Kokojyvä, mustikka ja kala -kova kolmen kopla

Sydänliitto ja Diabetesliitto yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa lanseerasivat viime vuonna uuden ruokavaliomallin, Itämeren ruokavalion. Alla oleva kuva näyttää kutakuin sen miltä se näyttää, ja sen tarkemman määritelmän voi tarkistaa tästä.

Itämeren ruokavalion ympärille on perustettu tutkimusohjelma yhdessä pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimusohjelman nimi on SysDiet. Ohjelman peruspointti on selvittää, miten meillä Pohjoismaissa erityisen runsaasti käytössä olevat ja terveellisiksi luokitellut elintarvikkeet vaikuttavat lihavuuden ja aikuistyypin diabeteksen sekä sepelvaltimotaudin varhaisiin merkkeihin. Tällaisia varhaisia merkkejä ovat esimerkiksi:

  • matala-asteinen tulehdus (low grade inflammation), jota mitataan esim. herkällä CRP:llä
  • verisuonten sisäpinnan eli endoteelin toimintakyvyn häiriö, jota voidaan mitata esim. E-selektiinilla

Tutkimusohjelma ei käsittääkseni sisällä päätetapahtumatutkimuksia, kuten sydäninfarkti, aivohalvaus tai diabeteksen ilmaantuminen. Kyse on siis riskitekijätutkimuksista eli surrogaattimarkeritutkimuksista (Kts. kuva tutkimusnäytön hierarkiasta tästä). Ohjelma sisältää myös nutrigenomiikkaa, metabolomikkaa jne. Tästä projektista ei ole vielä varsinaisia tuloksia.

Nyt kuopiolaiset tutkijat ovat  kuitenkin julkaisseet tutkimuksen Itämeren ruokavalion joidenkin tekijöiden vaikutuksesta terveyteen puhtaasti suomalaisessa SYSDIMED -tutkimusohjelmassa (deMello et al 2011). Tutkimusryhmää johtaa Matti Uusitupa. Teemaan liittyviä aiempia tutkimuksia on julkaistu esim. Maria Lankisen väitöskirjassa, kts. esimerkiksi tämä tutkimus tai tämä

Menetelmät

Kaikilla koehenkilöillä oli häiriöitä glukoosiaineenvaihdunnassa (esidiabetes) ja merkkejä metabolisesta oireyhtymästä. Heidän BMI oli keskimäärin 31.

A) Ryhmä, Healthy Diet:

  • Leivästä tuli 20-25 % päivittäisestä energiasta, ja leipä oli runsaskuituista ruis- tai vehnäleipää (7-14 % kuitua)
  • Kokojyväpastaa vähintään 35 g /viikko
  • Rasvaista kalaa vähintään kolme kertaa viikossa (100-150 g/kerta). Kalan laadulle ei asetettu tavoitteita (paistamisessa kasviöljyä/margariinia)
  • Kuivattua mustikkaa jauheena kolmena eri annoksena per päivä (vastaa 300 g tuoretta mustikkaa per päivä)
  • Muutoin koehenkilöt noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan, ja saivat esimerkiksi käyttää kohtuullisesti marjoja jos olivat niin ennenkin tehneet

B) Ryhmä, WGED:

  • Leivästä tuli 20-25 % päivittäisestä energiasta, ja leipä oli runsaskuituista ruis- tai vehnäleipää (7-14 % kuitua)
  • Kokojyväpastaa vähintään 35 g /viikko
  • Kojojyväkauraa sisältävä välipalapatukka (koko 13 g/pv)
  • Muutoin koehenkilöt noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan, eivätkä lisänneet kalan eikä mustikan käyttöä

C) Ryhmä, Control

  • Eivät saaneet käyttää mustikkaa
  • Rasvaista kalaa korkeintaan kerran viikossa
  • Kokojyväviljatuotteita oli määrä välttää
  • Viljatuotteet oli määrä valita valkoisten ”höttöhiilareiden joukosta”

Mustikat, kokojyväviljatuotteet ja kaurapataukka jaeltiin osallistujille ilmaiseksi. Rasvaisen kalan lisäkäytöstä aiheutuvat kulut korvattiin Healthy Diet -ryhmälle.

