Meillä Suomessa “kova” rasva on istunut tukevasti syytetyn penkillä suurinta sydänsairauksien aiheuttajaa etsiskellessä (kyllä blogeissa kritiikkiä toki löytyy). Yhdysvalloissa ravitsemusepidemiologit ovat ottaneet entistä tiukemmin hampaisiinsa punaisen ja varsinkin prosesoidun lihan eli lihavalmisteet, kuten makkara, pekoni, leikkeleet jne. Voisiko lihavalmisteet ja ehkä myös tuoreen punaisen lihan runsas käyttö olla suurimpia selittäjiä väestötutkimuksissa todetuille karppausriskeille? Tässä kirjoituksessa siitä, miksi lihavalmisteet ja punainen liha on tapetilla.
Lisää diabeteksen, sydäninfarktin sekä aivohalvauksen riskiä
Otsikko yllä kertoo jo olennaisen. Väestötutkimuksien mukaan runsas prosessoidun lihan käyttö lisää kaikkien yllä mainittujen sairauksien riskiä. Punaisen lihan riski liittyi vain aivohalvauksiin. Renate Michan, Sarah Wallacen ja Dariush Mozaffarianin 17 prospektiivista kohorttia ja noin miljoona ihmistä sisältänyt meta-analyysi kertoo tämän jo vuodelta 2009. Joo. Tuntuu silti vähän laimealta.
Vertaaminen tyydyttyneeseen rasvaan saattaa laittaa ajattelemaan uudemman kerran. Vuonna 2011 ilmestyneessä Cochrane rasva-meta-analyysissä Lee Hooperin osoitti, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tai vähentäminen ei vähennä aivohalvauksia, eikä tyydyttyneen rasvan vaihtamisesta tyydyttymättömään näytä olevan näyttöä diabeteksenkaan kannalta. Tyydyttyneen rasvan saantia ei ole yhdistetty yhdessäkään västötutkimuksien meta-analyysissä diabeteksen tai aivohalvauksen ilmaantumiseen. Jäljelle jää erilaiset (yhdistetyt) sydäntapahtumat, jotka saattavat jossain määrin vähentyä tyydyttynyttä rasvaa vaihtamalla tai vähentämällä. (Hooper et al. 2011).
Mittelössä terveydelle vaarallisemman ruuan ottelussa väestötutkimusareenalla: Lihavalmisteet – tyydyttynyt rasva: 3-1.
Miten suuri on punaisen ja lihavalmisteiden aiheuttama vaara? Micha, Wallace & Mozaffarian havainnollisti asian meta-analyysissään seuraavasti.
Edellä olevassa kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että punaisen lihan ja prosessoidun lihalle lasketut riskit käyttävät eri annoskokoa (skaalaa). Jos prosessoitua lihaa, eli makkaraa, leikkeleitä, pekonia söisi saman verran kuin punaista tuoretta lihaa, riskit olivat kaksinkertaiset noihin kuvan punaisiin pylväisiin nähden. Ei sinänsä mahdoton ajatus ollenkaan. Tunnen hyvin erään mieshenkilön, joka söi ainakin 100 grammaa makkaraa tai leikkelettä päivittäin vuosikaudet, ja saikin sydäninfarktin 48 -vuotiaana (toki useat elämäntavat pielessä, ja n=1). Ja on näitä tutuissa ja tuntemattomissa muitakin esimerkkejä makkaran suurkuluttajista.
Sydänsairauksien osalta vaara näyttää liittyvän ainoastaan prosessoituun lihaan, kun taas diabeteksen ja aivohalvauksien näkökulmasta molempiin lihalaatuihin liittyi riskin lisääntyminen. Tosin vain kaksi mukaanotetuista tutkimusta käsitti aivohalvauksia, mutta uudet tutkimukset Ruotsista sekä naisten että miesten osalta, ovat edelleen osoittaneet prosessoidun lihan lisäävän aivohalvausriskiä (Larson et al. 2011, Larson et al. 2011).
