Henkilökohtainen kannanotto -VHH vs alhainen GI

Sain tällaisen lukijakysymyksen:

”..Pystytkö antamaan mulle rautalanka-mallin siitä, kumpi on parempi VHH vai GI -ajattelu? Onko GI parempi esim. diabeetikoille? Mitkä ovat karkeesti sanottuna hyödyt ja haitat, sekä ketkä on parhaimpia kohderyhmiä?”

Hyvä kysymys. Huomasin, että vähähiilihydraattista ruokavaliota koskevan kirjoitussarjani yhteenvedossakaan ei tähän ollut oikein selvää vastausta. Tieteellä ei varmaan ole asiaan yksiselitteistä vastausta. Alhaisen GI:n ruokavaliossa on paljon hiilihydraatteja, jotka imeytyvät hitaasti (kokojyvää, palkokasveja, raakoja vihanneksia, joitakin hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä). Höttöhiilarit on karsittu molemmista ruokavalioista.

Minusta kaikkein parasta olisi ottaa alhaisen GI:n ruokavaliosta, Välimeren ruokavaliosta ja karpaamisesta parhaat palat.  Se olisi suomalaisilla kasviksilla, marjoilla ja ruisleivällä höystetty Välimeren ruokavalio, josta olisi karsittu pois kaikki höttöhiilarit (pastaa kohtuullisesti on ok). Ruuan pitää maistua hyvältä, siksi omiin mieltymyksiini lähtökohdaksi sopii parhaiten Välimeren ja erityisesti Italialainen keittiö.

Takaisin kysymykseen. Tein tahallani kysymykseen vastatakseni hieman tarpeettoman korostettua pesäeroa hiilihydraattien osalta, jotta ruokavalioiden vällillä syntyisi eroja. Matalan GI:n ruokavalion voi koostaa rasvanlähteiden suhteen millaiseksi haluaa, mutta ajattelin tässä, että se sisältää eri rasvoja nykyisen suomalaisen keskivertoruokavalion suhteissa. Kiveen hakattuja määritelmiähän ei ole olemassa.

Lisäksi suomalaiseen VHH:n kuvittelin aika paljon prosessoitua ja punaista lihaa sekä voita ja kermaa, niiden lähikuvaotoksillahan kaikki MOT:t ja A-talkit ovat alkaneet. Tämähän ei elävässä elämässä ole aina totta, osa vähähiilihydraattista ruokavaliota käyttävistä kuluttaa vain vähän, tai ei lainkaan prosessoitua ja punaista lihaa jne.

Perustelut pohjatuvat monelta osin tekemääni kirjoitussarjaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliota, ja osin muihin kirjoituksiini, kuten esimerkiksi tähän. Suurelta osin ne pohjaa tieteeseen, mutta jotkin niistä ovat enemmän näkemyksiä ja mielipiteitä. Esimerkiksi odottavilla äideillä VHH:ta ei ole tutkittu, mutta oma kantani koe-eläin ja joidenkin epigeneettisten tutkimuksen pohjalta on, että erittäin runsas rasvan ja proteiinin saanti ei ole hyväksi raskausaikana. Tätäkin asiaa käsittelin kirjoitussarjassani.

Tästä yhteenvedosta tuli aika yksityiskohtainen. Silti sieltä puuttuu  monia sairauksia ja riskitekijöitä. Nämä koin kuitenkin tärkeimmiksi asioiksi. Tämä ei ole lähelläkään virallista suositusta, joten saa olla eri mieltä ja kommentoida 🙂

Ja vielä kerran: itse jättäisin kaikki höttöhiilarit pois suomalaismausteisesta Välimeren ruokavaliosta, jolloin GI asettuu alas luonnostaan, ja kokonaishiilihydraattimäärä vähenee tuonne 40 E % tietämille. Osa kansalaisista pitää jo tällaista karppaamisena, toiset kutsuisivat sitä ehkä hiilihydraattitietoisuudeksi.

12 thoughts on “Henkilökohtainen kannanotto -VHH vs alhainen GI”

  1. Hieno vertailu.
    Ja täytyy vielä todeta, että vaikka kuinka tuijottaisi vertailua, ei siitä löydä itselleen takuuvarmasti sopivaa ruokavaliota. Vaan jokaisen kiinnostuneen täytyisi tehdä itsellään ”ihmiskoe” ja katsoa minkälainen ruokavalio sopii. Esim. viljojen sopivuutta ei voi varmasti todeta millään lab. kokeella. Samoin hiilihydraattien päivittäinen määrä vaihtelee iän ja painon yms. mukana.

    Olisiko seuraava aihe: kuinka tarkkailla itse syömisten vaikutusta kehoon ja mieleen?

