

1) Gluteeni

2) Fruktaani, inuliini ja viljojen muut FODMAP -hiilihydraatit

3) Resistentti tärkkelys

Mielestäni kohta kaksi (2) on käsitelty riittävällä tarkkudella aiemmissa FODMAP -kirjoituksissani, joten viittaan siihen kirjoitukseen asiaan perehtymiseksi.  Totean vain, että ns. gluteeni- tai viljaherkkyydessä voi olla kyse viljojen fruktaanien tai inuliinin aiheuttamista turvotus- ja kipuongelmista, erityisesti heillä, joilla toiminnallisia vatsavaivoja, kuten IBS:ää.

Gluteeni

Gluteeni on viljojen proteiini, joka muodostuu gliadiinista ja gluteniinista. Olen kerännyt alle suoliston kannalta merkittäviä tutkimuksia gluteenin tai gliadiinin aiheuttamista oireista ja ongelmista ei-keliakikoilla.

Osa vatsavaivoista selittyy gluteeniherkkyydellä basofiili-aktivaatiotestissä

Italialaiset tutkijat selvittivät 120:n IBS -potilaan herkkyyttä lehmänmaidolle ja vehnälle. Kaikilta potilailta oli suljettu pois keliakia (suoli oli terve). Basofiili-aktivaatiotestissä, joka ei ole vakiintunut yliherkkyyksien testi, vehnälle herkkiä oli 21/120. Vehnälle herkiksi luokitellut hyötyivät merkittävästi vehnättömästä ruokavaliosta 2 vuoden seurannassa, eli heidän vatsaoireensa vatsaoireet helpottuivat. Tutkimukseen osallistui ainoastaan IBS -potilaiksi Rooman II kriteerein luokiteltuja potilaita (Carroccio et al. 2010). Koska potilaat altistettiin vehnälle, ei pelkälle gluteenille, on mahdollista, että vehnän fruktaanit ja inuliini sekoittivat tuloksia.

Osa IBS -potilaista hyötyy gluteenin poistamisesta?

Australialaiset tutkijat keräsivät lehti-ilmoituksella IBS-potilaita, jotka olivat ryhtyneet omatoimisesti gluteenittomalle ruokavaliolle ja kokivat hyötyvänsä siitä. Heidät (34 henkilöä) satunnaistettiin syömään päivittäin joko gluteenipitoisia leivonnaisia tai gluteenittomia leivonnaisia kuuden (6) viikon ajan. Leivonnaisten ulkomuodosta tai mausta ei erottanut kumpaan ryhmään ne kuuluivat. 60 % gluteenittomassa ryhmässä olleista,  ja 32 % gluteenipitoisia leivonnaisia käyttäneistä  (lumeryhmä) oli saanut mielestään riittävän helpotuksen (turvotus, ilmvaivat ja väsymys) tutkimuksjakson aikana. Kuten tuloksista huomaa, 40 % ei kuitenkaan hyöytynyt merkittävästi gluteenittomasta ruokavaliosta. (Biesiekierski et al. 2011, pronutritionistin uutinen).

Gluteeniherkkien suoli ei vuoda, mutta luontainen puolutusjärjestelmä on aktivoitunut

