Onko kalaöljy vienyt meitä kuin pässiä narussa?

Omegakolmoset ne hyvän terveyden takaa. Näin ajatellaan. Pronutritionist blogin lukijoista  58 % äänesti omegojen puolesta, kun piti valita vahvimmin sydänsairauksien esiintymiseen liitetyt rasvat. Toiseksi jäi evidenssi tyydyttynyttä rasvaa vastaan (27 %) sydänsairauksien tekijänä. Itsekin popsin omegakolmosia.

Menneenä talvena Harvard julkaisi myös näkemyksensä rasvahapojen  terveysvaikutuksista. Oletuksen mukaisesti äärimmäisenä plussalla komeilee mestariomega-3 rasvahapot ja pahiten miinuksella trans-rasvat. Jos omega-3 rasvahapot on tuolla tavalla superia, varmaan tieteellinen näyttökin on supervahva?

Mitkä rasvat ovat terveellisiä, mitkä eivät? (Harvard university, 18.2.2011)

Suomalaisen dyslipidemian (rasvatautien) Käypä Hoito -suosituksen näytönastekatsauksen mukaan (2009) omega-3 rasvahapot laskevat triglyseridejä, lisäävät LDL -kolesterolia (n. 6 % tai 0,2 mmol/l) eivätkä vaikuta sokeritasapainoon. Myös uuden voin puolustuskirjan kirjoittaneet  verisuonikirurgi Taina ja liikuntafysiologi Jani Somppi suosittelevat omega-3 rasvahappoja lisättäväksi päivittäiseen ruokavalioon.

Kuten näiden rasvakirjoitusten startissa mainitsin, rajaan nämä muut sairaudet tarkastelun ulkopuolelle. Tässä kirjoituksessa käyn läpi erityisesti uusia meta-analyysejä, eli aiempien tutkimusten kokoomatutkimuksia, omega-3 rasvahappojen vaikutuksesta sydän-ja aivoterveyteen sekä diabetekseen.

Omega-3 rasvojen epäonnistumia

Itse olen ollut ihmeissäni vuonna 2010 ja 2011 julkaistujen satunnaistettujen päätetapahtumatutkimuksien tuloksista sydänpotilailla. Niissä missään ei ole tullut selkeää hyötyä omegojen hyväksi. (Kroumhout et al. 2010, Galan et al. 2010, Manger et al. 2010 ja Kowey et al.. 2011). Lisäksi kaksi viime vuosien Harvardin prospektiivista väestötutkimukset on osoittanut, että kalaöljy voi liittyä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. (Djoussé et al. 2011 & Kaushik et al. 2009)

Kaikki  muutkaan eivät ole nähneet kalaöljyä autuaaksi tekevänä.  Vuonna 2010 kesäkuussa julkaistu meta-analyysi toteaa seuraavasti johdannossaan (Fillion et al. 2010):

”Multiple randomized controlled trials (RCTs) have examined the cardiovascular effects of omega-3 fatty acids and have provided unexplained conflicting results.”

Mihin tämä innokkuus ja usko omegoihin perustuu?

Sydänkuolemat

Chen et al. (2011) tekivät meta-analyysin omega-3 rasvahappojen vaikutuksista satunnaistetuissa sekundaaripreventiotutkimuksissa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tiedemiehet tutkivat kalaöljyn vaikutuksia sydämen pysähdyksestä johtuviin äkkikuolemiin sellaisilla henkilöillä, joilla oli sydäntauti ja lääkitys. Tutkijat löysivät meta-analyysiin yhteensä 10 kelpuutettavaa tutkimusta, joissa oli yhteensä 33 429 koehenkilöä.

Päätulokset

Niillä koehenkilöillä, joilla oli jo käytössä suositusten mukainen lääkitys sepelvaltimotautiin (statiini, ACE-estäjä, beta-salpaaja jne.) eivät hyötyneet lainkaan omega-3 rasvahappojen käytöstä. Sen sijaan koehenkilöt, joilla ei ollut sairauteensa kunnollista lääkitystä hyötyivät omega-3 rasvahapoista. Heidän riskinsä kuolla äkisti sydänsairauteen väheni 36 %. Jälkimmäiseen havaintoon kannattaa suhtautua pienellä varauksella, sillä 36 % vähenemä on paljolta riippuvainen Lyon Heart -tutkimuksesta, joka oli multifaktoriaalinen Välimeren ruokavaliomallia koskeva tutkimus painottaen rypsiöljyä (!).

Kommentti

Sydänperäisten kuolemien määrä on Suomessa vähentynyt runsaasti. Sepelvaltimotauti sinänsä ei ole hävinnyt minnekään, se on siirtynyt vain vanhempiin ikäluokkiin. Oireetonta sepelvaltiomotautia sairastaa (tietämättään asiasta mitään) joukko suomalaisia. Heille omega-3 rasvahapoista ja rasvaisesta kalasta on hyötyä. Sen sijaan kardiologin tiukassa seurannassa oleva monilääkitty sydänpotilas ei sydämen näkökulmasta näyttäisi juurikaan hyötyvän omega-3 rasvoista. Kokonaan toinen asia, ja varmaan tutkimatta on, auttaako hyvin lääkittyä sepelvaltimotautipotilasta omega-3 rasvahapot esim. dementian tai muiden sairauksien estossa.

