Ylväs ranskalainen Lyon Heart Study -kylläpä kaatui sydäntauti

Tässä rasvakirjoitussarjani osassa käsittelen kuluuisaa ja ranskalaisella tavalla ylvästä Lyon Heart –tutkimusta. Ranskassa kaikki tehdään toisin. Niin rasvatutkimuksetkin.

Tutkimus lienee kaikkein vankin yksittäinen näyttö tyydyttyneen rasvan vähentämisen ja korvaamisen eduista, vaikkakin se on ensisijaisesti ruokavaliomallitutkimus, kuten Oslo Diet-Heart (jota ei perinteisesti ole ajateltu ruokavaliomallitutkimuksena). Ranskalaiset huudahtivat ”Non” omega-6 -pitoisille kasviöljyille ja nykkäsivät ”Oui” -rypsi- ja oliiviöljyille samalla, kun vähensivät voita ja muuta maitorasvaa.

Johdanto

Suomalaisessa Mielisairaalatutkimuksessa ja  norjalainen Oslo Diet-Heart -tutkimuksessa maito- ja muun tyydyttyneen rasvan korvaaminen soijaöljyllä toi sydänhyötyä. Toisaalta yhdessäkään auringonkukka- tai maissiöljyllä tehdyssä satunnaistetussa ja pitkäkestoisessa tutkimuksessa ei ole saatu tilastollisesti merkitsevää hyötyä ensijaisessa päätetapahtumassa (sepelvaltimotautitapahtumassa).

Soijaöljy poikkeaa edellämainituista muista kasviöljyistä erityisesti siten, että siinä on melko runsaasti α-linoleenihappoa (ALA). Monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) määrä kokonaisuudessaan, ja erityisesti linolihapon määrä, on puolestaan suurimmillaan auringonkukkaöljyssä ja maissiöljyssä.

Suomalaiset ja maailmanlaajuiset ravitsemussuositukset suosittelevat nimenomaan PUFA:n määrän lisäämistä tyydyttyneen rasvan kustannuksella. Erittäin tehokas keino nostaa PUFA:n saantia ja siten P/S -suhdetta olisi suosia nimenomaan auringonkukkaöljyä ja maissiöljyä rypsi- ja oliiviöljyn sijaan. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan nykyisin suositellut kasviöljyt ovatkin rypsiöljy ja oliiviöljy. Miksi näin, vaikka yhdessäkään rasvavaihtotutkimuksessa ei ole ollut mukana rypsiöljyä? Ainakin osittainen vastaus löytyy Lyon Heart -tutkimuksesta.

Lyon Heart Study

Lyon Heart Study (LHS) toteuttiin Ranskassa 1980 -loppupuolella (deLorgeril et al. 1994). Silloin oltiin jo tietoisia niistä tutkimuksista, joita Mozaffarian ja monet muut ovat referoineet. Tiedossa oli myös ekologisten ja väestötutkimuksien tulokset joissa Välimeren ruokavalio malliin näytti liittyvän hyvä terveys vaikka siellä ei käytetty kovin runsaasti PUFA:aa eli  öljyjä kuten auringonkukka- tai maissiöljyä. Öljy oli pääosin oliiviöljyä ja PUFA oli peräisin paljolti siemenistä ja pähkinöistä.

Lyon Heart oli Välimeren ruokavaliomallia koskeva tutkimus

Tutkijat olivat ottaneet selvää, että väestöissä joissa on hyvin alhainen sydänkuolleisuus nimenomaan α-linoleenihapon (ALA) eli kasviperäisen omega-3 rasvahapon saanti on runsasta. Tällaisina esimerkkeinä tutkijat luettelevat kreikkalaiset ja japanilaiset väestöt. Kreikassa ALA:n saannista tutkijoiden mukaan huolehtii etupäässä pähkinät ja vihannesportulakka -yrtti (käenkaalin sukulainen). Edelleenkin tutkijoita kiinnosti ja huolestutti se, että runsas PUFA:n saanti ja erityisesti linolihappo lisäsi verihiutaleiden aggregaatiota ja lipidien, esim. LDL -kolesterolin hapettumista, vaikkakin PUFA tyydyttyneen rasvan sijaan vähentää kolesterolia.