Ensijainen päätetapatuma: Plasman matala-asteisen tulehduksen biokemialliset merkit (inflammation markers)

Toissijaiset päätetapahtumat: herkkä CRP ja E-selektiini niillä, jotka eivät käyttäneet statiinia (27 % käytti statiinia). E-selektiini on endoteelifunktion kuvaaja ja herkkä CRP matala-asteisen tulehduksen. Glukoosiaineenvaihduntaa kuvaavat suureet.

Ruokavaliomuutokset

Ruokavaliossa tapahtuneet muutokset (leike kaikille avoimesta artikkelista). (Klikkaa suuremmaksi)

Muutama mielenkiintoinen havainto lähtötilanteesta:

  • Rasvan saanti kaikissa ryhmissä 31-33 E %.
  • Tyydyttyneen rasvan saanti n. 12 E %
  • Kuidun saanti lähtötilanteessa 22-29 g/pv
  • EPA+DHA lähtötilanteessa n. 0,2-0,4 g/pv
  • ALA (alfa-linoleenihappo) 1.4-1,7 g/pv

Keskeiset muutokset energiaravintoaineissa verrattuna lähtötilanteeseen:

  • A-ryhmä (mustikka-kala-täysvilja):
    • Kuidun saanti lisääntyi 7 g/pv
    • Hiilihydraattien osuus lisääntyi 1,5  E %
    • Kokonais rasvan saanti väheni 2,5 E %
    • Tyydyttyneen rasvan saanti väheni n. 1 E %
    • Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti pysyi ennallaan
    • EPA+DHA lisääntyi 1,7 g eli (498 %)
  • B-ryhmä (täyvilja + kaura)
    • Kuidun saanti lisääntyi 2 g/pv
    • Hiilihydraattien osuus lisääntyi 1,5 E %
    • Kokonais rasvan saanti väheni 2 E %
    • Tyydyttyneen rasvan saanti väheni n. 1 E %
    • Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti väheni n. 1 E %
    • EPA+DHA lisääntyi 0,7 g eli (203 %)
  • C-ryhmä (höttöhiilariryhmä)
    • Kuidun saanti väheni n. 5 g/pv
    • Hiilihydraattien osuus väheni 0,5 E %
    • Kokonais rasvan saanti lisääntyi 0,6 E %
    • Tyydyttyneen rasvan saanti väheni 1 E %
    • Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti väheni n. 1 E %
    • EPA+DHA lisääntyi 0,3 g eli (129 %)

Tulokset

Inflammaation biokemilliset merkkiaineet

Herkkä CRP (hs-CRP) väheni sekä Healthy Diet (A) että  WGED -ryhmässä (B) tilastollisesti merkitsevästi lähtötilanteeseen verrattuna, kun statiinikäyttäjät suljettiin pois. C -ryhmässä (Control) muutos ei ollut ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuva alla. Statiininkäyttäjien ottaminen mukaan analyysiin laimensi tuloksia.

A ja B -ryhmässä täysviljan syöminen oli yhteydessä alhaisempaan herkkään CRP:hen eli mitä paremmin osallistujat söivät heille annetut täsyviljavalmisteet ja välttivät valkoisia viljoja sen alhaisempi oli matala-asteinen tulehdus.

Endoteelitoiminta

E-selektiini väheni (eli endoteelitoiminta parani) vain Healthy Diet (A) ryhmässä. Myönteinen muutos havaittiin sekä statiininkäyttäjillä että ei-käyttäjillä. E-selektiinin vähentyminen oli yhteydessä EPA+DHA:n ja kuidun saantiin, eli mitä enemmän kuitua ja mainittuja omega-3 rasvahappoja saatiin sitä paremmin endoteeli toimi.