Aiemmin Skeaff & Millerin meta-analyysi oli osoittanut, että sydänkuolemat yleensä vähenevät 19 %. Skeff & Miller eivät erotelleet niitä, joilla on jo sydänlääkeet ja niitä joilla ei. Heidän havintonsa taitaa olla sopusoinnussa Chenin havainnon kanssa (lääkityillä 0-hyöty, ei-lääkityillä -36 %).

Sellainen havainto on meta-analyysistä vielä kirjoitettava, että mukana oli sekalainen seurakunta omega-3 rasvahappoja. Suurin osa tutkimuksista oli tehty kalaöljyllä, mutta mukaan mahtui myös puhtaita kalatutkimuksia ja alfa-linoleenihapolla (pellavansiemenöljyssä ja rypsiöljyssä oleva rasvahappo) tehtyjä tutkimuksia.

Verkkoputken uudelleen ahtautumisen esto (restenoosin esto)

Pallolaajennus on nykyään suosittu sepelvaltimon ahtauman hoitomenetelmä. Sepelvaltimo laajennetaan ahtauman kohdalta ilmatäytteisellä katetripallolla, ja tämän jälkeen ahtaumaan asennetaan yleensä verkkoputki eli stentti. Verkkoputken tarkoitus on pitää ahtaumakohta auki, koska toimenpide ei sinänsä poista plakkia suonesta tai ylipäätään hävitä ahtaumaa. Verkkoputken sisään kasvaa kuitenkin nopeasti uutta proliferatiivista solukkoa ja on varsin tavallista (ainakin ei-lääkkeellistä stenttiä käytettäessä), että verkkoputken aukko kasvaa umpeen ja auhtauttaa uudelleen suonen. Jos tämä tapahtuu ensimmäisen 6 kuukauden aikana, puhutaan restenoosista.

Fillion et al. 2010 tutkivat omega-3 rasvahappojen vaikutuksia kuolemiin (total mortality) ja restenoosiin korkean riskin potilailla. Fillion valitsi mukaan merkittävän joukon alle vuoden tutkimuksia (restenoosi ilmenee nopeasti), ja niinpä hänen saalinsa olikin selvästi suurempi kuin yllä mainitun Chenin, yhteensä 29 tutkimusta.

Päätulokset

Alla oleva leike tästä kaikille avoimesta tutkimuksesta kertoo tulokset kokonaiskuolleisuuden suhteen (klikkaa suuremmaksi).

Kuten kuva osoittaa omega-3 rasvahapot eivät vähentäneet kuolleisuutta. Ainoastaan yksi tutkimus oli kirkkaasti ”plussalla” (Marchioli et al eli GISSI -tutkimus), mutta vastaavasti yksi tutkimus oli kirkkaasti miinuksella (Burr). Muissa tutkimuksessa ei kuolleisuushyötyä tai -haittaa ilmennyt, vaikka ”trendi” olikin omega-3 rasvahapoille edullinen.

Restenoosin suhteen tulokset olivat samankaltaisia. Kahdessa tutkimuksessa havaittiin hyötyä restenoosin suhteen, mutta muissa ei. Siten omega-3 rasvahapot eivät vähentäneet restenoosia merkitsevästi (klikkaa suuremmaksi).

Kommentti

Tässä meta-analyysissä oli myös suurin osa tutkimuksia, joissa oli käytetty rasvaista kalaa tai kalaöljyä (yksi α-linoleenihappotutkimus). Sinänsä mielenkiintoista oli myös se, että kalaöljyjen käyttäjien riski lopettaa tutkimus ennenaikaisesti tai saada mahasuolikanavan haittavaikutuksia (esim. röyhtäisyt) näytti olevan n. 30 % korkeampi kuin lumeella. Omega-3 rasvahappojen annoksella ei näyttänyt olevan yhteyttä tuloksiin eli esim. suuri annos omega-3 rasvahappoja ei tuonut sen enempää hyötyä kuin pienikään.

Fillionin meta-analyysien jälkeen on julkaistu yksi suuri satunnaistettu kalaöljytutkimus Ranskasta (Galan et al. 2010). Siinä jälleen kerran valmiiksi huonosydämisiä (n= 2 501) satunnaistettiin joko kalaöljylle tai lumeelle 4,7 vuodeksi. Kalaöljy ei vähentänyt kuolleisuutta eikä sepelvaltimotautitapahtumia, eikä myöskään aivoinfarkteja. Tutkimus kantaa nimeä SU.FOL.OM3.