Vihannesportulakka on hyvä ALA:n lähde deLorgerilin mukaan

Tutkimukseen valittiin (taas) jo sydämeltään sairaita henkilöitä. He olivat sairastanee juuri sydäninfarktin ja heidät satunnaistettiin joko rypsiöljymargariinilla rikastetulle Välimeren ruokavaliolle tai tyypillisille ranskalaiselle ruokavaliolle.Margariinin koehnkilöt saivat ilmaiseksi. Välimeren ruokavaliolla olleet eivät saaneet käyttää voita tai kermaa eikä muita kasviöljyjä kuin rypsi- ja oliiviöljyää ruuanlaitossa. Lisäohjeiksi annettiin kalan suosiminen lihan sijaan, hedelmien ja kasvisten lisääminen sekä leivän suosiminen. Sen sijaan maitovalmisteiden tai pähkinöiden käytöstä ei annettu ohjeita. Kontrolliryhmä jatkoi niinkuin ennenkin. Koehenkilöt olivat pääosin miehiä, ja heillä oli useita sydänlääkkeitä käytössä (jotka myös raportoitiin tutkimuksessa kohtuullisen hyvin). Tutkimuksen oli määrä kestää viisi vuotta.

Rypsiöljypohjainen margariini oli yksi osa terveellistä ruokavaliota Lyon Heart -tutkimuksessa

Reilu viisi vuotta tutkimuksen alusta maaliskuussa 1993 tieteellinen komitea päätti keskeyttää tutkimuksen ennenaikaisesti. Tässä vaiheessa koehenkilöt olivat olleet tutkimuksessa keskimäärin vasta 27 kuukautta. Kävi ilmi, että Välimeren ruokavaliolle satunnaistetut koehenkilöt sairastivat 76 % vähemmän sydänsairauksia ja heidän kuolleisuus oli -70 %vähäisempää kuin kontrolleilla. Tämän jälkeen potilaita tiedotettiin asiasta ja kutsuttiin viimeiselle käynnille sairaalaan. Viivettä viimeiselle käynnille tulemista syntyi paljon, joten 27 kuukauden tulosten lisäksi julkaisiin  myöhemmin nämä viiveestä johtuneet avoimen seurannan tulokset. Tässä raportissa n. 70 % hyöty oli edelleen havaittavissa sydäntapahtumissa ja -sydänkuolleisuudessa.

Sepelvaltimotukoksista johtuvat kuolemat ja infarktit vähenivät yli 70 % Lyon Heart -tutkimuksessa

Se mikä tekee tästä tutkimuksesta vieläkin mielenkiintoisemman on se, ettei Välimeren ruokavaliolla olleiden ja kontrolleiden veren LDL -pitoisuuksissa ollut lainkaan eroa. Eli kaikki sydänhyöty oli saatu ilman LDL- kokonaiskolesteroli-, HDL- tai triglyseridimuutoksia. Ikävä kyllä verensokereista tutkimuksen aikana ei ole tietoa. Kontrolliryhmä näytti lihovan hieman enemmän, mutta ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Lyon Heart -tutkimuksen tulokset eivät selity LDL -tai HDL -kolesterolin muutoksilla

Ruokavaliossa tapahtui useita pienehköjä samanaikaisia muutoksia. Ehkä merkittävintä ja kiinnostavinta on omega-3 rasvahappojen (ALA:n) lisääntyminen, PUFA:n saannin vähentyminen, ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentyminen Välimeren ruokavaliomallin aikana. Lisäksi margariinia käyttäneet saivat ilmeisesti hieman enemmän transrasvaa joskaan veren transrasvamäärissä ei ollut eroa. Myös antioksidanttien (vitamiinien) sekä kuidun saanti oli suurempaa Välimeren ruokavalio -ryhmässä.

