Laihduttajan gluteeniton dieetti on todellinen muotidieetti

Radio Aalto oli innostunut Iltasanomissa tänään ilmestyneen jutun pohjalta Jenkkivillityksestä, gluteenittomasta ruokavaliosta painonhallinnassa. Aihetta on jokunen kerta aimminkin sivuttu blogini Facebook -sivuilla.

Mitä laihdutukseen tulee, todistusaineisto gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista on valovuoden päässä siitä, mitä tiedetään karppauksesta. Karppauksesta on saatu aikaiseksi useita kymmeniä kelvollisia tutkimuksia, mutta gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista koko hype perustuu muutaman lääkärin blogikirjoituksiin ja pariin anekdotaaliseen perustutkimusnäyttöön. Kyse on siis uskomuksesta. Kelvollisia tutkimuksia laihdutuksessa nolla.

Toki voi ajatella niin, että karppaaminen on luontaisesti vähägluteenista. Mutta ei kuitenkaan gluteenitonta. Karppausruokavalioon sopii monien suurten tutkimusten ja itse Atkinsinkin oppien mukaan pieni määrä kokojyväviljaa, ja sitä myötä gluteenia.

Gluteeni voi olla omalta osaltaa paitsi tietenkin keliakian aiheuttaja, osasyy esim. ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) kärsivien potilaiden oireistoon. Nykyinen tieteellinen evidenssi kuitenkin viittaa vahvasti siihen, että herkkävatsaiset eli siis IBS-potilaat (keliakikoita lukuunottamatta!) hyötyvät enemmän huonosti imeytyvien hiilihydraattien välttämisestä (FODMAP -hiilihydraattien välttämisestä) kuin itse gluteenin välttämisestä. Gluteenittomat elintarvikkeet sisältävät usein myös FODMAP -hiilihydraatteja, joten ne eivät ole patenttiratkaisu IBS-potilaalle. Lue enemmän FODMAP -ruokavaliosta täältä.

Tämänpäivän Iltasanomissa haastatellaan ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia, ravitsemusterapeutti Hanna Partasta ja ravitsemusasiantuntija Nanna Puntilaa Keliakialiitosta. Kukaan heistä ei löydä perusteita gluteenin välttämiseen painonhallinnassa. Nanna Puntila korostaa lisäksi, että keliakia diagnoosin tekeminen voi vaarantua jos on ominpäin ruvennut kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota ennen diagnoosin tekohetkeä. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun henkilö on ryhtynyt gluteenittomalle keliakiaepäilyn ja vatsaoireiden vuoksi omin päin.

Parin minuutin allekirjoittaneen haastattelu Radio Aallossa 24.1.2012, klikkaa linkkiä alla.

Radio Aalto Gluteeniton ruokavalio

Ne, jotka saavat käsiinsä tiedelehtien kokopitkät artikkelit voivat tutustua USA:n ravitsemusterapeuttien tiedelehdessä 2011 ilmestyneeseen pieneen ”katsaukseen” tästä tai lukea kaikille avoimen nettilyhennelmän samaisesta artikkelista No Evidence That Gluten-Free Diet Promotes Weight Loss”.

Kerrankin vähättelevä muotidieetti sana tuntuu sopivan hyvin asiayhteyteen.

PS. Pidän kuitenkin silmällä mitä gluteenitutkimus tuo tullessaan…

 

 

 

33 thoughts on “Laihduttajan gluteeniton dieetti on todellinen muotidieetti”

  1. Liittyykö tuohon muita ohjeita kuin gluteenittomuus? Jos gluteenia sietävä jättää pastan ja rukiin mutta jatkaa karkinsyöntiä ja limskanjuontia, ruokavalio tuskin laihduttaa tai paranee mitenkään. Mutta jos muu ruokavalio on perustaltaan kunnossa, vähentäähän tuo höttöhiilareita. Keliakiadiagnoosin menettämisestä en niin perustaisi. Mitä sillä diagnoosilla tekee? Gluteenisensitiivisyys on joka tapauksessa moninkertaisesti yleisempää, ja he tietysti ruokavaliosta hyötyvät. Noin kymmenen prosenttia siis hyötyisi, kun gluteenisensitiivisyyttä ei toistaiseksi edes diagnosoida. Gluteenin sietäjätkin saattavat hyötyä, jos esim. puhdistettu vehnä vaihdetaan tattariin.