”Terveiden” sepelvaltimotaudin ehkäisy

Edellä esittelin tutkimustuloksia koehenkilöillä, joilla on jo sairas sydän. Nämä tulokset perustuivat kaikki satunnaistettuihin päätetapahtumatutkimuksiin, jotka ovat siis näytön asteeltaan vakuuttavimmat (syy-yhteys voidaan havaita). Valitettavasti satunnaistetut tutkimukset tehdään usein kaikkein sairaimmilla henkilöillä, koska ”tapahtumia” (infarkteja jne.) sattuu enemmän, ja tutkimukset voidaan siten toteuttaa nopeammin ja pienemmällä rahalla.

Mitä sitten tiedetään tervesydämisten suojaamisesta? Ikävä kyllä tilanne taitaa olla sellainen, että tosi vähän. Ilmeisesti on olemassa vain yksi satunnaistettu tutkimus päätetapahtumatutkimus sydämeltään terveillä ihmisillä. Tämä on nimeltään JELIS (Yokoyama et al. 2007).

JELIS

Tutkimuksessa oli mukana suuri joukko (n=18 645) japanilaisia, joilla oli korkea kolesteroli. 80 % tutkituista oli sydämeltään terveitä. ”Terveiden” tulokset analysoitiin erikseen. Tervesydämisillä omega-3 rasvahapot eivät vähentäneet sydäntapahtumia tilastollisesti merkitsevästi (trendi – 18 %), vaikka omega-3 rasvahappojen annos oli suuri. Tutkimuksessa käytetty omega-3 oli puhtaasti EPA:a ( 1800 mg/vrk), ei lainkaan DHA:ta.

Väestötutkimuksien tulokset

Viimeistään siinä vaiheessa, kun satunnaisista tutkimuksista on puutetta, katse kohdistuu väestötutkimuksiin. Viimeisin väestötutkimuksien meta-analyysi taitaa olla Skeaff & Miller vuodelta 2009 (kaikille avoin tutkimus). Kuten väestötutkimuksessa yleensä, tässäkin on mukana sydämeltään sairaita, mutta suurin osa koehenkilöistä lienee tervesydämisiä.

Oheinen kuva leike kertoo tuloksen sydänkuolleisuuden osalta (klikkaa suuremmaksi).

Sydänkuolemat vähenivät 18 % (p=0,006). Hyvin samanalaiset tulokset saatiin myös ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien osalta, sillä kalaöljy näytti vähentävän erilaisia sydäntapahtumia n. 15 %, joskaan tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Eteisvärinä eli flimmeri

Sydämen eteisvärinä (eng. atrial fibrillation) on erittäin yleinen rytmihäiriö. Eteisvärinä on erittäin yleinen ja muita sairauksia, kuten aivohalvausta ja sydämen vajaatoimintaa sekä läppävikoja aiheuttava tauti. Sen kokee joka neljäs yli 40 -vuotias elämänsä aikana (Käypä Hoito).

Liu et al. 2011 julkaisi Heart -tiedelehdessä satunaistettuihin tutkimuksiin perustuvan meta-analyysin omega-3 rasvahapoista eteisvärinässä. He kelpuuttivat mukaan yhteensä 10 tutkimusta, joissa paroksymaalisesta (kohtauksittaisesta) eteisvärinästä kärsiviä potilaita (n=1995) oli satunnaisettu lumeelle tai omega-3 rasvahapoille.

Päätulokset

Omega-3 rasvahapot eivät estäneet eteisvärinän ilmaantumista (RR=0,81, p=0.24).

Tämän tutkimuksen jälkeen ilmestyi vielä JAMA -tiedelehdessä yksi eteisvärinätutkimukseksi varsin laaja (n=663) ja melko pitkäkestoinen tutkimus. Sen tulos oli samanlainen. Omega-3 rasvahapoista annoksella 4 g/vrk eivät ollut hyötyä eteisvärinän estossa (Kowey et al. 2011)

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnasta omega-3 rasvahoilla on ilmestynyt ilmeisesti vain yksi päätetapahtumatutkimus. GISSI-HF -tutkimuksen mukaan omega-3 rasvahapot saattaisivat vähentää hieman sydämen vajaatoimintapotilaiden sairaalaan joutumista (-8 %) ja kuolemia (-9 %)  (Gissi-HF investgators 2008). Väestötutkimuksista on saatu viitteitä, että omega-3 rasvahapot voivat suojat sydämen vajaatoiminnan kehittymiseltä (Mozaffarian et al. 2011)

Tyypin 2 diabetes

Triglyseridit ja LDL

Tyypin 2 diabeteksessa on tyypilllistä veren korkeat trglyseridiarvot. Vuonna 2009 tehdyssä RCT -tutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä analysoitiin, miten omega-3 rasvahapot vaikuttavat veren triglyseridiarvoihin (Hartweg et al). Keskimäärin 3,5 gramman annos (melko iso annos) vähensi triglyseridejä 0,4 mmol/l ja lisäsi veren LDL -kolesterolia 0,11 mmol/l. HDL -kolesteroliin kalaöljy ei vaikuttanut.

