Jenni Lapin haastattelu FODMAP -ruokavaliosta

Tämän tekstin on kirjoittanut ravitsemusterapeutti,  TtM Jenni Lappi. Jenni valmistelee väitöskirjaa viljan kuidun ja sokeriaineenvaihdunnan välisistä yhteyksistä. Jenni on ollut mukana äskettäin ilmestyneen kuitua koskevan katsausartikkelin kirjoittamisessa, ja hän kiinnostunut vatsanterveyteen, suoliston mikrobiflooraan ja ruokavalioon liittyvistä asioista.

1) Jenni, olet perehtynyt FODMAP -rajoitteiseen ruokavalioon IBS:n hoidossa. Onko mielestäsi IBS -potilaille parempaa hoitoa olemassa tai näköpiirissä?

Tällä hetkellä Suomessa IBS-potilaille ei ole olemassa parempaa  hoitoa.

Nykyinen usein kuultu ohjeistus potilaille on välttää niitä  ruoka-aineita, jotka itselle aiheuttavat oireita. Tämä on liian  suppea ja riittämätön ohjeistus, sillä potilaat ovat usein sekaisin  ja ymmällään siitä, mikä heille edes oireita aiheuttaa, tai  tulkitsevat väärin oireita aiheuttavat ruoka-aineet. Nykyisissä  ärtyvän suolen ruokavalio-ohjeissa kehotetaan mm. lisäämään  ruokavalioon vehnälesettä, mikä voi pahentaa oireita, vaikka lisäyksen aloittaisikin asteittain annosta lisäämällä.

Ruisleipä on  myös hyvin yleinen oireiden aiheuttaja suomalaisilla IBS-potilailla.  Nykyisissä ruokavalio-ohjeissa on toki hyvää se, että IBS-potilasta  ohjataan syömään kiireettömästi, omaa elimistöään kuunnellen sekä  harrastamaan itselleen sopivaa liikuntaa. Myös perunan,  maitovalmisteiden, ravintorasvojen, lihan, kalan ja kananmunan  osalta nykyiset ohjeistukset ovat päteviä. Kuitenkin FODMAP- rajoitteinen ruokavalio täydentäisi nykyistä ohjeistusta merkittävästi ja  parantaisi IBS-potilaiden laadukasta hoitoa.

Lääkärit voivat myös suositella potilaille masennuslääkkeitä IBS:n  hoitoon. Ärtyvän suolen oireyhtymää ei ole syytä hoitaa lääkkeillä,  kun tehokas ruokavaliohoitokin olisi saatavilla. Todennäköisesti vie  kuitenkin aikaa, ennen kuin lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset Suomessa tulevat tietoisiksi FODMAP -rajoitteisenruokavalion  olemassaolosta ja osaavat ohjata potilaansa ravitsemusterapeutin  ohjaukseen. Ennen kuin ruokavaliota voi laajemmin suositella, olisi  myös ravitsemusterapeutit koulutettava kyseisen ruokavalion  toteuttamiseen.

2) Tämä ruokavalio vähentää prebioottisen kuitua muistuttavan aineksen määrää paksusuolessa. Oletko huolissasi IBS – potilaiden sydän- ja verisuoniterveydestä  FODMAP -rajoitteisen ruokavalion aikana?