  2. Heipparallaa !!
    Minä aloitin karppaamisen ennen joulua ja silloin siivosin jauhokaapit.Elän kahden keliaakikon kanssa,mieheni ja poika potevat samaa sairautta,joka on elin ikäinen.
    Voin kokemuksesta sanoa,että myös gluteeniton ruoka voi lihottaa,jos nauttii liiaksi.
    Lisäksi tuotteet ovat kalliita,makaronipussin hinnalla saat udeamman normaalia makaroonipussia.
    Minulla on nyt helppo karpata,pojat syö perunaa mutta minä en…muuten syödään samaa ruokaa koko perhe.
    Tämä on vaikea ja vakava sairaus,autoimmuunisairaus….ei mikään vilja allergia,niin minusta on aika huimaa jos tätä käytetään johonkin dieettiin…..keliaakikoitten leivät ovat ihan yhtä pahoja kuin mein ruispalat !!!
    Esim.gluteeniton näkkileipä,palasessa 75 gr hiilaria.

  3. Mitä maailman tutkimukset ovat saaneet selville terveyttä edistävästä ruuasta? Ei mitään!
    Jos ihminen syö prosessoimatonta ruokaa, niin tutkimukset eivät pysty vieläkään kertomaan, mikä ruoka veisi tästä tilanteesta vieläkin eteenpäin ja edistäisi terveyttä.

  4. Mirka, on diagnoosista, kelan tuen lisäksi se hyöty, että keliaakikko tietää totaalisesti välttää gluteenia loppu elämänsä. Eikä tästä voi lipsua. Lisäksi keliakiaan liittyy riski muihin sairauksiin. Kun diagnoosi on tehty, voi näihinkin varautua paremmin: http://bit.ly/zJ6J9B

  5. Eiköhän tuo gluteenittoman ruokavalion yleistyminen USAssa liity tosiasiassa siihen, että siellä on pikkuhiljaa alettu diagnosoimaan enemmän keliakiaa. Mielestäni ei siis ole mikään trendijuttu. Ainakin eräs jenkkituttavani joka on keliaakikko, sanoi, että vielä pari-kolme vuotta sitten moisesta asiasta ei ollut juuri kukaan tietoinen..edes lääkärit. Ja kuten Jaana tuossa yllä sanoi, myös gluteenittomalla ruokavaliolla voi kerätä liikakiloja, kuten omalla kohdallanikin on käynyt. Gluteenittomat tuotteet tuppaavat olemaan hiilarisempia kuin ns.normi leivät. Mutta tuolla jenkkimarkkinoilla pääsääntöisesti käytetään ihan huimia määriä vehnää, myös koko/täysjyvän nimellä. Ja vehnän jättäminen pois ruokavaliosta jo pelkästään on suuri terveysteko. Jenkeissä ei ohra ja ruis niinkään kuulu leipiin kuten meillä. Ohran gluteenia tietty jotkut oluen kittaajat saavat ylen määrin.

    Hiilaritietoisten sivuilla oli youtube pätkä joltain luennolta ”wheat bellyn” nimellä, siinä ekassa osassa hyvin valaistiin sitä, miten vehnä varsinkin on tänä päivänä ihan erilaista rakenteeltaan kun vielä 50-luvulla. Ja kuinka siitä on risteytyksien ja muiden avulla (ei siis vielä puhuta tässä yhteydessä edes geenimanipulaatioista) on saatu niin hyvä tuote, että se kestää rikkaruohomyrkyt ja tuottaa satoa ennen näkemättömän paljon. Tämä osaltaan on johtanut siihen, että keliakiaa ilmenee enemmän ja enemmän, kun yksinkertaisesti meidän suolistomme ei siedä tätä nykyviljaa. Ihmisen elimistön mukautuminen nykyiseen ravintoon on vasta aluillaan, viidessäkymmenessä vuodessa ei mukautumista vielä ole kerennyt tapahtumaan, kun sitä on vain vähän tapahtunut sieltä ihmiskunnan alkuajoiltakin. Toisaalta meidän ruokamme on tehotuotannon myötä muuttunut (myös esim.broilerin ja naudan sekä sianlihan osalta) ihan toisen laiseksi, kuin myös monet kasvikunnan tuotteet ovat erilaisia kun niitä ”teho”viljellään. Esim. appelsiineja tuotetaan nykyään suuria määriä. Ja sillä tuotantomäärällä on saatettu menettää hedelmän c-vitamiinin määrää..Fineli kertoo meille keskiarvoja, mutta todellisia määriä ei tiedetä, kun joka erästä tai eri lajikkeista ei pystytä vitamiinien määriä testaamaan.