Sokerit
Samaisessa edellä mainitussa Hartwegin meta-analyysissä havaittiin, että tyypin 2 diabeetikoiden paasto- ja pitkäaikaissokeriarvot (HbA1c) eivät muutu merkittävästi kalaöljyn vuoksi. Tosin on edelleen esitetty, että kyse on annoksen suuruudesta. Erittäin suuret annokset, lähemmäs  10 g/pv kalaperäisiä omega-3 rasvahappoja voivat heikentää sokeriarvoja (Rudkowska et al. 2010)

Endoteelifunktio
Diabeetikoilla ja liikapainoisilla uuden katsauartikkelin mukaan omega-3 rasvahapot parantavat endoteelifunktiota. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu terveillä. Huono endoteelifunktio on sydän- ja verisuonitaudin ennusmerkki. (Egert et al. 2011)

Diabeteksen ilmaantuminen

Tästä aiheesta en onnistunut löytämään suhteellisen tuoretta meta-analyysiä. Kuten johdannossa yllä tuli esille, joissakin uusissa väestötutkimuksissa on tullut esille, että kalaöljy voi liittyä aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen. Tosin eräs vielä uudempi prospektiivinen väestötutkimus osoitti, että kasviperäinen omega-3 rasvahappo, α-linoleenihapon, voisi jopa suojat diabetekselta (Brostow et al. 2011). Aiemmin suomalaisessa poikkileikkauksiin perustuvassa väestötutkimuksessa oltiin runsas omega-3 rasvahappojen saanti liitetty diabeteksen ehkäisyyn (Feskens et al. 1995). Mikä siis lie totuus?
Löysin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä olleen pääkirjoituksen. Siinä Edith Feskens (2011) ottaa kantaa siihen, suojaako omega-3 rasvahapot diabetekselta vai edesauttavatko sen puhkeamista. Feskens kallistuu lopulta seuraavaan suuntaan: kaloista peräisin olevat omega-3 rasvahapot eivät oleellisesti vaikuta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen, mutta kasviöljyperäinen α-linoleenihappo vaikuttaa jossain määrin suojaavalta, joskin siihenkin liittyy ristiriitoja.
Tällä haavaa lienee oikeutettua päätetellä, ettei kalaöljy ainakaan estä diabetesta. Kasviperäisen omega-3 rasvahapon osalta tilanne on täysin auki. Kalassa sinänsä voi olla monia tekijöitä, joilla on myös vaikutuksia diabeteksen ilmaantumiseen, kuten seleeni ja tauriini, ja nämä saattavat sekoittaa väestötutkimuksien tuloksia omega-3 rasvahappojen/kalan osalta.

Aivohalvaus

Aivohalvaus (eng. stroke) voi olla joko valtimon ahtaumasta johtuva iskeeminen (aivoinfarkti) tai valtion repeämä (aivoverenvuoto). Aivohalvauksen suurimpia riskitekijöitä on kohonnut verenpaine. Kalaöljysupplementaatio vähentää uuden ”State of Art” -katsauksen mukaan systolista verenpainetta 2-3 mmHg (Woolf et al. 2011). Omega-3 rasvahapot vaikuttavat paitsi verenpaineeseen, myös hyytymistekijöihin ja esim. inflammaatioon, ja siten voisivat teoriassa ehkäistä aivoinfarkteja.

Kalaöljyn vaikutuksista aivohalavuksiin tiedetään kuitenkin hyvin vähän, ainakin päätetapahtumatutkimuksien valossa. Yhtään meta-analyysiä en löytynyt. Sen sijaan prospektiivisesta väestötutkimuksista tehty katsaus (meta-analyysi?) osoittaa, että kalan erittäin runsas käyttö sinänsä (ei siis kalaöljy) liittyy 31 % pienempään aivohalvauksen riskiin (Mozaffarian et al. 2011).

Dementia ja kognitiivinen funktio

Dementian ja kogniitivisen kyvyn osalta ollaan myös melko heikolla pohjalla. Vuonna 2009 julkaistun meta-analyysin mukaan kolmessa pienessä RCT -tutkimuksessa (n=51, yhteensä!) saatiin joitakin viitteitä omega-3 rasvahappojen hyödyllisyydestä (Riediker et al. 2009). Tämän jälkeen on julkaistu kaksi suurempaa RCT -tutkimusta, joiden mukaan omega-3 rasvahapot voivat olla avuksi lievemmissä kognitiivissa häiriöissä, vaan eivät dementiassa (Quinn et al. 2011 ja Yurko-Mauro et al. 2010). Olen referoinut nämä tutkimukset aiemmin täällä. Suuressa ranskalaisessa satunnaistetussa SU.FOL.OM3 -tutkimuksessa omega-3 rasvahapot eivät suojanneet muistitoimintoja muistiltaan suhteellisen terveillä sydänpotilailla (Andreeva et al. 2011).