Arvauksia riskin aiheuttajista
Spekulointi siitä, mikä sitten prosessoidussa ja ehkä myös punaisessa lihassa aiheuttaa lisääntyneen kroonisten sairauksien riskin on melko vähäistä. Syyksi on veikattu hemirautaa, paistaessa syntyviä AGE-yhdisteitä, suolaa ja nitriittejä ja muita lisäaineita. Lisää spekulointia voi lukea esim. tästä Dariush Mozaffarianin esityksestä. Suola tuntuisi yhdelle järkeen käyvälle ja keskeiselle selitykselle, koska se paitsi lisää verenpainetta, vähentää runsaasti käytettyjen verenpainelääkkeiden (ACE-estäjät ja ATR-salpaajat) tehoa, vähentää sydämen mikroverenkiertoa ja lisää diabeteksen vaaraa jne.
Olen kirjoitellut suolan vaaroista aiemmin kirjoituksessa “Suolan syntilista sokeriakin pidempi?“.
Lyon Heart Diet, Oslo Diet Heart ja Predimed-Reus -tutkimukset
Nämä tutkimukset ovat ns. satunnaistettuja päätetapahtumatutkimuksia. Niistä kaksi ensimmäistä oli sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiotutkimuksia ja Predimed-Reus oli diabetestutkimus. Nämä olivat monimuuttujatutkimuksia, joissa on saatu raflaavia suojavaikutuksia. Kaikkien näiden yksi yhteinen nimittäjä on se, että koehenkilöitä pyydettiin vähentämään punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä, ja korvaamaan sitä kalalla, pähkinöillä, palkokasveilla jne. Epäsuorasti nämä tutkimukset viittaavat siihen, että prosessoidun ja punaisen lihan vähentäminen ja korvaaminen terveyttä edistävillä komponenteilla vähentää sydän- ja diabetestapahtuma. Näyttö on tosin vain viitteellistä, koska niin moni tekijä muuttui yhtä aikaa näissä tutkimuksissa. Lisätietoa mainituista tutkimuksista tämän blogin sisäisellä hakutoiminnolla.
Vaalea liha terveellisempää?
Harvardin epidemiologit ovat julkaisseet kaksi mielenkiintoista tutkimusta omista prospektiivisistä väestötutkimuksistaan, joiden mukaan juuri punaisen ja prosessoidun lihan “vaihtaminen” muihin proteiinin lähteisiin tuo hyötyä sekä sepelvaltimotautien että aivoinfarktin kannalta. Molemmat niistä on julkaistu Bernsteinin nimissä (Bernstein et al 2010 ja Bernstein et al. 2011)
Näissä molemmissa tutkimuksissa punaisen lihan (joka sisälsi lihajalosteet) vaihtaminen muihin tavanomaisiin proteiinin lähteisiin vähensi sepelvaltimotautitapahtumien ja aivoinfarktien vaaraa. Ehkä hieman yllättäen siipikarjan liha näyttäytyy varsin terveellisenä, kun taas ennalta-arvattavasti sekä kala ja pähkinät pärjäävät hyvin.
Molemmissa tutkimuksissa kananmuna sai puhtaat paperit eli kananmunien käyttö ei liittynyt aivohalvaus- eikä sepelvaltimotautiriskiin.
Syöpäriski
Punaisen lihan ja syövän välisistä yhteyksistä on useita viimeaikaisia meta-analyysejä (Chan et al. 2011, Wang&Jiang 2011, Larson&Wolk 2012). Näissä meta-analyyseissä prosessoidun ja punaisen lihan runsas käyttö on lisännyt paksusuolen, haiman ja virtsarakon syöpää.
Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolen tulehduksen riski
Vuonna 2011 julkaistun väestötutkimuksia koskeneen meta-analyysin mukaan liha ja teolliset lihavalmisteet lisäävät tulehduksellisten suolistosairauksien riskiä (Hou et al. 2011). Tällaisia sairauksia ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus eli colitis ulcerosa. Olen referoinut meta-analyysin tarkemmin täällä.