Lyon Heart -tutkimuksessa tapahtui monta yhdenaikaista ruokavaliomuutosta, joten tuloksia ei voi laittaa minkään yksittäisen tekijän piikkiin

ALA:n ja linolihapon (omega-6 rasvahappojen) saanti oli Välimeren ruokavalio -ryhmässä samalla tasolla kuin Suomessa nykyisellään (n. 1 E % eli 2-3 g). Sen sijaan tyydyttyneen rasvan saannissa päästiin n. 4 E % alemmalle tasolle kuin Suomessa nykyisellään (12 E % vs 8 E %).

Tämä tutkimus osoittaa mielestäni kaikkein kirkkaimmalla tavalla sen, miten tehokasta ruokavaliohoito voi parhaimillaan olla sydänsairauksien ehkäisyssä. Tutkimus osoittaa myös sen, ettei LDL:n vähentyminen ole edellytys sille, että sydänsairastuvuus ja -kuolleisuus vähenee. Yhtälailla tämä tutkimus vahvistaa, että margariini niin teollista kuin se onkin, ei todellakaan aiheuta sydäntauteja vaan vähentää niitä osana kokonaisvaltaista hoitoa. Tutkimus osoittaa myös, että rypsiöljy on erinomainen ruokaöljy osana kokonaisvaltaista ruokavaliota.

En ihmettele, että tutkijat suosivat nykyään käytännössä lähes aina ruokavaliomallitutkimuksia, kun pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Useat yhdenaikaiset muutokset, vaikkakin vähäiset, vasta takaavat hyvän tuloksen, mikään yksittäinen ruoka-aine tai ravintoaine ei nouse yksin ihmeen tekijäksi tai ainoaksi syytekijäksi.

Sen päivän tahtoisin vielä nähdä, kun jokin taho pitävästi tyrmää tai osoittaa kasviksista saatavien nitraattien roolin tällaisissa tutkimuksissa -ne kun jäävät toistaiseksi olemattoman vähälle huomiolle. Muutenkin uskon, että näissä vanhemmissa tutkimuksissa on seurattu turhan yksipuolisesti erilaisia sydänsairauksien riskitekijöitä. Ymmärrys kasva, ja huomio siirtyy rasvoista laajemmin ruokavalioon. Muutaman vuoden elämme vielä tätä rasvakamppailua.

LHS:ssa saatu tulos on omassa luokassaan myös, kun ruokavaliohoitoja verrataan statiineilla tehtyihin tutkimuksiin. Statiinit vähentävät sydänsairaiden uusia sydäntapahtumia n. 25% , kun tässä tutkimuksessa ne siis vähenivät yli 70 %. Piakkoin päättyvä PREDIMED -tutkimus näyttää voidaanko LHS -tutkimuksen tulokset toistaa Välimeren ruokavaliomallilla ilman rypsiöljyä, ja vielä ensimmäisten sydänkohtauksien ehkäisyssä (primaaripreventiossa).

Lue tarkempi analyysini tutkimuksesta oheista SlideShare -esityksestä.

Mitä mieltä olet Lyon Heart -tutkimuksesta, sen tuloksista ja ylipäätään rasvakeskustelusta sekä -valistuksesta?

[poll id=”46″]

Lähteet

de Lorgeril et al. Mediterranean alpha-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease. Lancet 1994; 343(8911):1454-9

de Lorgeril et al. Mediterranean diet, traditional risk factors, and the rate of cardiovascular complications after myocardial infarction: final report of the Lyon Diet Heart Study. Circulation. 1999; 99(6):779-85

Suositeltavaa lukemista

Antti Aro: Välttämättömät rasvahapot. Sairauksien ehkäisy, Terveyskirjasto

20 thoughts on “Ylväs ranskalainen Lyon Heart Study -kylläpä kaatui sydäntauti”

    1. Olisi pitänyt vilkaista ensin… Vastaan itselleni:

      ”Overall mortality was 20 in the control, 8 in the experimental group, an adjusted risk ratio of 0.30 (95% CI 0.11-0.82, p = 0.02).”

      Henkilömäärissä ei näköjään suurta eroa tullut, koska melko vähän oli porukkaa tutkimuksessa mukana – se voitaneen laskea heikkoudeksi. Vaan oli tulos kuitenkin tilastollisesti merkitsevä.