Glukoosiaineenvaihdunta

Healthy Diet (A) ja WGED (B) vähensivät kahden tunnin oraalisen sokerirasituksen aikaisia glukoosiarvoja tilastollisesti merktisevästi (6,7/6,6 mmol/l→6,1 mmol). Healthy Diet myös paransi  ensivaiheen insuliinieritystä sekä beta-solujen toimintaa kuvaavaa ”disposition index” iä sekä ”glucose AUC” ’ia. Insuliinisensitiivisyydessä ei havaittu eroja, tai muissa sokeriaineenvaihdunnan mittareissa ei havaittu muutoksia.

Yhteenveto tuloksista

Pohdinta

Mustikka-kala-täysvilja -ryhmässä (A) havaittu herkän CRP:n muutos  (-27 %) on melko lähellä sitä, mitä kliinisissä lääketutkimuksissa on havaittu kaikken tehokkaimmilla statiineilla (Ridker et al. 2008). Toki on muistettava, että tulos nähtiin niillä, jotka eivät käyttäneet statiinia.

Yllättävää tässä tutkimuksessa on, että täysvilja riittää saamaan aikaan yhtä hyvän tai jopa paremman anti-inflammatorisen vaikutuksen kuin täysviljan, kalan ja mustikan yhtäaikainen käyttö. Kysymysmerkiksi kai jää oliko kaura tässä ratkaiseva tekijä.

Endoteelin toiminta parantui sekä A -ruokavalioilla riippumatta käyttivätkö koehenkilöt statiinia. Endoteelitoimintaa voidaan siis kohentaa vaikka henkilö, jo käyttäisi statiinia. Endoteelitoiminnan huonontuminen on varhainen merkki sydän- ja verisuonirauksien ilmaantumisesta. Endoteelitoiminnan parantamiseen tarvittiin tässä tutkimuksessa myös kalan käytön lisääminen.

Glukoositoiminnan suhteen A -ruokavalio paransi tilannetta eniten, sillä se myös ”normalisoi” insuliinineritystä parantuneen glukoosirasitusarvon lisäksi. B -ruokavalio paransi vain sokerirasituksen arvoja.

Tämäkin tutkimus osoittaa, että  raffinoitujen hiilihydraattien, höttöhiilareiden, korvaaminen kokojyväviljalla parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Tämä on yhdensuuntainen tulos meta-analyysitiedon kanssa. Uutta on, että rasvainen kala ja täysvilja yhdessä toimii vielä paremmin. Viime aikoinahan on saatu väestötutkimuksista ristiriitaista tietoa ja viitteitä siitä, että kalan rasva voisi jopa edesauttaa diabeteksen puhkeamista (Feskens editorial AJCN 2011).

Tutkijoiden mukaan tämän tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että terveellisen ruokavalion vaikutukset sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä välittyvät useiden muidenkin tekijöiden kuin LDL -kolesterolin ja ravinnon tyydyttyneiden ja monityydyttyneiden rasvojen kautta. Itse uskon, että haiman jatkuva piskaaminen höttöhiilareilla johtaa ongelmiin ainakin geneettisisti altiilla henkilöillä. Endoteelin ja tulehduksen suhteen täysvilja, marjojen polyfenolit ja kala omega-3 rasvoineen tekijöineen voi olla eduksi. Yksi näistä muista kalan edullisista tekijöistä voi olla tauriini -aminohappo (Yamori et al. 2010, Grimble 2006).

Tämä tutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonitautien varhaisia merkkejä voidaan vähentää lisäämällä kalan ja mustikoiden käyttöä sekä korvaamalla valkoinen höttövilja täysviljalla, pääasiassa rukiilla. Vaikka tutkimus ei kata kaikkia Itämeren ruokavaliokolmiossa olevia ruokia (kuten juureksia ja kaaleja) on se osoitus siihen suuntaan, että kotimaisistakin tarpeista saadaan erittäin terveellistä ruokaa.