Punainen liha kivikauden ruokavaliossa
Kivikauden ruokavalio suhtautuu lihan käyttöön liberaalisti. Periaatteessa kivikauden ruokavalioon ei kuulu prosessoitu liha (tietenkään!), mutta tutkittavat ovat siihen pienissä määrin kyllä langenneet niissä harvoissa tutkimuksissa mitä asiasta on olemassa. Kahdessa pienessä satunnaistetussa riskitekijätutkimuksessa lähes 200 grammaa päivässä punaista lihaa syöneet kivikauden ruokavaliota noudattaneet pärjäsivät yhtä hyvin tai paremmin kuin vähemmän punaista lihaa sisältävää virallisterveellistä ruokavaliota (MedDiet) noudattaneet verrokit (Jönsson et al. 2010, Lindeberg et al. 2007). Huomattavaa mielestäni on, että suolan saanti on kivikauden ruokavaliolla hyvin alhaista, mikä heijastaa paitsi alhaista prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä myös vähäistä viljavalmisteiden käyttöä.
Kivikauden ruokavalio ei riitä kuitenkaan yksinomaiseksi perusteeksi lihan terveellisyydestä. Kivikauden ruokavaliomallissa muuttuu monet muutkin tekijä, liha on vain yksi osa suurta palapeliä, kuten edellä kuvatuissa Lyon Diet Heart, Predimed-Reus ja Oslo Diet Heart -tutkimuksissa. Mielestäni nämä lyhyehköt tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että viisaasti koostetussa ruokavaliossa tuore liha voi olla sydän- ja verisuonitautiterveyden kannalta ok.
Ja sitten vielä synninpäästö
Punaisen lihan ja erityisesti vaaleamman lihan käyttö on aivan terveellistä, kun vain määrät pysyvät kohtuullisina. Varsinkin nuorten naisten kohdalla punaisen lihan käytöllä on myös selvät terveysperusteet (Paul R. Rautaa rinnan alle).
Jokapäiväistä leikkeleiden ja makkaroiden läiskettä leivänpäällysiksi ja suoraan suuhun kannattaa kuitenkin välttää. Ei ole ollenkaan huono idea pitää pari kasvisruokapäivää viikossa, syödä vaikka 4 ateriaa kalaa ja mereneläviä/vko, ja lihaa sitten ehkä 3-4 päivänä viikossa kohtuullisesti ja tuoreeena.
Prosessoitu liha, eli makkarat ja pekoni sekä muut sen sellaiset, vaikuttavat turkasen epäterveelliseltä runsaasti käytettynä.
Kuolleisuus (jälkikirjoitus 19.3.2012)
Viime viikolla ilmestyneen tutkimuskoosteen mukaan runsas punaisen lihan käyttö lisää paitsi edellä mainittuihin sairauksiin sairastumista myös kuolleisuutta (Pan et al. 2012). Harvardin tutkijat tekivät kahden oman etenevän väestötutkimuksien yhteisanalyysin (pooled analysis) ja huomasivat, että jokainen lisäannos tuoretta punaista lihaa lisää kuolleisuutta 13 % ja prosessoitu liha 20 %. Vaikutus näkyi sekä sydän- ja verisuonitauti että syöpäkuolleisuudessa.
Tuoreen lihan annoksen koko tässä analyysissä oli 85 grammaa ja prosessoidun lihan 45 grammaa. Ottaen jälleen huomioon annoskoossa olevat erot, prosessoitu liha vaikuttaa erittäin epäterveelliseltä. Tekijöitä jotka saattavat selittää prosessoidun ja punaisen lihan haittoja tutkijoiden mukaan:
- nitriitit
- suola
- tyydyttynyt rasva
- hemirauta
- karsionogeenit paistamisen vuoksi
Itse spekuloin vielä lisäksi seuraavilla tekijöillä
- muovipakkauksista irronnut bisphenoli-A
- AGE-yhdisteiden syntyminen paistamisen aikana
- fosfori lisäaineina (fosfaatit lihajalosteissa)
- kalan ja äyriäisten syönnin vähäisyys (liha korvaa kalaa ruokavaliossa, ja päinvastoin). Kala ei ollut vakioinnin kohteena.
Edellämainitut prosessoituun lihaan liittyvät mahdolliset selittäjät ovat toistaiseksi täysin spekulatiivisia.