      Mainitusta PREDIMED-tutkimuksesta taisi tulla jo hyviä tuloksia diabeteksen ehkäisyssä. Veikkaisin, että hyviä uutisia on tulossa myös sydänkohtauksien ehkäisyssä.

      1. Kiitos kommentista Jari… ja vastauksesta 🙂 Odotan itse suurella innolla PREDIMEDia. Kaksi kuukautta sitten yksi PREDIMED –tutkijoista kirjoitti ”We expect to have the end results of the PREDIMED in some months”, kun kyselin häneltä paria yksityiskohtaa.

  1. Kirjoittelen tarkemmat höpinät myöhemmin, mutta todettakoon että tutkittavien määrä tosiaan oli pieni. ALA-tutkimuksissakin on tullut usein kunnolla pataan, eli supermargariininkaan kehuminen ei riitä yksittäiseksi ihmetekijäksi. Kuten reijo viisaasti sanoi, ruokavaliomallit ovat tulevaisuus. Minulla on de Lorgerilin kirjakin, pitää vilkaista sitäkin.

  2. Reijo,

    Alun perin Lyonin sydäntutkimuksessa oli tarkoitus, että tutkimusryhmään kuuluneet olisivat käyttäneet ruoanlaitossa pelkästään oliiviöljyä, mutta merkittävä osa näistä pohjoisranskalaisista valitti oliiviöljyn makua ja sen vuoksi myös rypsiöljy tuli tutkimuksessa hyväksytyksi. Rypsiöljyä siis käytettiin tietääkseni myös ruoanlaitossa, mutta tutkittavat saivat itse valita kumpaa öljyä käyttivät vai käyttivätkö kumpaakin.

    En oikein usko, että tutkimusryhmäläisten margariinissa oli transrasvoja, koska kyse oli erikoismargariinista, joka tehtiin rypsiöljystä varta vasten tutkimusryhmälle. Hinnalla siis ei ollut väliä, vaan voitiin tehdä niin hyvää margariinia kuin oli mahdollista.

  3. Juhana, oletko lukenut tuon öljyvalintaa koskevan tiedon deLorgerilin kirjasta tms., sitä ei sanota kummassakaan tutkimuspaperissa (tai sitten en löydä sitä)? Margariinissa oli transrasvaa. Vuonna 1994 Lancetin alkuperäisessä lukee juuri tuo sama lause joka on myös tekemässäni PowerPointissakin dia 5/17. Eli transrasvaa oli 5.4 %. Valitettavasti tuossa slidessä 5 on väliviivat, pilkkujen tilalla ja se sotkee tilannetta. Korjailen ajan kanssa.

  4. Reijo,

    Kardiologian professori Robert Vogel kertoo:

    ”Most people don’t realize that the Lyon diet did not use olive oil. Volunteers in the study didn’t particularly like the taste of olive oil, so they substituted with canola oil, […] It’s fascinating. … Although they may have made part of their decision based on the tastes of the volunteers, it was actually a very smart thing to do.”

    http://www.connecticare.com/GlobalFiles/HealthNews/article.asp?ID=091e9c5e8000735f&Cat=1&Num=6

    Uskon sinua transrasva-asiassa mutta pidän outona, että eivät kyenneet valmistamaan tutkimusryhmää varten erikseen valmistettua margariinia tuon paremmin.

    1. Kiitos tarkentavasta tiedosta Juhana. Luin vielä deLorgerilin katsauksen Välimeren ruokavaliosta vuodelta 2006 enkä siitäkään löytänyt tietoa kumpaa öljyä suosittiin enemmän ja miksi otettiin molemmat mukaan. Toiset tykkää oliiviöljystä, toiset rypsistä, kuten FB -keskusteluista näkyy. Mielenkiintoista muuten kun olen ollut kokkien kanssa tekemisissä, he suosivat rypsiöljyä siksi, että ravintola-asiakkaista niin monet vierastavat oliiviöljyä. Itse pidän oliiviöljystä, kun vain löytyy hyvä merkki. Brändeissä on isoja eroja!