Amerikkalais-italialainen Alesio Fasanon tutkijaryhmä selvitti tänä vuonna miten diagnosoitujen keliakikoiden ja gluteenista oireita saavien ei-keliaakikoiden (tässä gluteeniherkkien) suolen läpäisevyys ja geeniekspressio eroavat (Sapone et al. 2011). Tutkijat havaitsivat, että ei-keliaakikoilla-gluteeniherkillä suolen läpäisevyys on normaali, heilä ei ole vuotavaa suolta. Lisäksi heidän suolinukka on terve, toisin kuin keliakikoilla. Itseasiassa gluteeniherkkien ei-keliakikoiden suolen ”tight junctions” olivat vielä tiukemmat , vähemmän läpäisevät kuin  kontrolleiden. Kontrolleina toimi dyspepsia (ylävatsaoireiset) -potilaat. Tutkijat olivat kiinnostuneita myös puolustusmekanismien toisesta puolesta luontaisesta puolustuksesta (innate immune response). Tutkimuksessa ilmeni, että gluteeniherkillä ei-keliakikoilla luontainen puolustusjärjestelmä, vaan ei autoimmuunijärjestelmä, on aktivoitunut, toisin kun keliakiassa. Dyspepsia -potilailla (kontrolleilla) luontainen puolustusjärjestelmä ei ollut aktivoitunut. Asia vaatii vielä vahvistusta satunnaistetuista tutkimuksista, koska poikkileikkausaineisto jättää runsaasti mahdollisuuksia virhelähteille.

Gliadiini -puolustusvasteen stimuloija

Fasanon tutkijaryhmä on spekuloinut, että nimenomaan gliadiini voisi olla se komponentti, joka polkaisee gluteenille herkistymisprosessin liikkeelle (Harris et al. 2008), ja että immuunijärjestelmän toimintakyky tai perinnölliset tekijät ratkaisevat kääntyykö herkistyminen keliakiaksi vai pysyykö se gluteeniherkkyytenä ilman suolivauriota (Sapone et al. 2011). Englantilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet gliadiinin laukaisevan luontaisen puolustusjärjestelmän reaktion myös täysin suolistoltaan terveillä (Bernardo et al. 2007). Kysymys kuuluu pystyykö vastaavanlaiseen reaktioon myös muut ruoka-aineet, vaikkapa kananmuna, kala tai liha. Asia taitaa olla vielä tutkimatta?

Kaikkinensa näiden tutkimuksien tulokset ovat alustavia, mutta viittaavat siihen, että osalle ihmisistä gluteeni aiheuttaa vatsavaivoja vaikka keliakiaa ei ole diagnosoitavissa. Osa oireista voi selittyä myös viljojen fruktaaneilla, joita yleisessä keskustelussa harvemmin huomioidaan suolisto-oireiden aiheuttajana. Vielä lienee mahdotonta sanoa, mikä on gliadiinin ja gluteenin erillinen vaikutus.

Resistentti tärkkelys

Resistentti tärkkelys on tärkkelyksen muoto, joka ei sula ja imeydy hyvin ohutsuolesta. Tällaista tärkkelystä on esim. raaoissa banaaneissa ja perunoissa. Yleensäkin siis raaoissa kasviksissa ja hedelmissä. Resistenttiä tärkkelystä on kuitenkin myös viljoissa, ja esim. leivässä.

Resistentti tärkkelys ei ole täysin vakiintunut käsite: joskus siihen lasketaan myös FODMAP -hiilihydraatit. Virallisesti resistentti tärkkelys jaetaan kuitenkin neljään luokkaan. RS1, RS2, RS3 ja Rs4. Näistä viimeksi mainittu ei esiinny luonnostaan ruoka-aineissa, vaan on kemiallisesti valmistettua. Ruotsalaisen selvityksen mukaan viljatuotteiden tärkkelyksestä n. 1-6 % on resistenttiä tärkkelystä, ja eniten resistenttiä tärkkelystä on kokojyväviljatuotteissa (Liljeberg Elmståhl 2002). Samassa tutkimuksessa päivittäinen resistentin tärkkelyksen saanniksi arvioitiin 3,2 g.

Resistentin tärkkelyksen suolisto-oireita aiheuttavat vaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin FODMAP -hiilihydraattien. Ne kulkeutuvat osittain imeytymättöminä läpi ohutsuolen ja päätyvät paksusuoleen. Paksusuolessa bakteerit fermentoivat niitä eli käyttävät energiakseen käymisprosessissa. Tästä seuraa suolistokaasujen syntyä (Phillips et al. 1995), joka voi aiheuttaa kipua, ilmavaivoja ja turvotusta.