Väestötutkimuksiin liittyvistä sekoittavista tekijöistä huolimatta näyttää melko vakuuttavalta, prosessoitujen lihavalmisteiden käyttössä kannattaa pysyä kohtuudessa. Olivatpa ne vähärasvaisia tai ei.
Eikös nuo lappalaiset ole syöneet näihin päiviin asti enimmäkseen poronlihaa,liekkö noita sairauksia heiltä tilastoitu.?
Ei ole tainnut lappalaiset olla mukana esim. kattavissa Finriski -tutkimuksissa.En ole törmännyt lappalaisilla tehtyihiin kattaviin tutkimuksiin, vaikka hatarien mielikuvieni mukaan heillä olisi runsaasti sydäntauteja. Olisiko muilla parempaa tietoa? Lähtökohtaisesti ajattelen, että riista ja siihen rinnastettava poro on terveellistä lihaa.
Tähän teemaan kaivaisin kunnollista kvalitatiivista perustutkimusta taustalle: Mitkä elämäntapatekijät liittyvät runsaaseen “punaiseen” tai prosessoituun lihaan. Liittyykö esim. lihajalosteiden runsas käyttö esim. siihen, että kunnollisia aterioita kasvislisukkeineen syödään vähän ja eletään voileipävetoisesti, eli energiasta suuri osa tulee teollisesta leivästä leikkeleineen kasvisten jäädessä vähiin? Tai korreloiko naudanliha esim. jenkeissä siihen, että ateriat ovat usein hampurilaistyyppistä pikaruokaa höttösämpylöineen, transrasvaranskalaisineen ja sokerilimskoineen? Onko näitä kyetty laskemaan sekoittavina tekijöinä?
Näitä mietin, koska nitriitit eivät vaikuta uskottavilta, kun tulevat suurelta osin kasviksista ja on tuo typpioksidiyhteys. Suolakaan ei vaikuta uskottavalta, kun viljatuotteet ovat suurin suolan lähde, eikä sitä kanaa tai kalaakaan suolatta syödä. Myöskään käristyksessä syntyviä yhdisteitä en pidä uskottavina, koska nimenomaan nautaa ja lammasta syödään tyypillisesti puoliraakana (paitsi mäkkäreissä), kun taas kala ja varsinkin kana syödään yleensä rasvassa läpikypsäksi paistettuna, ja kuitenkin riskiarvot näyttävät miinusta.
Mirka, tuossa Micha et al. meta-analyysissä todetaan: “When >1 multivariable model was reported, risk estimates with the greatest control for potential confounders were extracted” eli tutkijat ottivat mukaan ne riskiluvut, joissa oli käytetty suurinta mahdollista vakiointia (sekoittavien tekijöiden huomiointia).
Bernsteinin artikkeleissa ainakin huomioitiin (vakioitiin) transrasvat ja kuitu sekä alkoholi, “A statistical model controlling for total intake of calories, cereal fiber, alcohol, trans-unsaturated fatty acids, and other potential nondietary confounding variables ” tämä tieto Heartwire-sivuilta:
Aika kattava setti erilaisia potentiaalisia sekoittavia tekijöitä oli otettu huomioon:
Multivariable model stratified on age (mo) and time period (13 periods in Nurses’ Health Study, 11 in Health Professionals Follow-Up Study) and includes:
body mass index (10 categories), cigarette smoking (never, past, current 1–14 cigarettes/d, current 14 –25 cigarettes/d, current 25 cigarettes/d), physical
exercise (3, 3–9, 9 –18, 18 –27, 27 metabolic equivalents/wk), parental history of early myocardial infarction (age 60 y), menopausal status in women
(premenopausal, postmenopausal with no history of hormone replacement, postmenopausal with history of hormone replacement, postmenopausal with
current hormone replacement), multivitamin use (quintiles of y), vitamin E supplement use (yes/no), aspirin use at least once per wk (yes/no), total energy
(quintiles of kcal), cereal fiber (quintiles of g/d), alcohol (quintiles of g/d), transfat (quintiles of g/d), fruit and vegetables (quintiles of servings/d), and other
protein sources (quintiles of servings/d).
…mutta kuten yleensä, näiden ja muiden tekijöiden vaikutuksia ei pystytä aukottomasti poissulkemaan. Kuten ei vastaavissa tutkimuksissa yleensäkään. Parhaansa tutkijat ovat kuitenkin tehneet.