    1. Just näin se minustakin on. Ei ole yhtä ainutta oikeaa ratkaisua, eikä taulukossa esitetyt kannanottoni ole 100 %:sti betoniin valettuja.

      Tuo on hyvin haastava, mutta kiinnostava aihe! Katsotaan, syntyykö siitä vielä jotain. Kaiken mokomin muut bloggaajat tarttukoon myös aiheeseen!

      Parasta karppauksessa mielestäni on juuri tämä, että se on herättänyt kansakunnan miettimään laajemmin koko ruokavaliota kohtaan, ja pohtimaan erilaisten ruokavalioiden sopivuutta omaan tilanteeseen.

      Itse olen huomannut, että aamiaiselle ja lounaalla melko vähähiilihydraattinen ruokavalio on paras tae sille, että olen vireässä tilassa ja nälkä pysyy loitolla. Kohtuullisen hiilarimäärän aika on sitten illalla. Tämä sopii mulle, mutta ei varmaan ole kaikille mikään patenttiratkaisu. Kirjoitin aiheesta aiemmin blogissani:

      http://www.pronutritionist.net/tehokkaana-toissa/

  2. Tämäniltainen Hyvinvointi-ilta oli todella mielenkiintoista kuunneltavaa. Kiitos. Oli ilo kuunnella. Nyt kun vielä saataisiin meidänkin maahamme LCHF-ruokavalio hyväksytyksi lihavuuden ja kakkosdiabeteksen hoidossa, asiat olisi oikein hyvin, kun ei tarvitsisi enää omia syömisiään kamalasti puolustella diabeteshoitajan luona käydessä. Veri- ja sokeriarvot kiittävät, joten alituinen puolustusasemissa oleminen ja osittainen salailu syömisistä hoitajakäynneillä käy hieman raskaaksi. Salailu ja myötäily siksi, ettei aina jaksa alkaa vääntää ja puolustella.

    Nimimerkillä Pitkäsokerinsa normaaliksi karpannut kakkosdiabeetikko

    1. Kiitos syster! Diabeteksen hoitosuositukseen karppaus, vaikka tämä täsmä- tai hyväkarppaus (höttöhiilarit pois) ei tosiaan ole meillä päässyt. Se ”sallitaan” lihavuuden Käypä Hoitosuosituksessa, joskaan sitä ei suositella, ja sananvalinnat ovat suosituksessa sellaiset, että ei sieltä selvään karppaus tule esille.

      Suomessa niinkuin muuallakin maailmassa suurin osa, vaan ei suinkaan kaikki, tiedemaailman guruista on melko lailla vastaan karppausta. Se ei enää mielestäni johdu niinkään tutkimuksien puutteesta, vaan siitä että karppaaminen sotii jossain määrin niitä prinsiippejä ja dogmeja vastaan, joita on pidetty kaikkein kantavimpana peruskivinä ravitsemustieteessä (tyydyttyneen rasva vaarallisuus, vähärasvaisuus, kohtuullisesti proteiineja, lautasmalli jne.). Eilisessä lähetyksessä me olimme Fogelholmin kanssa aikalailla samaa mieltä karppauksen päälinjoista. Keskustelu ja kuulijoille jäänyt käsitys olisi tietysti ollut aivan toisenlainen jos YLE olisi kutsunut mukaan Radio Suomeen jotkin toiset ravitsemus- tai lääketieteen edustajat.

  3. En löytänyt Mikael Fogelholmille sähköpostiosoitetta, joten toivoakseni viestini menee perille tätä kautta. Välittänet viestini MF:lle, ellei lue blogiasi. MF lanseerasi käsitteen täsmäkarppaus, joka on minusta aika ontuva. Eikö MF voisi käyttää tuon täsmäkarppaus-termin tilalla jo hyvinkin vakiintunutta termiä hyväkarppaus. Silloin kaikki (myös karpit) ymmärtäisivät, mistä on kyse. Myös lanseeraamasi Suomalainen vhh on lähellä jo vakiintunutta termiä hyväkarppaus.

  4. 1. Miten 60-120g hiilaria voi olla 15-35% normaali-ihmisen ylläpitoenergiasta. Tuosta tulee vain 1400-1600 kaloria??? Tuoko on sinusta suomalaista tyypillistä ylläpitokarppausta?