    2. Minusta Vogel ei kyllä anna ihan oikeaa kuvaa asiasta, koska muistan, että tutkimusryhmään kuuluneille annettiin vapaus valita käyttävätkö oliivi- vai rypsiöljyä.

  5. Possen määrä ei päätä huimaa, mutta aikas hyvin sitoutuivat tutkimukseen. Lieneekö syynä se, että muonat tuli tutkimuksen mukana. Mikä selittänee myös tuota tutkittavien määrää. Uskoisin, että aika jäätävät kustannukset tehty tällä tutkimuksella. Kritiikkiä voi esittää, mutta syytä myös muistaa realiteetit. Kuka maksaa ja kuinka paljon.

    Vaan hyviähän on tulokset. Rasvojen suosimisesta sen verran, että kai ne rypsi- ja oliiviöljy on meillä korostetussa roolissa laajemmalla tasolla, mutta ainakin itse tuon kyllä vastaanotoille esille semmoisen arsenaalin vaihtoehtoja ns. hyvistä rasvoista (minä puhun mielellään ruoasta, jossa on hyviä komponentteja, en itse komponenteista), että kyllä sieltä kaikille jotain sopivaa löytyy. Nim. tänään on keskusteltu camelina-, hamppu- ja pellavansiemenöljyistä sekä eri pähkinöiden ominaisuuksista ja käyttökohteista. 😀

    En taas tiedä mitään tieteellistä taustaa, mutta luulisi, että transrasvan haitat hukkuu kyllä muuten terveellisesti koostetun ruokavalion etujen joukkoon.

  6. Ai niin, Reijo, erityiskiitos taiteellisesta elementistä monimuuttujista tässä jutussa! 😉

  7. Näköjään Lyonia puffattiin ensin NEJM-lehteen (New England Journal of Medicine) mutta tuli bumerangina takaisin koska ryhmien kolesterolitasoissa ei ollut eroa (??!) Sitten se päätyi Lancetiin, jossa oli ilmeisesti täysipäisempiä refereitä.

    Lyon edelleen tuntuu minusta oudon ”tehokkaalta”. Rasvakorvaukset yleisesti ottaen eivät oikein toimi. DARTin perusteella kuidun lisäys ei toimi, WHI:n mukaan lisätyt vihannekset ja hedelmät eivät myöskään. Ja sitten ensimmäinen ”aikuisten oikeasti” arkaais-kreetalainen tutkimus räjäyttää pankin.

    Artemis Simopouloksen koosteen perusteella 6-pufan saanti pitäisi rajoittaa 6,7 grammaan päivässä, mikä vastaa noin 3% energiansaannista. Jenkkien Sydänyhdistyksen epidemiologit kommentoivat tutkimusta juuri moniin muuttujiin vedoten, mihin de Lorgeril nokitti vastaamalla

    ”…the epidemiologists does not capture one major lipid characteristic of the Mediterranean diet, which is actually low in omega-6 and rich in omega-3 fatty acids. The omega-6/omega-3 ratio has been proposed as a major component of a healthy diet.”

    Tässä paperissa de Lorgeril käsittelee tarkemmin perusteita hänen välimerentulkintansa toimivuudelle:

    http://tinyurl.com/5ugt2v6

    Elementtien joukossa on 6-pufan vähentämisen ohella fermentoidut maitotuotteet, heinäkasveilla ruokittu lihakarja (omega3/ALA), kausittaiset hedelmät ja vihannekset, erilaiset pähkinät, täysjyvävilja, rasvainen kala ja viini aterioiden *aikana*. (verensokerivaikutus + muita?)

    Melko raflaavia näkökulmia verrattuna virallisiin vaihtoehtoihin? Toki de Lorgeril on kirjoitellut rypsiöljyn (ja rypsimarkkiksen) terveellisyydestä sittemmin:

    http://tinyurl.com/3em2hn6

    Noin niinkuin hypoteesina veikkaisin, että jos pysytään rasvaselittäjissä niin olisiko Lyonissa tuloksia voinut selittää juuri runsas ALA:n (+ vedenelävienrasvat) saanti vähentyneen linolihapon kontekstissa? de Lorgerilin mukaan juuri ALA:n saannin nousu korreloi vahvasti yksilöllisten ennusteiden kanssa.