Mirka puhuu asiaa. Lisukkeet on tärkeässä roolissa. En löytänyt hyvää vastausta, mutta uskoisin että runsaan punaisenlihan-käyttäjän kuluttajaprofiili on hieman toinen kuin vastaava kalan, tai siipikarjan, jolloin muutkin riskitelijät tulisi ilmi. Tietenkin tutkimuksissa ne on huomioitu, mutta seurantatutkimuksissa varmaan sillä on väliä.
Tutkimuksissa ottaa aivoon se, että punainen liha on aina sidottu samaan kuin prosessoidut lihatuotteet esim. “punainen ja prosessoidut lihavalmisteet” jolloin punainen liha ei edes saa mahdollisuutta. Joka tapauksessa Punaisen lihan arakidonihappo on tarpeellinen, mutta jos punaislta lihaa syödään paljon, sitä tulee liikaa…
“Tutkimuksissa ottaa aivoon se, että punainen liha on aina sidottu samaan kuin prosessoidut lihatuotteet esim. “punainen ja prosessoidut lihavalmisteet” jolloin punainen liha ei edes saa mahdollisuuttattisi tähän…”
Ei tuo nyt kyllä pidä paikkaansa. Esim. DM2:n suhteen on havaittu, että nimenomaan prosessoidut lihatuotteet lisäävät riskiä, eivät prosessoimattomat. Ja samoin tuo Micha et al (2010) josta Reijo puhuu erotteli näiden välillä.
Reijo: olisiko hyvä mainita tuon kys. meta-analyysin kohdalla, että diabeteksen suhteen käsittelemättömän punaisen lihan tuloksilla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä? Lisäksi, halvauksen suhteen tulosten poolaaminen oli tutkimusten heterogeenisyydestä johtuen “hieman” haastavaa:
“Generally, no 2 studies evaluated the same meat and stroke subtype, limiting ability to pool results.”
Mie, tuo kannattaa lisätä. Kiitos huomiosta, lisään sen huomenna viimeistään.
Tässä on pari pikkutekijää jotka voi ihan hitusen selittää sitä miksi tietyillä ihmisillä punainen liha voi oikeasti olla ongelmallinen:
1) Hemokromatoosi ei oo mikään maailman harvinaisin tila, ja näistä kärsivillä ihmisillä elimistö kerää rautaa liikaa, ja mikäli tätä piirrettä ei ihmisessä havaita aikaisin, se voi olla aika iso juttu terveydelle ja esim rautaa sisältävä liha voi pahentaa. Esim yhden abstraktin mukaan “The frequency of thyroid disorders in men with hemochromatosis is about 80 times that of men in the general population.”
2) Joillain seuduilla IgE (ja myös IgA ja IgG) välitteinen immuunivaste eli allergia naudanlihalle näyttää olevan tosi yleinen juttu. Matt Metzgar kirjoitti siitä blogissaan ja tätä kautta löytyy hänen artikkelinsa: http://valtsuhealth.blogspot.com/2011/08/nauta-allergia-saattaa-olla-yleinen.html
Jos on huoli liian raudan vaikutuksista kehossa niin..
“Abstract
Detailed studies in the past two decades have shown that redox active metals like iron (Fe), copper (Cu), chromium (Cr), cobalt (Co) and other metals undergo redox cycling reactions and possess the ability to produce reactive radicals such as superoxide anion radical and nitric oxide in biological systems. Disruption of metal ion homeostasis may lead to oxidative stress, a state where increased formation of reactive oxygen species (ROS) overwhelms body antioxidant protection and subsequently induces DNA damage, lipid peroxidation, protein modification and other effects, all symptomatic for numerous diseases, involving cancer, cardiovascular disease, diabetes, atherosclerosis, neurological disorders (Alzheimer’s disease, Parkinson’s disease), chronic inflammation and others.”
