40 vuotta samoja rasvatutkimuksia

Ajatelkaapa miten monta uutta meta-analyysiä tai poolattua analyysiä rasvoja koskevista suurista tutkimuksista on tehty vuosina 2009-11. Mente, Siri-Tarino, Skeaff&Miller, Jakobsen, Mozaffarian, Ramsden ja Hooper. Satunnaistettuja päätetapahtumatutkimuksia koskevat yhteenvedot ovat syöneet ehkä 80 %:sti samat eväät. Nämä ovat valtaosin peräisin 1960 – ja -70 -luvuilta. Nyt on 2011.

  1. Miten on mahdollista, että yli 40 vuotta vanhoista tutkimuksista tutkijat tuovat edelleen päivän valoon oleellista uutta tietoa?
  2. Miksi  tutkijat kiinnostuivat vanhoista tutkimuksista uudestaan?
  3. Miten jatkossa meidän kaikkien ja tutkijoiden erityisesti, pitäisi toimia, jotta tällaista viivettä ei enää pääsisi tapahtumaan?

4 thoughts on “40 vuotta samoja rasvatutkimuksia”

  1. Roisi päätelmä olisi se, että monet ravintotutkijat eivät ole lukeneet viittaamiaan papereita tai eivät ole lukeneet niitä kunnolla koskaan ennen näitä uusia review-papereita?

    Filosofian kursseilta jäi mieleen ajatus, ettei tiedettä ole niinkään tutkimus vaan keskustelu mitä tutkimuksista päätellään. Sitä tavoitetta nykykeskustelulla onneksi edistetään!

  2. Hei, nyt on pakko sanoa että perunavelli alkaa kiehua hellalle aika ilkeästi.

    Minnesotan mielisairaalatutkimuskin jäi siis julkaisulimboon – ettei vaan olisi tulokset olleet riittävän miellyttäviä?

    Eikö normaalisti ajatellen ehdi jo tutkijoiden työsuhteet loppua tai ns. pinna palaa tuollaisesta venailusta? Kyllähän muutaman vuoden vertaisarvioinnin ymmärtää mutta tuo on jo naurettavaa.

    1. Minulla on *muistikuva* Gary Taubesin kirjasta, että Gary oli haastatellut Minnesotan tutkimuksen päätutkijaa jokunen vuosi sitten (siis 2000 -luvulla), ja hän oli vain todennut, että kun tulokset oli niin suuri pettymys…

Comments are closed.