Lähde

de Mello VD, Schwab U, Kolehmainen M, Koenig W, Siloaho M, Poutanen K, Mykkänen H, Uusitupa M. A diet high in fatty fish, bilberries and wholegrain products improves markers of endothelial function and inflammation in individuals with impaired glucose metabolism in a randomised controlled trial: The Sysdimet study. Diabetologia. 2011 Aug 26. [Epub ahead of print]

14 thoughts on “Kokojyvä, mustikka ja kala -kova kolmen kopla”

  1. ”Kysymysmerkiksi kai jää oliko kaura tässä ratkaiseva tekijä.”

    Kaurakeksien (Elovena) käyttö keskimäärin päivässä WGED-ryhmässä oli 13 g (eli n. kolmannes yhdestä keksistä). Kauraa tutkittavat saivat keksistä keskimäärin vajaa 5 g/pv (36% keksistä kauraa). Ja tämä on siis keskiarvo, koska moni ei syönyt keksejä ollenkaan ja osa 2 kpl/pv.

    Kauran käyttömäärä oli siis huomattavan pieni rukiiseen verrattuna, joten aika epätodennäköisenä pidän sitä, että vaikutus CRP:hen olisi välittynyt kauran kautta tässä tutkimuksessa.

  2. Osasitko sitten Jenni spekuloida miksi WGED ryhmässä herkkä CRP laski enemmän kuin Heathy Diet -ryhmässä? Onko tähän joku selitys, kun kaurassa ei ollut riittävää eroa ja täysviljaosuuden oli määrä olla sama näissä ryhmissä. Sattumaa?

    1. Hyvä kysymys. Enpä tiedä. Eikä tätä taidettu pohdiskella artikkelissakaan.

  3. Voisiko jostain saada selville tuon matala-asteisen tulehduksen raja-arvot ja miten muuttuneet? Minulla oli lähes 15 vuotta CRP aina 10-14 (ilman mitään tulehduksia) ja aina sanottiin, ettei ole hätää, se on vain jäänyt jostain aiemmasta nuha-kuumesta ylös ja laskee ajanmittaa alas. Se voi kestää jopa puoli vuottakin. Aloin itse tutkimaan asiaa ja tein ruoka-aineisiin remontin. Kaskummaa seuraavassa mittauksessa CRP oli 4. Mainitsin asiasta työterveydessä, mutta minun vain kuviteltiin olevan tälläinen ”vähän proaktiivinen- itseoppinut” tapaus ja asiaa ei kommentoitu.

  4. Katja, kyse on herkästä CRP:stä (S-hs-CRP), joka on eri asia kuin tavallinen CRP (S-CRP). Tavallista CRP:tä ei käytetä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä, vaan tulehdustautien merkki. Yleensä mitataan tätä tavallista CRP:tä eikä herkkää CRP:tä, todennäköisesti näin on sinunkin kohdalla. Googlamalla esim. HUSLAB in sivuilta löytyy lisätietoa. Sieltä koskien herkkää CRP:tä: ”Viitearvo naiset, alkaen 18 v 0.05 – 3 mg/l”.

    1. Reijo, samaa CRP:ta eli C-reaktiivista proteiinia noissa molemmissa tutkimuksissa mitataan. Liite ”herkkä” liittyy tutkimusmenetelmään eikä mitattavaan yhdisteeseen.

      Päätäntärajat ovat vain erilaiset: tulehdustaudeissa normaalin yläraja on 10 mg/l, mutta sydäntaudin diagnostiikassa viitearvon yläraja on noin 3 mg/l.

  5. Täytyy sanoa, että melko isoja johtopäätöksiä vedetään taas suppeasta tutkimuksesta. Myöskin muutokset herkässä CRP:ssä ryhmien kesken pieniä. Osoittaa tietysti, että hiilareiden vähentäminen tai järkeistäminen on hyödyllistä kuitenkaan VHH vaihtoehtoa ei ollut vertailussa mukana. Tutkijoiden nimiä katsellessa haiskahtaa vähän Imperiumin vastaiskulta…

    1. ”Täytyy sanoa, että melko isoja johtopäätöksiä vedetään taas suppeasta tutkimuksesta.”