“Many low-molecular weight antioxidants (ascorbic acid (vitamin C), alpha-tocopherol (vitamin E), glutathione (GSH), carotenoids, flavonoids, and other antioxidants) are capable of chelating metal ions reducing thus their catalytic activity to form ROS. A novel therapeutic approach to suppress oxidative stress is based on the development of dual function antioxidants comprising not only chelating, but also scavenging components.”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21414382
Varpu Tavi muistutti vielä, että liha kuuluu niihin ruoka-aineisiin, jotka Harvardin prospektiivisessä tutkimukessa näytti lihottavan normaalipainoisia vuosien saatossa. Tämäkin asia olisi voinut olla tuossa listalla. http://bit.ly/zV1dNS
Tuohan on jännää, ihan uutta minulle Valtsu! Nimenomaan jenkkilässä lukemani mukaan suunnilleen 80 % porukasta käyttää närästyslääkkeitä jatkuvasti!
Espanja ja Argentiina ovat maita, joissa nautaa syödään PALJON. Kiinassa taas yleisin allergisoiva proderuoka on katkaravut, niitä kun siellä syödään todella paljon (koska kala on julmetun kallista). Suomessa taas kala-allergia on varsin yleinen… eli allergiat seuraavat suurta asemaa ruokavaliossa.
Tässä tulee taas esille se, miksi inhoan tuota punaista lihaa käsitteenä. Paljon järkevämpää olisi puhua naudasta, siasta (tai lampaasta, porosta, jne). Esim. jos tuo allergia tai hemakromatoosi onkin selittäjä, joutuu sikaparka ihan syyttä syytetyksi.
En huomannut, että sekoittavana tekijänä olisi mainittu kasvisten kulutusta? Sen todellakin haluaisin nähdä. Ja se viljakuitu saattaisi jopa korreloida lihajalosteisiin, jos taustalla on tuo voileipävetoisuus.
Omassa elämässäni makkaran syönti sijoittuu tilanteisiin, joissa en ehdi laittaa kunnon ruokaa. Se on sitä, että korvaan aterian jääkaapin ovella seisten hotkaistulla kylmällä nakilla/HK:n sinisellä. Yleisempänä tapana tämä ei todellakaan olisi kunnollista syömistä eikä stressitöntä elämää.
Reijo, mistä sinusta voisi johtua tuo lihan korrelaatio lihomiseen, kun toisaalta proteiinilla on paras kylläisyysvaikutus? Vai voiko taustalla kummitella taas se mäkkäriateria?
Taustalla voi kummitella vaikka Mäkkäriateria, kyllä. Taustalla voi kummitella lihan suola, jonka vuosi juodaan makeita juomia jne. En kyllä osaa sanoa ja arvailla mistä tuo tulee.
Niin ja kokiksessa on suolaa ja kofeiinia sinne sokerin maun alle piilotettuna ja minkähän vaikutuksen ne saa aikaan kun juo paljon kokista, no se alkaa janottamaan kun kofeiini diureettina poistaa vettä kehosta ja suolaa tulee lisää ja taas pitää juoda lisää kokista, janoon?
Fiksua markkinointia.
“Nimenomaan jenkkilässä lukemani mukaan suunnilleen 80 % porukasta käyttää närästyslääkkeitä jatkuvasti!”
Liitätkö tuon siis tuohon allergiajuttuun vai mistä mieleesi tuli kommentoida tuo?
Yhdessä ei-niin-laadukkaassa paperissa oli juttua että kun sytotoksisen testin mukaan laitettiin närästyksestä kärsiviä ihmisiä sen testin tulosten mukaiselle eliminaatiodieetille niin aika moni hyötyi siitä eli varmasti immuniteetti merkkaa tuossa. Myös Chris Kresser juuri kirjoitteli autoimmuniteetista ja närästyksestä.
Närästyksessä ehkä yks kiinnostavimmista jutuista on melatoniini. Tsekkaa esim tämä abstrakti: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16948779
Tollainen melatoniinia sisältävä ravintolisä jossa ei edes ole mitään varsinaista närästyslääkettä , hakkasi protonipumppuinhibiittorit närästyksen hoidossa ihan totaalisesti niin tehon kuin sivuvaikutusten suhteen.
Mutta mistä se teho (100%) tulee? Ainakaan millään pelkällä happoerityksen vähenemisellä se ei selity, koska tuo toisen ryhmän omepratsoli blokkaa hapon älyttömän tehokkaasti ja silti kolmasosa jäi kärsimään närästyksestä.
