Eikö rasvainen juusto nostakaan LDL -kolesterolia?

Juusto on merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan maitotaloustuotteet juusto mukaanlukien muodostaa suurimman tyydyttyneen rasvan lähteen (26-29 % SFA:n saannista). Tuoreessa hollantilaisessa prospektiivisessa väestötutkimuksessa juuston käytöllä ja sydäntaudeilla ei ollut yhteyttä (Goldbohm et al. 2011). Myös uudehkossa maitotaloustuotteita koskeneessa meta-analyysissä juusto sai puhtaat paperit kuolleisuuden suhteen (Elwood et al. 2010).

Uusi tanskalainen arvovaltaisessa American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus selvitti runsasrasvaisen (27 %) juuston käytön vaikutusta  LDL-pitoisuuksiin, kun vertailukohtana oli voi.

Menetelmät

  • satunnaistettu, vaihtovuorotutkimus
  • 2 viikon run-in (jokainen noudatti itselle tavanomaista ruokavaliota)
  • 6 viikkon voijakso ja 6 viikon juustojakso, välissä min. 2 viikon wash out
  • Voin määrä oli keskimäärin 47 g/pv ja juuston 143 g/pv (!), niillä korvattiin n. 13 E % normaaliruokavalion energiasta
  • Muita maitotuotteita ei saanut käyttää (pl. tilkka kahvimaitoa)
  • n=49 (sekä miehiä että naisia)
  • juusto ja voi tarjottiin ilmaiseksi osallistujille

Tulokset

  • Juusto ei vaikuttanut lainkaan LDL -kolesteroliin vs run-in jakso (tavanomainen ruokavalio)
  • Voi kohotti LDL-kolesterolia n. 0,2 mmol/l vs run-in jakso (tavanomainen ruokavalio)
  • Juustojakson jälkeen LDL-kolesteroli oli 6,9 % alhaisempi kuin voijakson jälkeen
  • Voijakson aikana verensokeri oli o,1 mmol/l alempana kuin juustojakson jälkeen
  • HDL- kolesteroli oli voijakson jälkeen korkeampi kuin juustojakson jälkeen
  • SFA:n, PUFA:n ja MUFA:n saannissa ei ollut voi- ja juustoryhmien välillä merkittävää eroa
  • Tavanomaiseen ruokavalioon (run-in) verrattuna SFA:n saanti lisääntyi sekä voi- että juuksojakson aikana 10-11 g/pv.
  • Kalsiumin saanti oli voijakson aikana 417 mg/pv vs 1192 mg/pv juustojaksolla
  • Proteiinin saanti oli selvästi suurinta juuksojakson aikana (lähes 6 E % suurempi kuin voijaksolla)
  • Muut muutokset enrgiaravintoaineissa olivat melko vähäisiä

Pohdinta

Maitorasvan vaikutus LDL -kolesteroliin näyttäisi olevan kiinni myös rasvan ”kantajaruuasta”. 27 % rasvaa sisältävä Samsø-juusto ei nostanut annoksella 143 g/pv lainkaan LDL-kolesterolia verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon, joka sisälsi tyydyttynyttä rasvaa keskimäärin 11,5 E %. Tavanomainen ruokavalio edusti pitkälti suomalaisten keskivertoruokavaliota. Käytetty juustoannos oli suuri.

Mitä ilmiöstä tiedettiin sitten aiemmin? Norjalaisten toteuttama pieni satunnaistettu tutkimus päätyi samanlaiseen johtopäätökseen jo vuonna 2004 (Biong et al.), kuten myös kaksi muuta RCT -tutkimusta ( Nestel et al. 2005 ja Tholstrup et al. 2004). Ilmeisesti yhtään vastakkaisen suuntaista satunnaistettua ihmistutkimusta ei ole julkaistu. Ilmiön todenperäisyyttä ei siis taida olla aihetta epäillä. Mielenkiintoista on, että juuston käyttö on yhdistetty pienempään aikuistyypin diabeteksen ilmaantumisen väestötutkimuksien meta-analyysissä (Tong et al. 2011), vaikka tässä tutkimuksessa juustojakson aikainen verensokeri oli hiukan korkeammalla kuin voijaksolla.

Tutkijat pohtivat erilaisia mekanismeja ilmiön taustalla, mutta eivät hirttäydy niistä ensimmäiseenkään. He spelukoivat juustojakson aikaisen lisääntyneen kalsiumin saannin vaikutusta tyydyttyneen rasvan eritykseen, proteiinin merkitystä ja juustossa olevien probioottisten bakteerien merkitystä paksusuolessa tapahtuvalle fermentaatioprosessille.

On myös viitteitä siitä, että maidon hapattaminen jogurtiksi, kefiiriksi jne. voi vaikuttaa myönteisesti LDL -kolesteroliin (St-Ohne et al. 2000), ja vaikutukset painoonkin saattavat olla myönteiset. Maidon hapatus juustoksi tai jogurtiksi ei taida olla lainkaan huono idea.