      Ja tämähän on toki vain ”virallisen” linjan synti?

      NOT! 🙂

      ”Osoittaa tietysti, että hiilareiden vähentäminen tai järkeistäminen on hyödyllistä kuitenkaan VHH vaihtoehtoa ei ollut vertailussa mukana.”

      Eikä Okinawan dieettiä. Eikä Masai-dieettiä. Eikä Warrior-ruokavaliota. Eikä Ornishia. Jne. jne. ad infinitum

      ”Tutkijoiden nimiä katsellessa haiskahtaa vähän Imperiumin vastaiskulta…”

      Jos nyt kuitenkin tuijotettaisiin tuloksia ja tutkimuksen laatua ensisijaisesti.

  6. …herää siis väistämättä kysymys halutaanko etsiä totuutta vai tukea tutkijoiden omaa käsitystä ruoka-asioista

  7. C) Ryhmä, Control
    Eivät saaneet käyttää mustikkaa
    Rasvaista kalaa korkeintaan kerran viikossa
    Kokojyväviljatuotteita oli määrä välttää
    Viljatuotteet oli määrä valita valkoisten “höttöhiilareiden joukosta”

    Ryhmäasettelulla on hienosti varmistettu, että tutkimuksesta saadaan positiivinen tulos tapahtui mitä tapahtui. Ryhmän C ruokavalio huomioonottaen herkän CRP:n erot ovat häkellyttävän pieniä.

  8. Polttaa jo…

    Tyypillisimmät muutaman viikon/kuukauden kuluessa ilmenevät tavanomaiset riskimarkkerimuutokset siirryttäessä imeytyviä sokereita rajoittavaan ravitsemukseen ovat:

    -Triglyn lasku <1
    – HDL:n nousu aikaisempaan omaan vertailuarvoon verrattuna
    – LDL kohoaa tai pysyy ennallaan laskeakkseen myöh.
    -hsCRP laskee <1

    Metabolista oireyhtymää sairastavilla tai T2DM potilailla muutokset ovat selvimmät:
    -sokeriarvot hakeutuvat normaalitasoon (lääkitystä vähennettävä)
    -verenpaine alenee (huom lääkitys)
    -paino laskee

    Sokerihiilihydraatti olkoon limppua, lörtsyä, mitä vain, muutos hidastuu tai jää vaillinaiseksi.
    Vihannekset, marjat OK, mutta ei nykyiset ylimakeat hedelmät.

    Suomessakin näistä on kirjoitettu vuosia. Kunhan nyt uskovat ensiksi ne, joiden sana vielä painaa.ja vaikuttaa.

  9. Tiukkaa kommenttia pukkaa, kiitoksia vaan. Ravitsemus ja terveys blogi laittoi myös erittäin kriittisen kannanoton tähän tutkimukseen. Fakta kuitenkin on, että täysviljajakson aikana tulehdus väheni kun vertailun kohteena oli lähtövaiheen huonot hiilarit.

  10. ”Ravitsemus ja terveys blogi laittoi myös erittäin kriittisen kannanoton tähän tutkimukseen.”

    Niinpä laittoi. Tosin tässä ei ollut nähdäkseni kovinkaan suurta tolkkua. En nimittäin tiedä miten muutoin Jari lähtisi tutkimaan ruokavalion X terveellisyyttä kuin vertaamalla sitä johonkin toiseen vaihtoehtoon.

    Jos taas kyse oli siitä, että ”Healthy diet”ia ei verrattu jonkinlaiseen vhh-ruokavalioon, niin siinä(kään) tapauksessa en pidä kritiikkiä järin merkittävässä roolissa. Jokaikiseen tutkimusasetelmaan ei tarvitse eikä edes voida laittaa mukaan jokikistä ruokavaliomallia. Vhh-dieetin terveellisyydestä (tietyt parametrit huomioiden, lyhyemmällä välillä) on joka tapauksessa näyttöä.

Kommentointi on suljettu.