“Nimenomaan jenkkilässä lukemani mukaan suunnilleen 80 % porukasta käyttää närästyslääkkeitä jatkuvasti!”
Eiko tämä ole looginen seuraus jos Jenkkien ravinnon aineenvaihdunnan lopputuote on selvästi happovoittoinen?
Sama myos Suomessa
Tässä on paradoksaalista se, että monet ihmiset tuntuvat pääsevän närästysoireista syömällä ravintolisänä hitusen lisää happoa (esim betaine hydrochloride).
Itse olen ajatellut että tuohon vaikuttaisi mahdollisesti ainakin seuraavat tekijät:
1) Mahahapon määrä näyttäisi säätelevän ruokatorven alasulkijan toimintaa jolloin hapon puutteessa mahalaukusta hyppää enemmän tavaraa ruokatorveen. Jos on närästyslääkkeillä tyhjentänyt mahahapot veke, voi sieltä tulla vaikka sappihappoja jotka nekin voi aiheuttaa tuhoa ruokatorvessa.
2) Hapon puutteessa voi käydä niin että jotkut allergeenit ei oikein sula mahalaukussa tai suolistossa (hapon puute voi myös vähentää sekretiinin eritystä jolloin myös suolen ruoansulatus heikkenee). Ja silloin lisähappo voi buustata ruoansulatusta ja auttaa ruokien pilkkomisessa jolloin elimistö ei tuota immuunivastetta ruokaan. Joidenkin mielestä tämä immuunivaste itsessään on tosi merkittävä juttu ihan närästyksen aiheuttajana. Esim Chris Kresser taisi jostain jyrsijätutkimuksesta kirjoittaa, että mahahappo ei ole edes niin haitallista ruokatorvessa ihan terveillä jyrsijöillä eli jotain tulehdusta siinä voisi olla mukana.
Nämä päättelyt ovat siis ihan maallikon aivoilla pääteltyjä enkä tiedä onko kovin moni muu ihan samaa mieltä. Oon ehkä “tunnetusti” vähän kriittinen ollut närästyslääkkeitä kohtaan, esimerkiksi Sundqvistin blogissa mulla on närästyslääkkeitä mollaava teksti: http://sundqvist.blogspot.com/2011/08/viisi-minuuttia-narastyslaakkeiden.html
Mirkan kanssa samoilla linjoilla. Ettei nyt vaan haukuttaisi kaikkea punaista lihaa big macin takia.
Voisiko nykypäivän tehotuotanto olla osasyy tähän? Eläinten ruokinta soijalla yms. halvalla bulkkitavaralla, stressi –> lihan koostumus muuttuu. Onko luomulihan vs tavallisen välisiä terveyseroja tutkittu?
Olen pitkään pohtinut että Suomessa taitaa terveimmän ravinnon omaava ryhmä olla suomalaisten lemmikkieläimet , tervellisesti syovienkin ihmisten ravinto jää jälkeen näille virityksille..?
http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=elainten_hoito_barf_luonnonmukaista_ruokintaa
Mitä luulette joutuisiko eläinrääkkäyksestä syytteeseen jos syottäisi lemmikilleen , mäkkäriaterioita, pizzaa, irtokarkkeja kokista, pullaa, leivoksia..jne?
Ihmislapsillehan nämä “einekset”on arkipäivää?
@Ollikainen: Myös broileri tehotuotetaan soijaa sisältävällä rehulla. Mutta broileri ehkä tyypillisemmin syödään oikeilla, vihanneksiakin sisältävillä aterioilla tai kanasalaatteina?
Löytäisiköhän kukaan tilastoa siitä, kuinka suuri osuus jenkkilässä naudasta syödään hampurilaisina? Se voisi ehkä kertoa jotain, tai sitten ei.
Micha et al. kirjoittavat meta-analyysissään
(Micha R, Wallace SK, Mozaffarian D. Red and processed meat consumption and risk of incident coronary heart disease, stroke, and diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Circulation. 2010 Jun 1;121(21):2271-83.)