    2. Oletko tutustunut naapurimaamme LCHF-hoitoon nimenomaan 2-diabeteksen yhteydessä. He näyttävät olevan ensimmäisiä, jossa ruokavalio on vaikuttanut jopa insuliinin kulutukseen. Ja heillä nimenomaan karsastamasi maito- ja eläinrasvainen LCHF on ehkäissyt selvästi myös diabeetikkojen SVT-riskiä (Karlshamnin 44 kuukauden tutkimus)

    Näin tutkijan kannalta elämme mielenkiintoisia aikoja. Muutamassa vuodessa ehkä nähdään, missä päästään kansanterveydessä pitemmälle, suomalaisella ruiskarpilla vaiko ruotsalaisella LCHF’llä 🙂

    1. Nuo luvut voisi sliipata 2000 kcal tasoa vastaaviksi, se on totta. Alhaisen GI:n luvut tulevat suurinpiirtein 1800-2000 kcalin ruokavaliosta ja karppauksen 200-300 kcal alemmasta ruokavaliosta. Kiitos huomiosta, tarkkennan kalvot paremmalla ajalla!

      En ole tutustunut insuliinin kulutukseen Ruotsissa, mutta sehän kuulostaa ihan hyvältä. Veijo P laittoikin linkin ja kommenttia aiemmin Ruotsin tilanteesta ”Keskustelua aikuistyypin diabeteksen ruokavalio hoidosta” -kirjoitukseeni.

      1. Hyvä juttu

        Entä ehtisitkö tutustua Ruotsin tilanteeseen vaikka jo toista vuotta ilmestyvän LCHF lehden kautta? Sen päätoimittaja oli aikoinaan ko tehtävässä Ruotsin Lääkärilehdessä, sen kirjoittajista yllättävän suuri osa on tiukasti ammattilaisia, ja hoitohistorioitakin alkaa olla jo monen vuoden seurannassa.

        Saisit sieltä ehkä luotettavamman kokonaiskuvan kuin pubmedistä tai julkisesta mediasta? Kun kerran tieteen rahoitus (eli tutkimus ja varsinkin julkaisut) ynnä media ei ole kenenkään niitä tuntevan mielestä objektiivisen tasapuolista, niin varmaan kannattaisi edes kuunnella kummankin tahon perustelut mahdollisimman hyvin asian tuntevasta lähteestä?

        (PS. Ihan kysymyksenä: sinulla varmaan on syykin siihen, miksi tulit käyttäneeksi karppauksessa 400 kaloria alempia arvoja. Olisin todella todella utelias kuulemaan siitä syystä; jokin lähdekö?)

  5. ”En suosittele: Teholiikuntaa harrastavalle jne.”’

    Mikset? Eihän tuossa tarvitse kuin käyttää vähän älliä hiilaritankkauksen suhteen, varsinkin jos puhutaan yli 2500kcal kokonaiskulutuksesta, jolloin kokonaishiilarit liikkuu jo lähellä 100g(15%).

  6. Mielipide… Perustuu tähän kirjoitukseeni: http://bit.ly/pmZ8Kj

    Anarobisessa suoritukssessa, esim. kovassa salibandytreenissä, hiilihydraattivarannot pitää olla kunnossa, että jaksaa useita treenejä viikossa. Tämä ei ehkä päde ihan kaikkiin ihmisiin, mutta tutkimuksien perusteella tuli tällainen käsitys. Omat karppikokemukset ovat samansuuntaisia. Pienellä harjoituspäivän hiilarien määrän lisäyksellä pärjäsin treeneissä jollain lailla, mutta en ollut terävänä. Ehkä sopii silti joillekin, en sulje sitä pois tai kiellä.

  7. Kiitos, se on paljon parempi ilman prosentteja 🙂

    Vielä voisi tuon ”suomalaisen” VHH’n alarajan tiputtaa suomalaisten VHH’laisten toteuttamille tasoille, ellei sinulla ole tuohon 60 grammaan reaalimaailman perusteluja. Oma, jo yli 11 vuoden kokemukseni sekä netissä että sen ulkopuolella kertoo nimittäin selkeästi muuta.

  8. Mainitsit ”Suomalainen VHH”-mallin, jossa 60-120g hh sopii erityisesti aikuistyypin diabeetikkojen lihavuuden hoitoon. Oma kokemukseni on se, että nuo rajat ovat aivan liian korkeat, jotta aikuistyypin diabeetikon verensokeriarvot normalisoituisivat ja paino putoaisi. Jos hh:t ovat jossain 30-70g tienoilla, homma kyllä onnistuu. Silloin verensokeriarvot normalisoituvat melko nopeasti ja painokin putoaa. Tästä on useita aikuistyypin diabeetikkojen kokemuksia. Kokemusta on myös siitä, että myöhemmin diabeetikon tervehdyttyä hiilarirajaa voi tuosta nostaa hyvinkin tuonne mainitsemaasi tasoon, mutta alkuvaiheen ruokavaliohoidoksi siitä ei ole, jos halutaan selviä tervehtymistuloksia aikaiseksi.

Comments are closed.