Tiesitkö tämän Välimeren ruokavalion paastoajasta?

Kreikkalaisen perhetuttavan kanssa keskustellessa tuli esille, miten keskeinen merkitys paastolla on kreikkalaisessa ruokavaliossa. Paastolla hän tarkoitti paastoa niinkuin ortodoksit sen Kreikassa määrittelevät: kasvisruokajaksoa, jolloin pidättäydytään  erityisesti lihasta, mutta ehkä myös kalasta, kananmunista ja maitotaloustuotteista sekä osittain oliiviöljystä. Ortodokseja kreikkalaisista on valtaenemmistö.

Olin aiemmin käsittänyt, että uskonnollinen paasto liittyisi vain tiettyihin yhtäjaksoisiin pidempiin aikakausiin, mutta ilmeni, että tällaisia kasvisruokapäiviä (lihasta, munista ja maidosta pidättäytyminen) pidettiin joka viikko kaksi kertaa (keskiviikko ja perjantai). Tämän lisäksi oli erikseen pidemmät uskonnolliset paasto- eli kasvisruokajaksot.

Asia ryhtyi kiinnostamaan enemmänkin ja hain hetken PubMed’stä tietoa. Löysin muutaman tutkimuksen, jossa paastokäytäntöjä Kreikassa on selvitetty. Ilmeni, että Seitsemän maan tutkimuksen aikaan paastoajien osuus arveltiin olevan 60 % väestöstä (Serri  2005) Oheinen kaikille avoimesta tutkimuksesta napattu leike kuvaa tarkemmin kreikkalaista paastokäytäntöä. Siitä ilmenee, että äyriäisiä, toisin kuin kalaa, sai syödä aina.

Lähde: Sarri et al. Br J Nutr. 2004 Aug;92(2):277-84

Se mikä on mielestäni silmiin pistävää on paastopäivien kokonaismäärä. Lihaa, kananmunia, juustoja, maitoa ja suurelta osin kalaakin on vältettävä noin puolet kaikista vuoden päivistä (180-200 päivää vuodessa). Paastopäivinä oli kuitenkin sallittu merenelävien syönti, joita lienee käytetyn runsaastikin merenranta-alueilla, mutta mannermaassa ehkä vähemmän. Tutkijat ovat selvittäneet, että kuidun ja foolihapon saanti on ollut suurempaa paastojakson aikana, kun kalkin saanti on ollut vähäisempää. Energiaa on saatu ilmeisesti n. 200 kcal/pv vähemmän paastojaksojen aikaan.

Perinteinen kreikkalainen Välimeren ruokavalio on ollut lähes puolet vuoden päivistä kasvisruokaa. Ainakin ortodoksien piirissä. Alla mainittujen tutkijoiden mukaan tähän olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota Välimeren ruokavalion terveellisyyttä arvioitaessa. Kliinisissä Välimeren ruokavaliota koskevissa tutkimuksissa ei ole noudatettu paastoperiaatetta.

Hyvää Joulua! Joulun jälkeen toinen osa Välimeren ruokavaliosta.

Lähteet

Ravintomedia -blogi (Juuso Reinikainen)

Lazarou C & Matalas AL. A critical review of current evidence, perspectives and research implications of diet-related traditions of the Eastern Christian Orthodox Church on dietary intakes and health consequences. Int J Food Sci Nutr. 2010 Nov;61(7):739-58.

Sarri K et al.Does the periodic vegetarianism of Greek Orthodox Christians benefit blood pressure? Prev Med. 2007 Apr;44(4):341-8. Epub 2006 Dec 19.

Sarri K & Kafatos A.The Seven Countries Study in Crete: olive oil, Mediterranean diet or fasting? Public Health Nutr. 2005 Sep;8(6):666.

Sarri K et al. Greek Orthodox fasting rituals: a hidden characteristic of the Mediterranean diet of Crete.Br J Nutr. 2004 Aug;92(2):277-84.

5 thoughts on “Tiesitkö tämän Välimeren ruokavalion paastoajasta?”

  1. Hei!
    Ja kiitokset (tästäkin) hyvästä kirjoituksesta. Sellainen kysymys, olen kiinnostunut Välimeren ruokavaliosta, ja vähän etsiskellytkin aiheeseen liittyvää keittokirjaa. Onko mitään vinkkejä sopivasta suomen- tai englanninkielisestä opuksesta? Tiedän kyllä perusperiaatteet, mutta jokapäiväistä elämää helpottaisi opus josta katsella ateriavinkkejä…!