  6. Radiolähetyksestä ei maallikko saa mitään irti,kun suositat välimeren ruokavaliota. Onko sinulla tai Juhana ”ei ravitsemuksellista merkitystä” Harjulla tietoa, mitä kadunmies olettaa välimeren ruokavalion pitävän sisällään. Hyvässä paikassa, kun yleisöäkin voi olla laajasti, on mielestäni aivan turha sanoa tuo ympäripyöreä välimeri. Koska kuulijat eivät ole alan pioneereja, niin miksi käyttää tässä kohtaa ”alan ammattilaisille” tuttua käsitettä, joka maallikolle kerrottuna vaatisi A4 mittaiset selitykset.
    Vaihtakaa valistuksessa ”mikälie välimeri”, kun puhutte normikansalaisille. Ravitsemuksellinen valistusarvo jää muuten heikoksi tai jopa vääristää.

    1. Googlasin muuten ”Välimeren ruokavaliö” ’n .Kyllä ensimmäisten kymmenien hittien perusteella kuka tahansa voi päällisin puolin muodostaa kohtuullisen hyvän kuvan mistä on kysymys. Ei ole kovin pahoja virheitä. Eikö kansa luota Googleen?

  7. Mitä mielikuvia asiakkaillasi on tai tulee, kun puhutte välimerellisestä?
    Sinulla lienee näppituntumaa aiheesta.

  8. Kyllä useimmat ymmärtää, että kyse on runsaasti kasviksia, kalaa, meren eläviä ja hedelmiä sisältävästä ruokavaliosta, jossa ei ole esim. leivän osuus kovin suuri. Pastalla on merkittävä osuus hiilihydraattien lähteenä. Aina on niitä, joille minkä tahansa ruokavalion ymmärtäminen voi vaikeaa. Kuten keskustelut julkisuudessa, tiedelehdissä ja privaattipiireissä karppauskin käsitetään ihan miten sattuu. Veikkaan, että sama koskee myös Itämeren ruokavaliotakin. Ikuisuuskysymys. Mihin sinun väitteesi siitä, että Välimeren ruokavalio ymmärretään jotenkin erityisen väärin perustuu?

    1. Väitteeni perustuu siihen, että Välimeren ruokavalio ei kerro mitään ja se voidaan tulkita täysin omakohtaisesti ja toisin, kuin sinä annat ymmärtää.
      Ei Välimerellä, Pohjanmerellä tai Intian valtamerellä ole mitään merkitystä ruuan terveellisyyteen. Eikö esim. Intian valtameren ruokavaliolla saateta syödä vieläkin enemmän kasviksia ja hedelmiä. Miksi allokoida lokaatiolla ruokavalio?
      Prosessoimaton tai alkuperäinen pitää jo paljon enemmän sisällään. Eihän näitä tietysti voi käyttää jos ei ehdotuksissa näe ravitsemuksellista merkitystä tai kokee ne vieläkin huonompina.
      Silti Reijossa on tulevaisuus 🙂

      1. Olen kyllä ihan samaa mieltä tuosta prosessoimattomasta. Sitä pitäisi nostaa enemmän esille, siis minunkin.

      2. Suhtaudut sitten varmasti kielteisesti myös paleoruokavaliosta, Atkinsista jne. jne. puhumiseen? Tai valitat englannin kielestä puhuttaessa, että ”miksi alloikoida lokaatiolla maailmanlaajuinen kieli” … 🙂

        En vain jaksa ymmärtää miksi niinkin yksinkertaisella nimellä olisi noinkin suuri merkitys.

  9. Minun mutuni on kyllä aika sama kuin Hugon. Miten ihmeessä välimerellisessä leivän osuus ei olisi suuri? Kokemukseni Kreikasta ja Italian keittiöstä on, että leipä on keskiössä aina. Ateria aloitetaan leivällä (alkuruokien ohella), pastan kanssa tarjotaan leipää(!) ja sitten vielä pääruoankin kanssa tarjotaan leipää. Väliateriat ovat leipää. Leipää ja kasviksia kyllä. Lihan ja kalan osuus on pieni.

    Espanjassa on paremmin. Mun tunnussana voisikin olla se Spanish ketogenic.