Kaikkinensa omega-3 rasvahappojen ja muistin väliset ovat vielä hataralla pohjalla, mitään definitiivistä ei voida sanoa.

Yhteenveto

Tässä referoimani meta-analyysit toivat esiin sen, että kaikesta kohinasta ja hyvistä tunnelmista huolimatta omega-3 rasvahappojen näyttö useissa eri sairauksissa on melko heikkoa. Korostattekoon, että tässä on keskitytty omega-3 rasvoihin, ei kalaan. Kalalla voi olla erilaiset terveysvaikutukset sen vuoksi, että se ei ainoastaan sisällä kalaöljyä vaan syrjäyttää ruokavaliossa jonkin toisen pääruokalajikomponentin (kuten lihavalmisteen) ja sisältää esim. seleeniä ja tauriinia. Olen koonnut seuraaviin taulukoihin yhteenvedon näkemyksistäni  meta-analyysien perusteella. Taulukon lisäksi on paikallaan kerrata, että omega-3 rasvahapot vähentävät veren trglyseridipitoisuutta (n. 0,4 mmol/l), voivat vähäisesti lisätä LDL -kolesterolia (0,1 mmol/l) ja saattavat laskea vähäisesti verenpainetta (2 mmHg) ja vähentää matala-asteista tulehdusta sekä parantaa endoteelitoimintaa, ainakin riskipotilailla. Lisäksi on muistettava, että omega-3 rasvahapoilla voi olla lisäksi terveysvaikutuksia, jotka ovat tämän kirjoituksen ulkopuolella (iho, allergia jne).

Omega-3 rasvahapoista, varsinkin ravintolisänä, on muodostunut turhankin positiivinen mielikuva julkisuudessa, pässiä on viety narussa.

Anatomiset ja EKG -kuvat: Bigstockphoto (käyttöoikeus pronutritonistilla)

22 thoughts on “Onko kalaöljy vienyt meitä kuin pässiä narussa?”

  1. Kiitos..Olipa taas mielenkiintoinen juttu. Parempi siis syödä kalaa, kuin kikkailla ravintolisillä. Kalaöljyvalmisteet ovat vielä varsin kalliita. Huvittavaa, etteivät valmisteet toimi edes placebona.

  2. Hyvä esittely tuloksista ja toki samaa mieltä! Silti aika synkän mielikuvan onnistut luomaan ja itse näen asian hiukka toiselta kannalta. Tietty jos ajattelee kalaöljyvalmisteiden olevan markkinointimielikuvien ja TV-dokkareiden superia niin pettyyhän sitä ja tätä monien mielikuvaa tietysti lähditkin haastamaan.

    Mutta kyllä mä ainakin törmään myös siihen, että moni kysyy onko näistä kalaöljyvalmisteista nyt yhtään mitään iloa ja jos siihen nollaoletukseen vertaa niin onhän kyseessä ”ravintolisä” jonka hyödyt riskiryhmille on melkein omaa luokkaansa muihin ravintolisiin verrattuna ja taitaa olla aika samalla viivalla lääkitysten kanssa.

    Ja kun vielä ajattelee, että vaikutuskohteet ja tuiokset on näppituntumalla yllättävänkin samankaltaiset kuin kalan syömisellä, niin vaikuttaa että jos jotkut ei yksinkerttaisesti kalaa syö niin kalaöljyllä voinee ihmeen hyvin paikkailla tätä puutetta. En ainakaan itse keksi muuta ruoka-aineryhmää, jonka puute olisi edes joltain järkevin osin korvattavissa yhdellä ravintolisällä. Tähän missä määrin kalaöljylisä voisi korvata kalan syömistä olisi itse asiassa hauska kuulla Jyrkiltä kommenttia kun on kerran reviewn aihetta liipaten tehnyt.

    Ei se tietty ihmetuote ole ja jos kalaa syö niin tuskinpa noista valmisteista mitään iloa on. Mutta riskiryhmissä ja huonosti kalaa syövillä asia on silti fiilis, että kyllä mä näitä lisiä kannatan jos ei sitä kalaa jatkossakaan aio syödä.

    Muuten, aiotko jatkaa omega-3:sten popsimista? 🙂

    1. Kiitokset tasapainottavasta kommentista Patrik!

      Tuo on ihan hyvä pointti, että näitä pitäisi yrittää laittaa viivalle muitten ravintolisien kanssa. Siinä mittelössä omega-3 rasvahapot varmaan menestyy. Ja kuten todettu nehän on varsin tehokkaita trglyseridien laskemisessa (viivalla lääkkeiden kanssa) ja alentavat hiukan verenpainetta. Mutta tässä tullaan taas siihen, että omegoilla ei ole tehty päätetapahtumatutkimuksia erikseen niillä henkilöillä joilla on korkea triglyseridi lähtötilanteessa. Niin ja ei ole tosiaan erikseen tehty päätetapahtumatutkimuksia joissa omegoja olisi ”syötetty” sellaisille, jotka eivät syö kalaa.