    1. Ingrid, minulla ei ole ehdottaa mitään hyvää kirjaa. Perehdyn itse lähinnä tutkimuksiin, ja kirjat yleensäkin ovat itselle sivuseikka, harvoin jaksan paneutua alan populaarikirjoihin. edes kollegoiden. Välillä aina pakotan itseni muutaman kirjan lukemiseen.

      Mutta olisiko lukijoilla ehdottaa Ingridille hyvää keittokirjaa?

  2. Kiitos, mielenkiintoista pohdintaa. Ihan vain sellainen huomio, että “kasvisruokavaliosta” puhuminen on määritelmällisesti aika ristiriitaista, jos siinä saa kuitenkin syödä katkarapuja, mustekaloja, hummereita, rapuja ja etanoita – eli tulkinta “eläinkunnan tuotteiden välttämisestä” olisi tuossa vähintäänkin rohkea ellei jopa kyseenalainen oletus.

    Yksi vaihtoehtoinen tulkinta paastonaikaisen “eläintuotteiden rajoittamisen” sijaan voisikin olla keskeisimpien proteiinipitoisten ruoka-aineiden rajoittaminen – palkokasveja näköjään syötäisiin myös taulukkosi mukaan hyvin maltillisesti, ja oliiviöljyn käytön rajoittaminen johtanee leivänkin kulutuksen vähenemiseen (taulukossa rajoitus siis kohdistuisi viiteen alimpaan sekä ylimpään riviin), jolloin paastonaikaiset proteiinilähteet käyvät aika vähiin – olettaen, että rajoituksenalaisia ruoka-aineita ei lähdetä korvaamaan lisäämällä muiden käyttöä – eli esim. palkokasveja ja äyriäisiä syödään kuten ennenkin, mutta niitä ei tarvitse rajoittaa. Tämä olisi linjassa myös joidenkin nykyisten näkemysten kanssa paaston vaikutustavoista (ks. esim. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0092867407016856 ).

  3. Niin, parempi olisi ehkä puhua kasvisvoittoisesta ruokavaliosta. Arvelen tosiaan, että äyriäisiä on ollut hyvin tarjolla saarilla ja rannikolla, mutta sisämaassa tuskin niinkään. Vähän samaan tapaan kuin merilohta ei liene ollut Itä-Suomessa tarjolla ennenkuin kylmäkuljetukset alkoivat onnistua. En sitten tiedä tarkemmin miten paljon äyriäisiä oikeasti syötiin paastoaikoina. Sinänsä mielenkiintoista, ettei niitä tarvinnut välttää.

  4. Pari vuotta sitten tuli Kreikassa asuvan suomalaisen kokoama keittokirja Viisaan syömisen lähteillä. Siinä on paljon mm. vanhemman polven haastatteluja.

    Englanninkieliset käsitteet vegetarismista tai eläintuotteista eivät oikein istu ortodoksiseen paastoon. Ruokavalio ei edes ole paaston ydin, vaan koko elämänmuodon syklittäinen vuorottelu. Paastopäivinä vältetään mm. avioyhteyttä, kyläilyä ja muutenkin ylenmääräisiä sosiaalisia kontakteja, käännytään sisäänpäin ja yksinkertaistetaan elämä kaikesta tarpeettomasta. Paastottomina päivinä taas avaudutaan ulospäin, syödään kalaa, öljyä, viiniä ja jopa lihaa.

    Määrittävä tekijä ei ole eläinkunta/kasvikunta tai hyvä/paha, vaan yksinkertaisuus, vaatimattomuus ja sisäänpäin kääntyminen ja ulos avautuminen ajoillaan.

    Ainakin tuttujen kreikkalaisten mukaan tausta on pitkälti myös ekologiassa ja ekonomiassa. Parhaan kasvukauden alkaessa kevättalvella lampaiden teurastus olisi ollut epätaloudellisin mahdollinen ajankohta. Sosiaaliselta kannalta on katsottu, että ilman paastosääntöä arvokkaat öljy, kala, viini ja liha valuisivat kaikki rikkaimpien käyttöön köyhien jäädessä paitsi. Paasto tasoitti ja levitti niiden kulutusta koko väestöön.

    Anssin kommenttia en ihan täysin ymmärtänyt (enkä löytänyt puheena olevaa taulukkoa), mutta on melko ilmeistä että paastopäivien ja paastottomien ruokavaliot poikkeavat varsin paljon. Paastoruokaa ei ole perinteessä pidetty erityisen ravitsevana, mikä näkyy siinä, että paastosta on vapautettu alle 12-vuotiaat, raskaana olevat, imettävät ja sairaat.

Comments are closed.