  10. Eikä se leipä ole kokojyvää, ei edes täysjyvää vaan valkoista, hiivalla kohotettua höttöä. Kreikkalaisessa maalaiskylässä olen maistanut hapanjuureen tehtyä tiivistä oliivileipää, tarjoaja olikin 80-vuotias mummo, 1970-luvulla.

    Tiedän kyllä että ravitsemuspiireissä ei tätä tarkoiteta, mutta suurin osa ihmisistä ei lue ravitsemuspiirejä vaan sen sijaan on matkustellut Välimeren maissa ja luultavimmin peilaa niihin kokemuksiin.

    Olen siis aivan samaa mieltä siitä, että maallikoille suunnatussa valistuksessa termi on erittäin huono. Kokoavat termit tai korvaamismallit eivät toimi yksilölle. Parempi olisi tehdä yksinkertaista listaa niistä ruoka-aineista, joita kannattaa syödä.

    1. Keksisittekö sitten paramman termin, joka avautuisi nopeammin ja perusteellisemmin kuluttajille?

  11. En. Olen esittänyt nimenomaan, että ei yritettäisi keksiä mitään termiä, joka jouduttaisiin erikseen sitten opettelemaan, vaan yksinkertaisesti ruoka-ainelistoja. Hutaistulla nimikkeellä ”Karpin kymmenen käskyä” yritin luonnostella tänne pari viikkoa sitten jotakin. Otsikko on huono, koska tarkoitus oli sopia muillekin, kohtia vain vahingossa tuli alkuvaiheessa juuri kymmenen. Yksilöllisessä asiakastyössä te luultavasti niitä teettekin, havaittujen puutteiden mukaan.

  12. Harjun blogissa oli minusta oikein hyvä kirjoitus juuri tähän suuntaan, jossa perusteli mm. sitruksia ym. välimerellisiä piirteitä. Puhuttaisiin mieluummin juuri sitruksista, palkokasveista, pähkinöistä, tomaatista, jne. Nämä ovat yksiselitteisiä ja konkreettisia. Termi ’välimerellisyys’ tuskin monellakaan konkretisoituu arjen teoiksi.

    1. Ymmärrän yskän. Kyllä se varmaan näin on, että esimerkiksi mahdollisia esityksiä pitäessä, nämä Välimeren tai minkä tahansa ruokavalion piirteet piirtyvät paremmin ymmärrettäviksi tarkemmalla kuvailulla ja runsaalla kuvin käytöllä. Minusta esim. Atkinsin Food Pyramid vasta kertoo monille mistä Atkinsissa on kyse. Moni näkee silmissään vain kerman, juuston, pekonin ja pari salaatin lehteä. Olen ollut huomaavinani paljon väärinkäsityksiä kuten juttelen terveydenhuollon ammattilaistenkin kanssa karppaamisesta.

  13. Karppausinfossa mulla on vuosikausia ollut allekirjoituksena ’Puoli kiloa proderuokaa, puoli kiloa kasviksia ja öljyä surutta’. Siitä olen saanut hyvin paljon kiitosta aloittelijoilta ja muilta hämmentyneiltä. (Tuo on toki karppi versio, mutta hiilareistahan siinä ei puhuta mitään, kun se on sitten jokaisen oma säätöasia.)

  14. @Mie Kyllä suhtaudun kielteisesti harhaanjohtavaan nimeämiseen. Paleo sentään tarkoittaa ja kertoo jotain.
    Mie ei sinun tarvitsekaan ymmärtää. Et ole mikään ylin asioista päättävä taho.

  15. ”Kyllä suhtaudun kielteisesti harhaanjohtavaan nimeämiseen.”

    Näköjään hyvin valikoivasti.

    ”Paleo sentään tarkoittaa ja kertoo jotain.”

    Mitä? Kyseessä on yksinkertaistettu ja keskiarvoistettu versio hurjasti vaihtelevista ruokavalioista ajalta ennen maanviljelystä. Nykyajan sovellutuksessa syödään mm. sellaisia tuotteita joita valtaosa kivikauden ihmisistä ei edes voinut nähdä. Tämä ei sitten ole harhaanjohtavaa?

    ” Mie ei sinun tarvitsekaan ymmärtää. Et ole mikään ylin asioista päättävä taho.”

    Yleisesti ottaen lienee suotavaa pyrkiä olemaan johdonmukainen ja jättää semantiikka sivuun asioissa joissa sillä ei ole mitään tekemistä.