      Olen samaa mieltä, että omega-3 rasvahapot ovat erittäin tärkeitä niille, jotka eivät syö kalaa.

      Juhana Harju kommentoi FB:n puolella, että kalaöljytuttkimukset on tehty sellaisilla henkilöillä, joilla on jo sairas sydän. Voi olla vaikea näyttää toteen hyötyjä. Totta, mutta näin se satunnaistettujen tutkimuksien maailma menee. Harvoin tutkitaan päätetapahtumien valossa täysin terveitä, koska tutkimuksista pitäisi tehdä hirveän pitkiä ja suurikokoisia. Ja sellaisiin ei tunnu millään taholla olevan intoa laittaa rahaa. Väestötutkimuksien tulokset taas saattavat heilua laidasta laitaan.

      Ja pitkän komentin lopuksi. Minun tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan näillä jutuilla ja esittää asiat niinkuin ne tutkimuksissa näyttäytyy. Välillä se on vähän synkkää 🙂 Ravitsemusmaailma ei ole kovin mustavalkoista, pikemminkin harmaan sävyjä. Rupesipas taas kuulostamaan synkältä. Päätän tähän 🙂

  3. Terve ! hdys

    Hyvä artikkeli, uusia ulottuvuuksia.

    Se kyllä hämmentää, että kirjoitat artikkelissasi meta-analyyseista, että o-3 laskisi triglyseridejä vain hiukan ja äskeisessä vastauksessasi, että ne ovat hyviä siihen – viivalla lääkkeiden kanssa. Miten se mahtaa olla?

    Itsellä todettiin Trigl. arvot 4.41 (ei ole diabetesta) ja vähensin heti syömistä ja alkoholia, laihduin hiukan. Aloin myös syödä tauon jälkeen O-3:sta 1250mg /vrk ja 2,5 kk jälkeen arvot olivat NOUSSEET 5.72:n.

    En keksi syytä.

    Omega-3 pelottaa nyt kun luin, että se olisi aiheuttanut diabetestä; itse olen aika siinä rajoilla – sokeri ja ylipaino.

    Kiitos, jos vastaat!

    Haluaisin vielä kysyä onko jollain kokemuksia triglyseridi-arvoista.

  4. Millainen ruokavalio sinulla yleisesti otteen on? Hiilarien korvaaminen rasvoilla (poislukien liika omega-6 ja trans) saattaa laskea triglyja merkittavasti, vai mita sanovat palstan todelliset asiantuntijat?

    Omega-3 olisi varmaan viisainta saada vaikka lohesta jolloin samalla saa muutenkin terveellisen aterian. Kapselien sisaltama O-3 saattaa olla hapettunutta (harskiintynytta) ja jopa haitallista. Riippuu paljon merkista ja sailytysolosuhteista ja -ajasta. Lisaksi jos DHA ja EPA ovat etyyliesterimuodossa eivatka triglyseridimuodossa kuten kalassa, voi niiden hyodyntaminen olla paljon heikompaa.

    Vaikuttaa epatodennakoiselta etta luonnollinen, pilaantumaton omega-3 nostaisi triglyja, mutta onko jollakin tasta dataa?

  5. Kiitos kommentista!

    HH ja rasvat ovat aika hyvässä suhteessa, kasvikset kyllä puuttuvat…tiedän, että pitäisi.

    En ole kuullut kapselien härskiintymisistä, paitsi tietysti jos ovat menneet vanhaksi; gelatiinikapselit, joissa ainakin toisissa on glyseriiniä, jotka toisinaan puren rikki ja siten kyllä maistaisin härskiintymisen??

    Eivät ole etyyliesterimuodossa tällä kertaa.

    Tuo kyllä kanssa mietityttää, että O-3 voisi laukaista diabeteksen

    1. Tutkimuksissa referoidaan keskiarvoja, mutta yksilöt voivat reagoida (reagoivat!) hyvin eri tavoin.

      Pahimmassa tapauksessa omega-3 rasvahapot voivat siis lisätä *hiukan* verensokeria. Parhaimmassa tapauksessa laskea *merkittävästi* triglyseridejä. TArkoitukseni ei ole ollut sanoa, että omega-3 rasvahapot olisivat syypää diabeteksen lisääntymiseen. Tutkimuskielen lukeminen on joskus haasteellista.

      Sinulla O-3:sta ei ole trglyserideihin positiivista vaikutusta. Huomio, että runsas alkoholin käyttö, hiilihydraattien runsas saanti, nostaa merkittävästi trglyseridejä. Joillekin voi riittää vähempikin käyttö triglyseridien nousuun. Toiset ovat herkkiä esim. hiilihydraattien vaikutukselle.