    Jenkit ja israelilaiset olisivat kai aika hyvä testi, koska heillä 6-pufan saanti on ihan posketonta Suomeen verrattuna. Harmi vain, että jenkeissä lähinnä Willett ehdottaa pufan nostoa noston perään. ”Ei ainakaan lasketa (6-)pufaa”- uskonto voi olla paljon haitallisempaa kuin tämä ikuinen typerä asemasota tyydyttyneitä vastaan.

    1. Lyonin valossa ALA:n suuresta saannissa on järkeä, kun vielä samalla vähennetään SFA:ta. Mutta.

      Vuonna 2009 tehdyn tutumme Skeaff&Millerin VÄESTÖtutkimuksien meta-analyysin mukaan merenelävistä saatujen omega-3 rasvahappojen saanti vähentää sydänsairauksia mutta ALA ei. (Fig 16 ja 17)
      http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?DOI=000229002&typ=pdf

      Samassa metassa käydään myös läpi omegakolmosten päätetapahtumatutkimukset (Fig 23), joissa onkin tullut paljon heikompi tulos kuin väestötutkimuksissa.

      Kyllä minulle ainakin oli aika havahduttavaa käydä läpi laajemminkin puhtaita omega-3 rasvahappotutkimuksia (suurilla annoksillakin!) tämän kirjoitussarjan alussa. Niissähän on ”parannettu” omega-3/omega-6 suhdetta.

      Tutkimuksissa saatu hyöty on ollut tosi vaatimaton. Nämä tutkimukset on pääosin tehty muualla kuin Jenkeissä ja Israelissa. Eli taustaruokavaliossa ei ilmeisesti ole ollut järkyttävää määrää omega-6 rasvahappoja. Minun päätelmäni: Omega-3 rasvahappojen lisääminen annoksella 1 g-5 g/pv ei riitä tuomaan kiistatonta etua sydän- ja diabetessairauksien näkökulmasta, kun taustaruokavaliossa on omega-6 rasvahappoja tavanomaisesti. Siten liika huomion kiinnittäminen pelkkiin ”pahoihin ja hyviin” rasvoihin on ehkä karhunpalvelus ravitsemustieteelle, ainakin verisuoniterveyden näkökulmasta.

      Mozaffarianin katsaus kesältä kertoo muuten samaa kieltä. Mikään yksittäinen tai edes kahden ruoka-aineen kombinaatio ei riitä yksin tekemään ruokavaliosta terveellistä (ei edes omega3/O6). Rasva-asian kanssa vähintäänkin yhtä asia tärkeä saattaa olla esim. lihavalmisteiden vaihtaminen kalaan, ja sitä kautta tulevat muut terveyshyödyt jotka eivät liity rasvoihin. Itse uskon edelleen lujasti kasvisten (ja hedelmien) voimaan joka näkyy selvästi karppausta koskevissa väestötutkimuksissa.

      Kaiken tämän lisäksi on hyvä muistaa, että on muutakin terveyttä kuin sydänterveys. Linolihapon suurentunut saanti on meta-analyysisissä liitetty IBD -tautien lisääntymiseen ja moneen muuhun. Eli minusta kuitenkin kannattaa suhtautua hyvin varauksella suureen linolihapon saantiin. Esim. HArvard ei ole lainkaan kiinnostunut suolistosairauksista, astmasta ja psykiatriasta. Olisiko siinä yksi syy, miksi näkevät linolihapon vain ja ainoastaan hyvänä.

      BTW. Olisiko Lyon jätetty useista meta-analyyseistä pois juuri sen takia että LDL -kuvio ei sovi kuvaan? Esim. Mozza hyväksyi sinne Oslon joka on ihan samantyyppinen monitekijäinen tutkimus, mutta Oslo sopii mukaan kuvaan koska se tuki päähypoteesia = LDL:n laskua -> vähemmän sydäntautia?

  8. Niin ja tyydyttyneiden rooli tuossa Lyonissa – niidenkin vaikutuksiin olisi hauska saada selvyyttä paljon O3/ALA, vähemmän O6-kontekstissa.