18 thoughts on “Eikö rasvainen juusto nostakaan LDL -kolesterolia?”

  1. Pekka Puska varmaan toteaa, että ”Tuhanneet tutkimukset ja kaikki asiantuntijayhteevedot osoittavat, että maitorasvat kutistavat ki****** ja tappavat hyvin nopeasti. ”

    1. Anssi, no no … joudun vähän siivoamaan kieltäsi.

  2. Hapattamisella on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, jotka eivät toki rajoitu juustoon.

    Mielenkiintoista sinänsä, että Goldbohm ym. (2011) tutkimuksessa havaittiin lievästi lisääntynyt kuolleisuuden riski niillä NAISILLA, jotka söivät runsaammin voita ja maitorasvaa.

    Osaatko spekuloida, mistä tämä johtunee?

    1. Jenni, minun pohdiskelu tästä on kyllä hataraa. Yleensäkin yhden väestötutkimuksen perusteella aika vaikea. Yksi keskeinen asia väestötutkimuksissa yleensä lienee se mitä Mirka tuossa alla sanoo. En tiedä voisiko maitorasvasta löytyvän luontaisen transrasvan erilaiset vaikutukset miesten ja naisten lipidifraktioihin olla jollakin tapaa mukana. Luontainen TFA lisää kai naisten LDL :ää muttei miesten. Tosin HDL:ään on ehkä samanlaiset vaikutukset. Musta tuntuu, että sulla itsellä saattaisi olla jotain selityksiä….

      Naisillahan tyydyttyneen rasvan modifiointi EI ole tuonut etua RCT -tutkimuksissa, kuten esim. Hooperin meta-analyysi todisti.

      Entä miten sinä näkisit tuon suoliston mikrobiflooran vaikutuksen LDL -kolesteroliin? Merkittävä, mitätön, vai…

      1. Ei minulla itse asiassa ole selityksiä. 🙂 En ole mikään rasva-asioiden asiantuntija. Halusin vain ottaa esille naisten ja miesten väliset mahdolliset erot yleisesti ottaen. Tuntuu, että joskus tätäkin puolta pitäisi huomioida enemmän. Sitä olen miettinyt, että jotkut erot voivat selittyä yksinkertaisesti vain sillä, että miehet syövät yleensä määrällisesti enemmän…

        Ei taida olla vielä julkaistuja tutkimuksia suoliston mikrobiflooran ja LDL:n yhteyksistä ihmisillä. Viitteitä on, että tyydyttynyt rasva edistäisi haitallisten mikrobien kasvua suolistossa, mikä aiheuttaisi matala-asteista tulehdusta elimistössä. Mutta eipä tästä vielä mitään varmaan pysty sanomaan.

  3. Mielenkiintoista. Voita ja juustoa sopinee nauttia myös yhdessä. Voi nostaa siis molempia HDL ja LDL. Nostaako se LDL:n ns suurikokoisia A-partikkeleja? Loppu hyvin, kaikki hyvin?

    1. Timo, tuossa artikkelissa ei tutkittu partikkelikokoja lainkaan. Joten tuon tutkimuksen perusteella partikkelikoosta ei voi sanoa mitään. VHH lisää suurikokoisia ja partikkeleja. Ja voi näyttää lisäävän suurikokoisten LDL -partikkelien määrää, ainakin verrattuna joihinkin margariineihin. http://www.ajcn.org/content/78/3/370.long

      Mutta voin vaikutuksia partikkelikokoihin en tunne tämän enempää.

      Minusta tässä on kiinnostavinta se, että sama maitorasva voi käyttäytyä näinkin eri tavoin, riippuen siitä annetaanko se juusto (tai ehkä jugurttina) vai voina.

  4. @Jenni: Naiset ovat yleensä miehiä terveystietoisempia varsinkin juuri ravinnon suhteen. Voin käyttö korreloinee varsin erikoiseen käyttäytymiseen varsinkin juuri naisilla. Heijastaisiko se yleistä piittaamattomuutta omasta itsestä tai ympäröivistä normeista?

    1. Nuo referoidut vertailututkimukset (4 kpl) taitaa kaikki olla tehty voi vs juusto.

      Rasvanvaihtokauppatutkimuksissa (ne 1960 -70 -luvuilla tehdyt) on suuri osa tehty niin että kulutusmaito ja voi on korvattu kasviöljyllä. Kokonaiskolesterolilaski merkittävästi n. 10-17 %. Silloin ei mitattu vielä LDL -kolestrolia. Viimeaikoina kulutusmaitoa ei käsittääkseni ole enää käytetty vertailuissa (ainakaan ei ole kohdalle sattunut). Korjatkaa jos muilla on parempaa tietoa.

  5. Reijo:
    ”Naisillahan tyydyttyneen rasvan modifiointi EI ole tuonut etua RCT -tutkimuksissa, kuten esim. Hooperin meta-analyysi todisti. ”

    Näkyykö tuo jossain Hooperin (tai muiden) paperissa ihan jossain käppyränä vai pitääkö tulos kaivaa tekstistä?

