Rasvakirjoitusten startti

Ravinnon rasvoja käsittelevä kirjoitussarjani starttaa lähiviikkoina. Mielessäni on kolmen seuraavan kirjoituksen aiheet, mutta varsinaista sisällysluetteloa en aio rasvasarjalle  laatia. Ensimmäiseksi käsittelen omega-3 rasvahappoja, sitten suomalaista mielisairaala- ja norjalaista Diet Heart -tutkimusta sekä näiden jälkeen rasvojen vaihtokauppaa tyydyttynyt-monityydyttymätön rasva. Sarjan seuraavat osat on vielä sumun peitossa ja valkenee ajallaan.

Käsiteltävät sairaudet

Ravinnon rasvat liittyvät monien sairauksien syntyyn. Rajaan kuitenkin kirjoitukseni sydän- ja verisuonisairauksiin, dementiaan (ja yleensä kognitioon) ja diabetekseen. Jätän esimerkiksi syövän ja mahasuolikanavan sairaudet sekä mielenterveyden sivuun. Sydän- ja verisuonisairauksista käsittelen sepelvaltiomotautia, sydämen vajaatoimintaa, eteisvärinää ja aivohalvausta sekä näiden riskitekijöitä.

Haluan ottaa eteisvärinän, dementia, sydämen vajaatoiminnan sekä aivohalvaukset mukaan seuraavista syistä:

  • Aivohalvauksia on Suomessa yli puolet 1/2 sydänkohtausten määrästä (14 000 vs 25 000, Terveyskirjasto) , ja niiden hoitaminen ja kuntouttaminen on vaikempaa kuin sydäninfarktin. Aivoveritukosta ei voi yleensä pallolaajentaa tai ”ohitusleikata”. Aivohalvausta ei ole perinteisesti pidetty tärkeänä ravitsemustutkimusten päätetapahtumana, toisin kun lääketutkimuksissa
  • Eteisvärinä on erittäin yleinen ja muita sydänsairauksia,kuten aivohalvausta ja sydämen vajaatoimintaa sekä läppävikoja aiheuttava tauti. Sen kokee joka neljäs yli 40 -vuotias elämänsä aikana (Käypä Hoito).  Kunnollisia lääkehoitoja on heikosti, joten kaikki ravitsemuksen keinot olisivat tervetulleita
  • Dementian määrä kasvaa, ja sen hoitokeinot tulokset ovat toistaiseksi vaatimattomia. Sen tärkeintä hoitoa on esto. Sairaus yleistyy nopeasti väestön vanhetessa. Tällä hetkellä sitä sairastaa lähes 100 000 suomalaista (Terveyskirjasto)
  • Sydämen vajaatoiminnan ilmaantuessa, alamäki on vääjämätöntä. Sydämen vajaatoimnnan parasta hoitoa on se esto, esimerkiksi verenpaineen tehokas hoito. Miten rasvat vaikuttavat sydäment vajaatoimintaan?

Pelkkä sepelvaltiomotaudin syynääminen ei välttämättä kerro koko totuutta rasvojen vaikutuksista. Siksi hieman skoopin laajennusta.

Mukaan otettavat tutkimustyypit

Painotan tässä sarjassa viime aikaisia meta-analyysejä ja satunnaistettuja päätetapahtumatutkimuksia. Näiden lisäksi viimeaikaiset väestötutkimuksien ja surrogaattimarkkeritutkimuksien tulokset ovat myös mukana. En aio käyttää lähteenä alemman näytön (huonon näytön, punaisella alla olevassa kuvassa) tutkimuksia. Ajatteluani ohjaa seuraava varsin yleisesti käytössä oleva hierarkia ravitsemus- ja lääketieteellisen tutkimuksen näytön vahvuudesta (klikkaa suuremmaksi).

Esimakua

Olen tehnyt jo mainituista teemoista alustavia kirjallisuushakuja ja seurannut tiedelehtiä. Mielenkiintoista tietoa on ilmestynyt esim. omega-3 rasvahapoista. Oheisessa kuvassa muutamia esimerkkejä viimeaikaista meta-analyyseistä ja suurista tutkimuksista sekä niiden suhteesta tutkimusnäytön hierarkiaan.