Yhteenveto

Toisaalla netissä todetaan ”Ei kestä kuin hetki, kun verta alkaa lentää pierun mukana, ja sitten alkavatkin tosi ongelmat”. Mielestäni tässä ajattelussa on virhe. Uudet tutkimukset eivät viittaa siihen, että gluteeniherkkyys lisäisi suolen välitöntä vauriota tai veren vuotoa. Fasanon tutkimusten mukaan gluteeniherkkien suolinukka on terve, EIKÄ suoli ole yliläpäisevä. Samaan tulokseen tuli tässä referoitu Biesiekierskin tutkimus. Pitkään on tiedetty, että yleisin suolistosairaus IBS ei myöskään johda suolinukan vaurioon.

Jos vilja aiheuttaa vatsaoireita, voi kyseessä olla IBS, tai muu toiminnallinen vatsavaiva. Toiminallissa vatsavaivoissa viljojen FODMAP -hiilihydraatit ja resistentti tärkkelys aiheuttavat suolisto-oireita, ja tulevat helposti sotketuksi gluteeniherkkyydeksi. Viljat ovat merkittävä FODMAP -hiilihydraattien lähde (Moshfegh et al.1999).

Tästäkin huolimatta näyttää siltä, että on olemassa joukko gluteeniherkkiä ihmisiä, joiden vatsaoireita  ei selitä keliakia, tai mitkään hiilihydraatit. Kyse näyttää olevan luontaisen puolustusjärjestelmän kääntymisestä gliadiinia  vastaan. Oireita voitaneen hoitaa poistamalla gluteeni ruokavaliosta. Tämäkin tarina kyllä kaipaa vahvistusta ja lisää tutkimuksia. Alkutaipaleella vasta ollaan.

Luettavaa aiheesta muualla

1) jussiriekki.fi Keliakian rajamailla

2) Sajilata et al. Resistant Starch— A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety. 2006;5:1-17

3) WSJ.  Clues to Gluten March 15, 2011

14 thoughts on “Gluteeni- ja viljaherkkyys, onko niitä?”

  1. Aihe kiinnostaa, sillä gluteeniteroriaa heikentää minulla se, että tunnun sietävän viljoista kauraa kaikista huonoiten, vaikka sen pitäisi olla gluteenitonta tai ainakin hyvin vähägluteenista. RS:tä vastaan taas puhuu, että kestän papuja ja raakaa banaania aivan ongelmitta, samoin jäähdytettyä perunaa ja tattaria.

  2. Ehkä fermentoit hyvin tehokkaasti beta-glukaania, kauran kuitua? Onko itselläsi arvauksia?

  3. Tämä ei nyt liity viljoihin, mutta tuli mieleeni, että aiheuttaako pähkinät tyypillisesti vatsavaivoja? Muistaisin joskus kuulleeni siitä.Jos, niin onko tietoa mikä pähkinöissä vaikuttaa?

  4. En todella tiedä. Saan kaurasta ihottumaa sormiini, mikä kai viittaisi ennemmin allergiaan kuin kuituihin. Siihen riittää kirjaimellisesti yksi ainoa kaurahiutale. Serkullani on sama ihottumareaktio, mutta hänellä on diagnosoitu keliakia. Fasano vihjaa myös, että näitä erilaisia viljaongelmia voi kertyä useita samalle henkilölle.

  5. Pähkinäallergiassa ihmetyttää, että pähkinähän on yleisnimitys eri sukuisille koville ruoka-aineille. Maapähkinä kuuluu hernekasveihin, saksanpähkinä, parapähkinä, hasselpähkinä eivät ole mitenkään lähisukuisia, puhumattakaan kookospähkinästä joka on palmu.

    Mille pähkinäallergikko siis on allerginen?