  16. Katso kuinka paljon jo ymmärsit yhdestä sanasta ja mihin suuntaan se vei. Voiko välimerestä ymmärtää noin paljon. Tietysti. Voi myös ymmärtää vähemmän tai vieläkin enemmän. Välimerelle on jo annettu 30 vuoden mahdollisuus näyttää suuntaa ja me Suomessa emme sitä tajua.
    Paleon viesti näköjään ymmärretään paremmin.
    Aina kun mennään kohti prosessoimatonta ja jalostamattomampaa ruokaa on suuntaus hyvä vaikka kirjo olisi kuinka lavea.
    Miksi välimeri ei onnistu ollenkaan viestin viejänä?

  17. Välimeri on sikälikin huono, että kansainväliseen käyttöön se on toivottoman eurosentrinen. Erittäin terveellisiä ruokavalioita on ympäri maailman, kuten Hugo tuossa toikin esille. Varsinkin jos todellakin on niin, että välimeren ruokavalion ”sydänystävällisyys” perustuikin todellisuudessa heikkoon sydäntautidiagnostiikkaan ja kuolinsyyrekisteröintiin.

    Euroopan sisällä toki arvostan Välimerta jo pelkästään parhaiden kasvisvalikoimien ja kulinaarisen taitavuuden vuoksi. Italiaa ja Espanjaa erityisesti.

    1. ”Välimeri on sikälikin huono, että kansainväliseen käyttöön se on toivottoman eurosentrinen.”

      So what? Ravitsemustieteessä ei pidä toimia semantiikan eikä poliittisen korrektiuden varassa.

      ”Erittäin terveellisiä ruokavalioita on ympäri maailman, kuten Hugo tuossa toikin esille.”

      Entä kuinka monesta lokaalista ruokavaliosta puolestaan on senkaltaista tutkimusnäyttöä kuin VM-mallista?

      ”Varsinkin jos todellakin on niin, että välimeren ruokavalion “sydänystävällisyys” perustuikin todellisuudessa heikkoon sydäntautidiagnostiikkaan ja kuolinsyyrekisteröintiin.”

      Jospa nämä French paradoxin kaltaiset wanhat jutut kuopattaisiin jo vihdoin.

  18. Olisko sillä välimerellisellä elämän menolla muuta positiivista terveyteen? tarkoitan, että pelkkä välimerellinen syöminen ei ehkä olekaan pelkästään niin terveyttä edistävä kuin joku toinen tapa syödä. Mulla on semmoinen käsitys, että elämänmeno on tuolla välimeren maissa paljon lunkimpaa kuin täällä meillä…eikös ne espanjalaiset aina sano, että manjaana ja onhan niillä se siestakin, me täällä pohjolassa stressataan joka minuutti kaikesta. Eli tuon välimerellisen ruokailun lisäksi pitäis opetella vähän välimerellistä nyt niin trendikästä ”slow lifea”. Eli kiire ja stressi vähemmälle, riittävän pitkät yöunet ja ihmissuhteet kuntoon. Ja ruokapöydässä pitäis ranskalaiseen tai italialaiseen tapaan viipyä joskus jopa tuntikaupalla. Noissa vm maissa ymmärtääkseni on ruokailu todellakin niin paljon muuta kuin jonkun ”ruokavalion” tuijotusta.

  19. Paleo-termillä on toki ongelmansa. Prosessoimattomuuskin on vähän hankala: Onhan ajateltavissa että esim. piimä tai tofu ovat nimenomaan prosessoituja, puhumattakaan ne varastoidut juustot joista saa K2-vitamiinia. Tai natto. Tai hapanjuureen leivottu perinneleipä. Kun kaikki prosessointi ei suinkaan huononna ruoan laatua.

    Olisiko kasvismonipuolinen semmoinen termi, joka kokoaisi kaikki alleen yksimielisesti, vegaaneista atkinslaisiin? Tämä sillä oletuksella/lähtökohdalla, että kasvipuolen suuri bulkkimäärä olisi vähemmän olennainen kuin botaninen diversiteetti.