Jos ruokavalio on koostettu oikein ja monipuolisesti, pelkkää  ruokavalion aiheuttamaa riskiä sydän- ja verisuoniterveydelle tuskin on. Monipuolinen ruokavalio sisältää ruoka-aineita kaikista  ruokaryhmistä, eli kasviksista, marjoista ja hedelmistä,  ravintorasvoista, viljavalmisteista, maitovalmisteista sekä lihasta/ kalasta/munasta (tai korvaavista kasviproteiinin lähteistä). FODMAP- ruokavaliossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että  kasviksista, marjoista ja hedelmistä valitaan sopivat tuotteet,  jotta niiden käyttömäärä on runsasta, maitovalmisteet korvataan  sopivilla vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla sekä viljavalmisteisiin valitaan vehnän ja rukiin sijasta sopivammat  raaka-aineet, eli esimerkiksi täysjyväriisiä, kauraa, spelttiä,  tattaria, hirssiä. FODMAP -ruokavalion ei ole tarkoitus olla tiukka.  Suositeltavaa onkin, että ruokavalio on joustava, ja pieniä määriä  myös ns. sopimattomia ruoka-aineita voi toki olla ruokavaliossa.  Käyttömäärät riippuvat yksilöllisestä sietokyvystä, jonka usein  oppii itse kokeilemalla.

3) Tutkimuksien mukaan joka neljäs IBS -potilas ei hyödy  FODMAP – rajoitteisesta ruokavaliosta. Olisiko näiden kohdalla  kokeiltava vielä muita ruokavalion keinoja?


Vaikea sanoa nykytietämyksen valossa. Ennen FODMAP -rajoitteisen ruokavalion  aloitusta on aina selvitettävä, ettei oireiden taustalla ole mitään  sairautta. Eli tutkimuksilla on suljettava pois keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet, infektiot, suolistoloiset,  rasvaripuli tai sappihapporipuli. On mahdollista, että FODMAP  ruokavaliolle reagoimattomat henkilöt ovat herkkiä gluteenille,  vaikkei heillä keliakiaa olekaan. Tästä on kuitenkin vielä hyvin  vähän tutkimusta. Jotta gluteeniherkkyyden olemassaolo varmistuisi,  on vielä tehtävä tutkimuksia mekanismien ja biomarkkereiden  löytämiseksi. Kuitenkin, jos tarkasti, asiallisten ohjeiden mukaan  toteutettu FODMAP-ruokavalio ei auta, eikä taustalla ole mitään  muuta selittävää elimellistä tekijää, voi gluteenitonta ruokavaliota  toki asiantuntijan ohjauksesta kokeilla.

4) Oletko valmis suosittelemaan tätä ruokavaliota IBS -potilaille  Suomessa?

Ehdottomasti kyllä. Ruokavalio ei ole kuitenkaan mikään  yksinkertainen toteuttaa. Jotta ruokavalion merkityksen, sisällön ja  vaikutusmekanismit ymmärtäisi oikein, on ruokavalioon hyvä perehtyä ammattilaisen eli laillistetun ravitsemusterapeutin ohjauksessa.  Ennen laajamittaista ruokavalion suosittelua olisi kuitenkin Suomen  ravitsemusterapeutit koulutettava FODMAP-ruokavalion ohjaukseen.

Kiitokset haastattelusta Jenni!

4 thoughts on “Jenni Lapin haastattelu FODMAP -ruokavaliosta”

  1. Pienempänä söin aina paahtoleipää aamuisin, kun en tiennyt vielä kuiduista mitään. Nykyään olen siirtynyt ruisleipään joka välissä, koska tunnen jo kuitupitoisen ravinnon.

  2. Ruisleipääkin voi paahtaa. Meillä pojat tekevät sitä. Pinnan voi vielä hieroa valkosipulinkynnellä ennen voitelemista, mahtavan hyvää. Samalla voi uskoa, että osa tärkkelyksestä muuttuu resistentiksi. 😉

  3. Paahdetun ruisleivän voi vielä ”voidella” avokadolla, laittaa puolikovaksi käytetyn kananmunan päälle. Kohtuullisen maukasta, kun lisää vielä vähän pippuria ja muita mausteita maun mukaan.

  4. Avokadolla voitelu on hyvä idea. Samoin Kavlin voileipäpikkelsi on älyttömän hyvää. Mua on aina kummastuttanut, miksi suositellaan aina sitä margariinia, vaikka muitakin ihan jopa virallisterveellisiä rasvalähtietä olisi. Sokeriton pähkinävoi.

Kommentointi on suljettu.