      Jos sokeritauti on pukkaamassa päälle, tärkeintä on laihtua (jos on liikapainoa), liikkua säännöllisti ja panostaa ruokavalioon (esim. Välimerellinen, ja ne kasvikset), sekä lopettaa tupakointi. Omasta mielestäni omega-3 rasvahapot pienellä annoksella (kuten sinulla) ei tavallisesti vaikuta merkittävästi sokereihin.

      Yhtä asiaa haluan kuitenkin painottaa. Vaikka mitä tekisi niin diabetes voi silti puhjeta pintaan. Sitä kun on muitakin välimuotoja kuin yleisesti tunnetut T1D ja T2D. Eikä tutkimuksissakaan ole sataprosenttisesti voitu diabetesta ehkäistä parhaillakaan hoidoilla. Joidenkin vääjäämätön kohtalo on sairastua, yrityksistä huolimatta. Eikä sekään ole mikään tuomiopäivä. Diabeteksen kanssa voi elää normaalia ja antoisaa elämää, hoitoon panostaen.

      Suosittelen keskustelemaan ruokavalion ja elämäntapojen kokonaisuudesta oman lääkärin ja/tai ravitsemusterapeutin vastaanottokäynnillä.

      Omega-3 rasvahapot vaikuttavat triglysereihin myönteisesti. Keskimäärin n. 0,4 mmol/l. Se ei yleensä riitä, jos arvot ovat niin korkealla kuin sinulla. Triglyseridillääkkeet eivät nekän ole kovin tehokkaita. Yksilölliset vasteet ovat taas kerran varsin erilaiset. Sinä tiedät vain kokeilemalla.

      1. Reijo, Suosittelen tutustumaan lisää siihen miten maksa käsittelee Alkoholin ja fruktoosin maksassa ja miten se eroaa esim glukoosin metaboliasta. Mielenkiintoinen aihe ja voi osaltaan selittää noita ”hiilihydraattien” veren rasvoja nostavia ominaisuukisia. Pitää tutkia ja ymmärtää tarkemmin tämän eri ”hiilihydraatit” kategorian sisällä ja eri metaboliat eri tyyppisille hiilihydraateille. En yhtään ihmettelis jos maissista tehdyn fruktoosisiirapin käytän jatuvasti lisääntyessä (jopa äidinmaitovastikkeissa) yhä nuoremmilla ei alkoholia käyttävillä alkaa ilmetä rasvamaksaa. Tästä aiheesta olisi hyvä keskustella hieman tarkemmin, eli eri hiilihydraattien erilaiset metaboliat ihmiskehossa.

  6. Alkoholiahan pitää aina välttää, mutta varsinkin esimerkiksi triglyjen ollessa korkeat. On kirjoitettu, että arvojen noustessa yli 5:n haimatulehduksen riski kasvaa; onko tietoa tai mielipidettä miten suuri riski on kun ei alkoholia niin vain voi pois jättää kun sitä on käyttänyt niin kauan.

  7. Jos alkoholia ei voi vähentää, niin sitten hiilihydraatin kanssa kannattaa ehkä olla sitäkin tarkempi. Karppausinfossa on ollut suurkuluttajia, joiden sekä rasva-arvot (mukaan lukein triglyt) että maksan alat-arvo ovat kuntoutuneet mallilukemiin alkoholin käytöstä huolimatta, kun hiilarit on ollut tiukahkossa rajoituksessa.

    En siis lupaa, mutta kokeillahan voi.

    1. Onhan alkoholikin hiilihydraatti, etanoli C2H5-OH, hiiltä, typpeä ja happea, siitä muodostuu ja maksa käsittelee sitä aikalailla samanlain kuin fruktoosia? Käsittääkseni rasvamaksan synty voidaan saada aikaan suurella määrällä alkoholilla ja / tai suurella määrällä fruktoosia. Ranskassa hanhille syotetään pakkoruokintana maissia jotta saavat sen maksan turpoaan isoksi rasvamaksaksi ja myyvät sen sitten kalliillaa hanhenmaksana ”foie gras”. Eli maissilla voidaan aiheutaa isoina määrinä rasvamaksaa.

      http://www.fineli.fi/food.php?foodid=363&lang=fi

      72% kokonaisenergiasta maississa tulee imeytyvästä hiilihydraatista.

  8. ’En siis lupaa, mutta kokeillahan voi’

    Hei me Karpataan ja Kännätään – seuraava tv-formaatti?!
    Täällä netissä ja blogeissa on paljon hyvää ja sitten aivan ykskaks ja yhtäkkiä seuraavassa lauseessa pusikosta tulevaa ohjeistusta, vailla järkeä ja/tai etiikkaa/moraalia.

    Valkoisia papereita joihin sekoittuu omaa sopivasti ’järkeilyä’.

    Esim. nyt jos lähdettäisiin perinteisen suomalaismiehen tavoin oikein kunnolla karppaamaan (kun kerran lähdetään, ja joku sitä suositteli) – niin tätä seuraavan ketoosin ja alkoholin yhdistelmä on ihan kohtalainen yhdistelmä. Itse asiassa, nyt kun sitä miettii, kenties jopa alkoholiongelman poistava! Vointi on hurja (’olen kuullut kerrottavan’).