  6. Ilmeisesti hassel on kasvitieteellisesti tö pähkinä, euroopan pähkinäpensas.

  7. Sopii mainiosti kysyä, vähän vierästäkin 🙂 . Enpä tiedä varmaa vastausta Marian kysymykseen, mutta ainakin manteleista tiedetään seuraavaa.

    Mantaleissa rasva on kapseloitunut tavalla, joka osittain estää manteleiden rasvan imeytymisen paksusuolesta. Rasva joka ei imeydy ohusuolesta päätyy paksusuoleen, jossa mikrobit sitä käyttävät ravinnokseen eli fermentoivat. Tässä on periaatteessa kyse samasta ilmiöstä kuin FODMAP:eissa, mutta sen aiheuttaa rasva eikä hiilihydraatti. Tässä linkki tutkimukseen ja lainaus: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18502914 ”Recent results have shown that the encapsulation of intracellular lipids by the cell walls restricts their digestion in the stomach and small intestine”

    Joskus pähkinäallergia (proteiinille herkkyys) voi kai ilmetä ilmetä myös vatsavaivoina.

  8. Mirka: oma pähkinäallergiani vaihtelee lajeittain. Tosipahoja ovat hasselpähkinä ja nykyään myös manteli, satunnaisesti voin syödä pekaani- ja saksanpähkinöitä muutaman ja pinjansiemeniä (oireita tulee mutta ei sietämättömiä – vielä) ja vapaammin pistaasia ja cashew-pähkinää. Tuntuu että muutkin tulevat useammille kuin yhdelle pähkinälle allergiseksi ajan kanssa jos se ensimmäinen pähkinäreaktio tulee. Pähkinät (erityisesti hasselpähkinä) ja mantelit aiheuttavat ymmärtääkseni aika helposti anafylaksiaa ja siksi niistä pitää olla tarkat merkinnät tuoteselosteissa.

  9. Onkohan niissä samoja proteiineja sitten? Pähkinäpensas (hassel) kuuluu koivukasveihin, manteli taas on persikan sukulainen jne, eli kova, avautumaton muoto on se morfologinen peruste jolla pähkinät luokitellaan pähkinöiksi. Prunuksien, siis persikat, aprikoosit, luumut ja mantelit, ovat taas pehmeän hedelmän sisällä, siksi mantelia ei lueta pähkinäksi. (Joo kaivoin lähdekirjan esill: Arne Rousin mainio kirja ravintokasveista.)

  10. Niin siis keliakian ja gluteeniherkkyyden lisäksi on vielä näitä harvinaisempi varsinainen IgE-välitteinen vilja-allergia. Ehkä tulevaisuudessa löyetään muitakin, kuka tietää. Lääkärini tuntui aavistelevan siihen suuntaan kun totesi, että vilja voi olla sopimatta kovin monella eri tavalla. Ikävän diagnoosin sijaan totesi, että jos vointi ilman on parempi, niin jättäisi itse yksinkertaisesti sen pois rikkomatta kroppaansa epävarman diagnoosin vuoksi.

  11. Kiitos kiinnostavasta artikkelista! Tuon Mirkan viimeisen kommentin innoittamana tekee mieleni kertoa, että itselläni aikoinaan jo aikuisiässä löydettiin ihan IgE-välitteinen allergia moniin aineisiin, mm vehnään, ohraan, kauraan, rukiiseen, tattariin . Ja oireita niistä tulikin mm suolistoon ja ajoittain ihollekin. Nyt tilanne on jo paljon parempi, mutta en silti käytä juurikaan näitä viljoja. Huomasin, että niistä tuli myös nivelkipuja ja väsymystä, jostain syystä varsinkin rukiista, jonka maustakin kyllä kovasti sinänsä tykkäsin.