  20. Viljattoman kanssa kyllä eri mieltä tuosta stressaavuudesta. Koko Eurooppa on yhtä sunnuntaista siestanviettoa verrattuna esim. itäaasialaisten yhteiskuntien hektisyyteen. Silti Japanin terveystilastot ovat mitä ovat. (Toki heillä on myös ilmeisesti maailman paras terveydenhoitojärjestelmä. )

  21. Japanilaisten terveyteen liittyy mielestäni erittäin suuri kalan / kalaruokien syönti, kasvisten ohella. Ja ruuan kypsennys on nopeaa wokki tyyppistä, ei hauduttamalla tehtyä kuten meillä. Toki sitä riisiäkin syödään, mutta määrällisesti varmaan paljon vähemmän per ateria kuin mitä me ollaan totuttu. ja sitä vihreää teetä kuppi kaupalla päivän mittaan. Joskus muistan nähneeni jonkun dokumentin tv:stä Japanilaisesta elämänmenosta, ja ruokailuun liittyen erityisesti jäi mieleeni, että heillä (joissain päin Japania, en muista koskiko tuo koko maata) oli tapana syödä vain noin 75%:sti, eli niin, että vielä vähän jäi nälkä, ateriakoot ovat siis melko pieniä. Ei kuten meillä on tapana, niin paljon kuin napa vetää, ja santsikipollinen vielä päälle. 🙂 Stressiä siellä kyllä varmaan on yhtä paljon kuin meilläkin. Ja tosiaan hyvä terveydenhoito.

  22. Stressiä siellä on moninkertaisesti meihin verrattuna. Työpäivät ovat todella pitkät eikä vuosilomia tunneta. Sunnuntaikaan ei ole perinteisesti mikään lepopäivä vaan hektisin ostospäivä.

    Ohje syödä ”kahdeksan kymmenystä” eli 80% siitä mitä vatsa vetäisi on alkuaan kiinalainen ja levinnyt kautta Aasian. Japanilaiset myös syövät hyvin hitaasti ja nautiskellen aina kun siihen on mahdollisuus. Ruokahulluudessaan jättävät ranskalaiset kauas. (Tokio onkin ohittanut Pariisin Michelin-ravintoloissa, vaikka jakajana ovat ranskalaiset!)

    Kotimainen riisi on Japanissa kallista, eikä moni japanilainen periaatteesta halua syödä ulkomaista tuontiriisiä. Ennen 2. maailmansotaa jatkamaton, valkoinen riisi oli juhlaruokaa. Arkisin riisiin laitettiin puolet adukipapua, mikä oli ravitsemuksen kannalta tietysti erinomainen tapa.

    Mm. päivittäinen raaka kala sekä vihreä tee ovat piirteitä, jotka ilman muuta kannattaa omaksua sieltä juuttumatta siihen Välimereen. Ja tosiaan kevyt vokkaaminen, siihen itse uskon kovasti. Fenolien säilyttämisessä se on kiinalaisen tutkimuksen mukaan paras kypsennystapa. (Mikroaaltouuni tuli kakkoseksi, mutta on minusta mälsä.)

  23. Stressiäkin on monenlaista, ei aina pelkästään työhön liittyvää, tai työpäivän pituuteen. Eli jos pitää työstään, voi hyvinkin tulla toimeen stressaantumatta vaikka tekisikin paljon määrällisesti työtä. Toisaalta myös monet muut työyhteisöön, työmatkoihin, henk.kohtaiseen elämään yms. asiat saattavat stressata vaikka itse työ on ok.

    Onko sitä tutkittu, miten näissä VM-maissa suhtaudutaan tähän meillä käytössä olevaan ns.viralliseen ruokasuositukseen? Vai onko heillä omansa, eroaako se jotenkin paljonkin tästä meillä käytössä olevasta ns.virallisesta? Entä Japanissa tai muualla Aasiassa? Vai ollaanko me pohjoismaiset + keskieurooppa+ amerikkalaiset suurin kohderyhmä moisille virallisille suosituksille? Kuinka hyvin muissa maissa noudatetaan ko suosituksia?

    Kiinaanhan on tämä meidän (tai siis meille Amerikasta aikoinaan rantautunut) hampurilais-pika-pitsa-jätski höttöhiilarirunsasruokavalio myös alkanut vaikuttaa. Sielläkin se lihottaa ja on jo alkanut näkyä mm.2diabetes tilastoissa.

  24. Kreikassa on oma suosituksensa, minusta meikäläistä parempi. Myös Kiinan suosituksen tunnen, sekin on minusta meikäläistä parempi. Molemmat eroavat meikäläisestä siinä, että ne ovat lähdeviitteistetyt tutkimuksiin, esim. Harvardiin. Meillähän riittää viranomaisen julistama totuus, jota ei tarvitse perustella.

Comments are closed.