    Siis ymmärsinkö oikein, eli safa -> pufakorvauksesta ei ollut hyötyä naisilla – vain miehillä? Mikä jää sitten miesten osuudeksi Hooperin mukaan?

    Menen tenttimään perjantaina sukupuolesta ja terveydestä, joten olisi hauska brassailla jollain mikäli koekysymys napsahtaa lähelle. 😉

  6. Mene kohtaan Tables, ja valitse table 2. Siellä on riskisuhteen. Kirjoittaja toteaa saman myös useassa kohdassa tekstissä (tulokset, abstrakti, diskussio).Esim. Lopussa täysipitkää tekstiä:

    ”Authors’ conclusions.
    Implications for practice.
    ”… The protective effect was seen almost exclusively in those who continue to modify their diet over at least two years, and in studies of men (not those of women)…”

  7. Eikö kukaan nosta esille juustojen K2-vitamiinin mahdollista vaikutusta?

    Se kai voisi olla yksi selitys hyville tuloksille?

  8. K2 -vitamiinilla on saatu väestö- ja koe-eläintöissä lupaavia tuloksia ateroskleroosin kannalta. Mutta en ole huomannut, että sitä olisi liitetty LDL-kolesterolin vähentymiseen. Onko Juppejänis sinulle tällaista tietoa, viitettä tms.?

  9. Onkohan tästä ollut aiemmin puhetta? Wood et al, 2011:

    ”In models that included only saturated fat as a predictor, saturated fat did not show significant associations with fasting lipids. When carbohydrate intake and an interaction term between carbohydrates and saturated fat intake was included, carbohydrate intake did not associate with lipids, but there was an inverse relationship between saturated fat intake and VLDL-C (P = 0.01) with a significant interaction (P = 0.01) between saturated fat and carbohydrate with regard to fasting VLDL-C concentrations. Similar results were observed for fasting TG levels. We conclude that, when controlling for carbohydrate intake, higher saturated fat was associated with lower VLDL-C and TGs. This was not the case at higher intakes of carbohydrate. This has important implications for dietary advice aimed at reducing TG and VLDL-C levels.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21912485

    1. Ei ole ollut puhetta. Ihan hyvä että nostit esiin, onhan tästä ”safa & hh” -yhteydestä puhuttu. Aineiston luonteesta johtuen tuossa huomaa joitain epäloogisuuksia, esim. aika yleisesti 1. ja 2. tertiilin välillä (vrt. esim. se, että hh:n osuuden kok.E:stä kasvaessa 20% tuossa välillä sekä VLDL ja LDL-arvot tippuvat, sitten taas kääntyvät nousuun 3. tertiilin suhteen). Tilastollista merkitsevyyttä oli VLDL:n suhteen – jossa pitoisuuserot olivat kuitenkin minimaaliset eri tertiilien välillä – ja triglyjen suhteen, jossa ero safan määrän kasvaessa yhdessä hh:n määrän oli selvempi. Runsaampi safan saanti yhdistyi puolestaan matalampaan HDL-tasoon.

      Vihjeitä siis siitä, että safan määrään kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan hh:n saannin ollessa isompi siis on. Toisaalta, kun kovin runsas safan saanti ei ylipäätään ole osoittautunut varsinaisesti edulliseksi (vrt. Reijon kirjoitus) vhh:llakaan, niin ehkäpä se anti sen suhteen on ”stressaa siitä vhh:lla vähemmän”?

      1. ” Stressaa siitä vhh:lla vähemmän” Jes, minulla on sama tuntuma, mutta silti kannattaa ehdottomasti käyttää riittävästi pähkinöitä ja öljyjä. ”LDL-kolesterolin seikkailua” -kirjotuksessani oli tämän suuntaista puhetta ja Anssi Manninen taisi jo kertalleen linkittää tuon Woodin tutkimuksen kommentissaan

      2. Minimaalinen VLDL-pitoisuusero? HDL-pitoisuusero on minimaalinen, mutta VLDL:stä en noin menisi sanomaan. Graafien y-skaalathan eivät ole likimainkaan toisiaan vastaavat eri kuvissa.

        Nimenomaan tyydyttyneen rasvan harmittomuus hiilihydraattien korvaajana on se viesti, minkä minä olen saanut paleo/LCHF -surffailussa – en ole kenenkään nähnyt väittävän (vakavasti otettaen), että pelkkä tyydyttyneen rasvan lisääminen ruokavalioon parantaisi. Toisaalta, tämä on myös se sama näkökohta, jonka vuoksi en näe mitään syytä erityisesti painottaa öljyjäkään vhh:n tapauksessa. Kun ruokavaliossa hiilihydraatit korvautuvat pääasiassa rasvalla, vaatii tietoista yrittämistä (tai todella yksipuolista ruokavaliota, tyyliin Uusituvan paranoidi käsitys karppaamisesta) että MUFA:n absoluuttimäärät jäisivät matalammiksi kuin vähärasvaisessa ruokavaliossa.

Comments are closed.