    Myös lapsillani on vastaavia oireita ollut viljoista.( Kahdella kolmesta jo parantuneet, yhdellä vain lieventynyt tila)

    Mutta koko ajan ongelmallista on ollut, että keliakia vasta-aineita ei ole tällä nyt jo yläasteikäisellä pojalla, ei myöskään IgE-välitteisen allergian merkkejä. (Eikä ollut kahdella muullakaan pojallani)

    Kuitenkin esim vehnän syönnin jälkeen esikoiselleni tulee vatsakipuja ja ihottumaa. Joskus oireet tulevat nopeasti, joskus (varsinkin ,kun altistuksessa on ollut taukoa) oireet alkavat kehittyä viipellä jopa joidenkin päivien jälkeen ja pahenevat siitä sitten, Ihottuma ja vatsakivut tulevat aika ikäviksi, jos syöminen jatkuu kauan. Poika menee välillä ihan tuskasta käppyrään, kun on sortunut liikaa kokeilemaan onneaan kotim.viljatuotteiden kanssa.

    Mikäli poikani on täysin tarkka ruokavaliossaan ja välttää yliherkkyyttä aiheuttavia ruoka-aineita, iho menee täysin hyvään kuntoon ja kaikki kivut ja ripulikohtaukset loppuvat.

    Olen ajatellut, että kyseessä olisi siis muu viljan sopimattomuus kuin keliakia tai IgE-välitteinen allerginen reaktio.

    Mitenkähän olisi sen IgG-välitteisen reaktion kanssa…Olen samaa mieltä, että vilja voi olla sopimatta monella eri tapaa ja tulevaisuus tuo varmaan lisää valoa asiaan.

  12. Keväällä oli se tilanne, että lääkkeet eivät auttaneet (edes kortisoni ei oikein tehonnut), joten lääkärit olivat passittamassa leikkaukseen. Sairautena siis Colitis Ulcerosa (+ muutama muu). Olin lukenut kohtalotovereiden saaneen avun luontaistuotepuolelta, joten menin vielä homeopaatin juttusille. Neuvoi kokeilemaan gluteenin poisjättämistä ja lisäksi aloitettiin maitohappobakteerit, rauta ja pari muuta. Viikko tästä ja vatsa oli kunnossa. Ei ripuli, eikä varsinkaan verta.

    Perunan olin jättänyt puolta vuotta aiemmin lähes kokonaan pois (söin siis sitä hyvin harvoin), eikä se tuonut muuta kuin helpotuksen siihen syömisen jälkeiseen turvotukseen.

    Lisäksi tulin kesällä nyt miettineeksi, että kaksi kertaa akuuttivaihe puhkesi minulla viljan käytön lisäämisen jälkeen; ekalla kerralla söin aamuisin puuroa ja toisella kerralla söin aamupalalla mysliä.

    En tiedä, että mikä osa gluteiinia tässä on kyseessä, mutta aika iso vaikutus sen poisjättämisellä on ollut. Ja keliakiaa ei ole, se on tutkittu (ohutsuoli muutenkin kunnossa). Sitävastoin HLA-Keli -testi näytti positiivista kahden markkerin kohdalla.

    Vastaavasti olen lukenut, että jollakin gluteeniton ruoka toi vain vähän apua, mutta kun pois jäivät myös peruna ja riisi (tai maissi, en ikäväkseni muista enää kumpi), niin akuutit loppuivat siihen.

    Eli kaikilla kyse ei ole gluteenisensitiivisyydestä tai perunasta tai yleensäkään jostain yhdestä tekijästä. Ihmiset ovat erilaisia. Tämä kirjoitus siksi, että kohta puoli vuotta olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla ja koko ajan parempaan suuntaan mennään. Ja nimenomaan LUONTAISESTI gluteenittomalla, eli ei myöskään kauraa. Jotain perää tuossa gluteeniherkkydessä väitän olevan. Nyt jännityksellä odotan, että rauhoittuivatko muutkin autoimmuunisairaudet samalla…

  13. Hienoa kuulla, että oireet ovat lopulta hallinnassa! Jos ja kun tiedät lisää pitkän aikavälin tuloksista, laita pientä päivitystä!

Kommentointi on suljettu.