Aion kuitenkin käsitellä myös vanhoja tutkimuksia ja penkoa niitä perinpohjin, omat voimavarat rajoittavina tekijänä 🙂 Tässä yksi esimerkki. Antti Heikkilä ja Kari Salminen ovat toistuvasti mojautelleet iskuja suomalaisia tutkijoita kohtaan vuonna 1997 julkaistusta Pirjo Pietisen ym. väestötutkimuksesta (Pietinen et al. 1997). Tämän tutkimuksen mukaan tyydyttyneen rasvan saanti ei liittynyt huonompaan (eikä parempaan) sydänterveyteen. Tietenkin Salminen ja Heikkilä ”unohtavat” mainita, että omega-3 rasvahappojen saanti liittyi, ainakin yhtä yllättäen, sydänsairauksiin (ja silti he uskaltavat suositella kalaa ja kalaöljyä!). Eikä pienintäkään sanaa kummaltakaan siitä, että kyseessä on yksittäinen väestötutkimus, ja että yksittäisen väestötutkimuksen arvo ilman suhteuttamista muuhun tietoon on nolla.

Aion siis penkoa ikivanhojen suomalaisen mielisairaalatutkimuksen ja norjalaisen Diet Heart -rasvatutkimuksen antia. Onko niistä vielä jotain opittavaa? Suomalainen mielisairaalatutkimushan on suomalaisen rasvatutkimuksen keihäänkärki, ja siten kaikkien ravitsemustieteilijöiden keskeinen opinkappale. Omista opiskeluajoista on niin kauan, etten pysty edes sanomaan opiskeltiinko tutkimusta lainkaan. Ainakaan se ei painunut allekirjoittaneen tajuntaan. Uudessa ”Totuus kolesterolista” -kirjassa Timo Strandberg, Petri Kovanen ja Maarit Huovinen mainitsevat useaan otteeseen mielisairaalatutkimuksen, ja keskeisen aseman. Sitä ei voi ohittaa. On aika opiskella se.

Aikataulua, tai muutoin suuntaviivoja en tiedä tämän enempää. Ne selviää matkalla, keskustelujen tuloksena. Todennäköisesti aikaa vierähtää useita kuukausia…

Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni ottaisi kantaan tähän kategoriseen ja hieman teennäiseen kysymyksen asetteluun:

[poll id=”41″]

7 thoughts on “Rasvakirjoitusten startti”

  1. Hienoa Reijo! Lykkyä työhön ja jäämme odottelemaan mitä tuleman pitää.
    Ja kuten mainitsit johdannossa; denialisteilta kokonaisuus usein tarkoituksella ’unohtuu’, ja ’raamatusta’ valitaan omaan asiaan sopivat kohdat…

    1. Näin se on vähän joka ”leirissä” 🙂

  2. ”Aion siis penkoa ikivanhojen suomalaisen mielisairaalatutkimuksen ja norjalaisen Diet Heart -rasvatutkimuksen antia.”

    Jännittävämpää kuin Indiana Jones. Odotan innolla!

    p.s. Ei ollut sarkasmia vaan aikuisten oikeasti.

  3. Odotan jännityksellä minäkin. Mutta mitä tarkoittaa että jokin asia on ”betonissa”? Tarkoittaako se sitä että se aikuisten oikeesti näyttää vahvasti osoitetulta, vai sitä että sen ympärillä on sopimus että sitä ei saa kyseenalaistaa?

    1. Se tarkoittaa sitä, että jokin asia on oikein hyvin ja pitävästi todistettu (tutkimuksin). Sitä käyttää lääkärit usein kun ne keskustelee tutkimuksista.

  4. Niin ja @Oliver: Olen kaupunginkirjastossa hyllyttänyt kirjallisuutta mm. hyllyluokkaan ”Jännitys”. Mun mielestä ravitsemus ilman muuta kuuluisi siihen luokkaan, mutta eivät pöntöt ymmärrä! :-DDD

Kommentointi on suljettu.