  9. Simopuooksen paperi taisi olla tämä: ”Workshop on the Essentiality of and Recommended Dietary Intakes for Omega-6 and Omega-3 Fatty Acids.”

  10. Neo ja Leena. Potilaiden määrä on tässä samaa tasoa kuin esim. Oslo Diet-Heartissa ja useissa muissa Mozaffarianin meta-analyysin tutkimuksissa. Myös suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) oli alle 600 potilasta.

    Eli aika tavanomaisia potilasmääriä, joskin soisi että niitä olisi enemmän. Tietäen tällaisten tutkimusten hinnan, voipa olla että suurempia tutkimuksia tyyliin WHI ei niin kamalasti tule enää koskaan. Mulla on tunne että nyt laitetaan roposet lyhyiin surrogaattimarkkeritutkimuksiin ja metabolomiikka/nutrigenomiikkaan, ja niillä pyritään korvaamaan päätetapahtumatutkimukset. Saas nähdä.

    Poikkeuksena tähän tulee ainakin olemaan lähiaikoina (?) julkaistava PREDIMED, joka tutkijoiden mukaan ”The PREDIMED study started in October 2003 and up to date has recruited nearly 7000 asymptomatic participants at high cardiovascular risk, who will be followed for a an average period of 5 years. Its main outcome is incident cardiovascular disease, secondary outcomes are all cause mortality and incidence of other chronic diseases, and tertiary outcomes are changes in risk biomarkers.”

    Tämän PREDIMED -tutkimuksen tuloksia tulee olemaan vaikea siivuttaa oli ne hyvät, neutraalit tai huonot. Pysytään kuulolla.

  11. Ok, kiitos kantojesi selvennyksestä. Ihan samaa mieltä tuosta että rasvakikkailun ja ”irtopisteiden” keräämisen sijaan ravinnon kokonaisuus on syytä muistaa. Karppailunkin voihypessä harvoin korostetaan Feinmanin tapaan sitä miten erityisesti kasvisten syönti lisääntyy monilla olennaisesti. Aiemmissa laajemmissa atkins-seurannoissa on ollut aika erilainen ruokavalio kuin näillä ”uuden sukupolven” karppaajilla.

    Espanjalaisessa ”kalakarppitutkimuksessa” tuolta PREDIMEDin laitokselta (kaveri jatko-opiskelee siellä) saatiin upeita tuloksia jopa Volek et al. VLC dieetteihin verrattuna (taisi olla 6 kk kesto).

    Sen verran olen kyynistynyt näitä rasvalegendoja lukiessani, että tuo teoriasi Lyonin hylkäämisestä voi hyvinkin liittyä LDL-kolesteroliin (ilman sen laskua ei voi olla Tuloksia™). Vaikken Colpon ja Kendrickin samannimisiä kirjoja (The Great Cholesterol Con) varauksetta suosittelekaan, niin niissä on herkullisia linkkejä kokoteksteihin joissa ihan lehdestä riippumatta tutkijat ovat sivuuttaneet sellaisia pikkuasioita kuin kokonaiskuolleisuus, syöpäassosiaatiot ja väkivaltaiset kuolemat ym. vedoten nimenomaan uskomuksiinsa (miksi lipiditutkijat edes kommentoivat kuolemia joita pitää tulkita uskomuksin???). Tämä näkyy ruokavaliotutkimusten lisäksi lukuisissa statiinitrialeissa – joissa aivan säännönmukaisesti on vähätelty statiinien hyvin voimakkaita suojaavia ei-kolesterolivaikutuksia (Colpo erittelee näitä peräti 9 kpl). Lisäksi löytyy tutkimuksia kuten PROVE IT, joissa vertaillaan statiineja toisiinsa mistä tulee vaikutelma, että statiinien väliset erot vaikutuksissa verisuoniin tiedetään hyvin, mutta ne täytyy aina pyrkiä selittämään LDL:llä. Tähän kai tarraudutaan siksikin että LDl on helppo mitata, efekti on tyypillinen statiineilla niiden muista (ja yllättävän selkeistä) tehoeroista huolimatta ja että HDL-kolesterolia boostaavat uudet lääkkeet eivät ole lyöneet kunnolla itseään läpi tai jopa tappaneet ihmisiä (torcetrapib). Kun vielä patentit ovat jotakuinkin ummessa niin LDL on vihoviimeisiä vanhan ”hyvän” maailman merkkejä jota ei sovi hylätä.