    Eli vastuuta poustauksiin toivoisin minä, vaikka anonyyminä kirjoittelu täällä onnistuukin (erit. lääkäri Kuselalle terveisiä, kun auktoriteetilla on edelleen merkitystä oli sitten kompetenssia ravitsemusasioihin eli ei).

    1. ”Esim. nyt jos lähdettäisiin perinteisen suomalaismiehen tavoin oikein kunnolla karppaamaan (kun kerran lähdetään, ja joku sitä suositteli) – niin tätä seuraavan ketoosin ja alkoholin yhdistelmä on ihan kohtalainen yhdistelmä.”

      Tässä on myos ongelmana se että aika pahan happoylijäämän aineenvaihdunnan lopputuotteena aiheuttaa tuollaisella ruokavaliolla, emästä tuottavat ruoka-aineet puuttuvat kokonaan ja ikävä kyllä viljatuoteett ei auttaisi tässä koska tuottavat merkittävästi enemmän happoja aineenvaihdunnana lopputuotteena kuin emästä. Munuaiset kovilla happojen kanssa painiessa.

  9. Sitäkin on kokeiltu. En suosittele, mutta on viitteitä siihen suuntaan, että alkoholi + hh on paljon pahempi juttu kuin jompi kumpi yksinään.

    Vai kielletäänkö seuraavaksi neuvomasta, että tupakoija voisi hyötyä kasvisten lisäämisestä?

    1. Eiköhän se primääriongelma kannattaisi kuitenkin ratkaista ensin? Hiilarien karsimisesta saatavat hyödyt tuskin nostavat kokonaisuutta plussan puolelle suurkuluttajilla. ”Aineisto” moisesta kun on tasan sitä ”kuulin netissä” laatuista …

      1. Eiköhän se primääriongelma kannattaisi kuitenkin ratkaista ensin? Hiilarien karsimisesta saatavat hyödyt tuskin nostavat kokonaisuutta plussan puolelle suurkuluttajilla. “Aineisto” moisesta kun on tasan sitä “kuulin netissä” laatuista …

        Henkilokohtaisesti olen sitä mieltä että sokeroidut ”virvoitusjuomat” (ne ei virvoita mitään muuta kuin niitä tekevien firmojen kassaa) joissa on kytetty maissisiirappia/fruktoosia makeutusaineena pitäisi laittaa K12 tyyliseen ostokieltoon lapsilta. riskinä lihominen ja rasvamaksa. Alkoholihyylihydraateissa on jo K18 mikä on hyvä.

      2. “Aineisto” moisesta kun on tasan sitä “kuulin netissä” laatuista.

        Milestäni Suomessa on ongelmana myos e että monen kansalaisella on mennyt ns luottamus esim THL suosituksiin ja se on minusta hälyyttävämpää kuin netin epäuskottavuus jokainen varmaankin ottaa netistä loytämänsä ”suolan kera” Mutta nyt jos ihmisten luottamus virallisiin tahoihin rapisee, se on asia jolla pitää todella viranomaisten tehdä jotain ja tutkia miksi uskottuus kansan silmissä on oletettavasti vähentynyt?

        Mie, henkilokohtaisesti panen kaiken toivoni siihen että olet ns ”yksitysihenkilo” etkä edusta mitään viarastoa, laitosta etkä ruokateollisuuteen liittyvää yritystä.

  10. Hyvä Dude

    Kirjoitan todella omalla nimelläni, jota toivoisin muiltakin. Voisitko siis ystävällisesti täsmentää yllä olevaa kommenttiasi. Onko kyseessa korjattavaa vai mahdollisesti väärinymmärrys? Samaan mielipiteeseen päädymme harvoin ja sille on syynsä.

  11. Minulle riittää tällä hetkellä se empiirinen, itsellä testattu henkilokohtainen havainto että tietyn kalaoljymäärän nauttimisen jälkeen verenkierto paranee esim kasvojen ihossa ja ääreisverenkierrossa, käsissä ja jaloissa. ihan niin yksikertaiseen havintoon perustan sen että omega 3 kalarasvasta kuuluu tärkeänä osana ruokavaliooni. En jää odottelemaan lisää mahdollisesti 10v päästä tulevia ns metatutkimuksia vaan teen päätokseni nyt ja henkilokohtaisesti. Päätokseni perustuu omiin havaintoihin ja teoriaan kalaoljyistä.

  12. ”Mie, henkilokohtaisesti panen kaiken toivoni siihen että olet ns “yksitysihenkilo” etkä edusta mitään viarastoa, laitosta etkä ruokateollisuuteen liittyvää yritystä.”

    No voi herranjestas. Kirjoittelen tänne anonyyminä enkä ole KOSKAAN väittänyt edustavani mitään muuta tahoa kuin itseäni. Enough said?

Comments are closed.