    Kun tuon tason argumentaatiota (kuolleisuus EI voi liittyä lipideihin) näkee itse kokoteksteissä eikä vain kontekstista erotettuna, alkaa usko rasvakorvaustieteen ”objektiivisuuteen” olla aika tiukilla. Kenenkähän talutusnuorassa tässä ollaan? Kovasen & Strandbergin kirja kuulostaa siltä että voisin ottaa sen itse tarkempaan arvosteluun ihan mielenrauhani vuoksi. Ilman heikkilämäisyyksiäkin näihin asioihin voi tarttua (kuten tämä mahtava sivusto todistaa).

    AHA:n epidemiologit muistaakseni kritisoivat sitä, ettei kontrolliruokavalio Lyonissa ollut ”riittävän hyvä”, mitä he sitten sillä meinasivatkaan – PREDIMED:ssa sekin tulee hoidettua. Evelyn Tribole on nimittänyt mononaamisesti näihin sydänvaikutuksiin keskittymistä käsitteellä ”Science Silo Mentality”:

    http://omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com/2009/01/30/the-american-heart-associations-agendait-sure-aint-science-or-public-health.aspx

    Kun aihe käsitteli myös Omega 6-rasvoja niin törmäsin kiinnostavaan Top 150 listaan korkeimmista O6-pitoisuuksista jenkkiruoissa:

    http://www.scribd.com/doc/45465371/Omega-6-in-Foods-2010

    Kamalan paljon roskaruokia? ”Terveellisemmällä” omega6-dieetillä kokeillut tietokirjailija Susan Allport sai jo kuukaudessa kehonkoostumustaan ja valtimoiden toimintaansa huononemaan (tutkimukset suoritti itse Jeff Volek):

    http://www.susanallport.com/ (2 tekstitiedostoa, sivun vasen ylälaita)

    PREDIMED vaikuttaa mielenkiintoiselta tosiaan, erityisesti kun aito & oikea AHA:n suositus on kolmantena ryhmänä. Sitä tulee olemaan kivaa vertailla myös Lyoniin.

    http://www.controlled-trials.com/ISRCTN35739639

    En saanut Skeaff & Millerin linkkiä toimimaan.

    1. Ajattelen pitkälti samalla tavoin. Tämä jäi huvittamaan pitkäksi aikaa: ” Tuloksia™ ” 🙂

    2. ”Vaikken Colpon ja Kendrickin samannimisiä kirjoja (The Great Cholesterol Con) varauksetta suosittelekaan, niin niissä on herkullisia linkkejä kokoteksteihin joissa ihan lehdestä riippumatta tutkijat ovat sivuuttaneet sellaisia pikkuasioita kuin kokonaiskuolleisuus, syöpäassosiaatiot ja väkivaltaiset kuolemat ym. vedoten nimenomaan uskomuksiinsa (miksi lipiditutkijat edes kommentoivat kuolemia joita pitää tulkita uskomuksin???). Tämä näkyy ruokavaliotutkimusten lisäksi lukuisissa statiinitrialeissa – joissa aivan säännönmukaisesti on vähätelty statiinien hyvin voimakkaita suojaavia ei-kolesterolivaikutuksia (Colpo erittelee näitä peräti 9 kpl).”

      Jahas, vaihteeksi taas tätä? Jos Colpolta – tai keneltä tahansa muulta – löytyy vertaisarvioitua näyttöä siitä, että nimenomaan ne pleiotrooppiset vaikutukset ovat se tärkein tekijä, niin sitten sitä näyttöä saa kipata tännekin päin. Luulisi sitä jo kertyneen sitten 90-luvun lopun, siis muutakin kuin väitteitä tulosten ”vähättelystä”.

Comments are closed.