“For example, our findings of different relationships of red
versus processed meat consumption with incident CHD and diabetes mellitus events support the need to better characterize which particular components of meats may increase cardiometabolic risk. At least in the United States, where most of the studies were performed, processed meats contain, on average, similar saturated fat and lower cholesterol and iron compared with red meats, suggesting that differences in these constituents
may not account for different associations with disease risk. Other constituents may be relevant in determining health effects. In particular, the observed substantially higher sodium and nitrate preservative levels in processed meats could plausibly contribute to increased CVD and diabetes mellitus risk and account, at least in part, for the present findings.
Dietary sodium significantly increases blood pressure,30–32 and habitual consumption
may also worsen arterial compliance and promote
vascular stiffness.33 Nitrates and their byproducts (eg, peroxynitrite) experimentally promote atherosclerosis and vascular dysfunction, 34 reduce insulin secretion,35,36 and impair glucose tolerance,36 and streptozotocin, a nitrosamine-related compound, is a known diabetogenic compound.37 In observational studies in children, nitrites and nitrous compounds are associated with type 1 diabetes mellitus,38,39 and nitrite concentrations in adults have been used as a biomarker of endothelial dysfunction40 and impaired insulin response.41
Differences in types of foods commonly replaced when individuals consume red versus processed meats could also partly account for their different associations with risk.”
Tutkijat veikkaavat yhteyden johtuvan todennäköisimmin suolasta ja/tai nitriitistä tai sitten jostain muusta prosessoidun lihan kanssa käytetystä ruoasta. SAFAa ja rautaa he mm. pitävät epätodennäköisempinä, koska niiden määrä ei juuri eroa prosessoiduissa ja ei-prosessoiduissa ruoissa.
Tämän lähteen mukaan puolet naudanlihasta 2007 syötiin hampurilaisina. http://www.meatami.com/ht/a/GetDocumentAction/i/48781
Tuossa Micha et al meta-analyysissä oli muuten suomalainenkin kohortti, kiinalainen ja japanilainen kohortti, joten…
“This first systematic review and meta-analysis of these relationships, including 1 218 380 individuals from 10 countries on 4 continents with 23 889 cases of CHD, 2280 cases of stroke, and 10 797 cases of diabetes mellitus, provides the most robust and reliable evidence to date of how unprocessed red and processed meat consumption may influence risk of cardiometabolic diseases.”
Sinänsä mielenkiintoista, että kun lihavalmisteista tulee tällaisia kyseenalaistavia tietoja, lähdetään aina hakemaan selittäviä tekijöitä miksi tämä ei voisi pitää paikkaansa.
Kun kirjoitin Höttöhiilareiden vaaroista, jotka lähes kaikki perustuvat väestötutkimusdataan, ei ollut kukaan kyselemässä, että onko sokerin syöntiin liittynyt lihavalmisteiden tai hampurilaisten samanaikainen mättäminen. Sattumaa tai ei ,Lyonissa, Oslossa ja Predimeus-Reusissa lihavalmisteita pyydettiin vähentämään ja lisäämään muita proteiinin lähteitä sijaan.
Siltikin minusta on ihan hyvä, että kyseenalaistamistahtoa löytyy. Sehän näistä jutuista tekee just mielenkiintoista, ei ihan myötäkarvaan olo jaksa kauan kiinnostaa, eikä silleen opi mitään uuttakaan.
Olellista olisi verrata myos ra an lihan ja kypsennetyn lihan eroja, esimerkiksi naudanpihvi “medium raw” versus “kenganpohjakypsyysaste”. Uunilohi versus graavilohi jne..
“puolet naudanlihasta 2007 syötiin hampurilaisina”
Siihen sitten päälle vehnäsämpylä, ranskalaiset ja sokerijuoma (pahimmassa tapauksessa supersizena), niin johan saadaan iloisia tilastollisia yhteyksiä. 🙂
“Siihen sitten päälle vehnäsämpylä, ranskalaiset ja sokerijuoma (pahimmassa tapauksessa supersizena), niin johan saadaan iloisia tilastollisia yhteyksiä.”
Juu siitä juomasta saa sitten hyvän annoksen mm fosforihappoa ja siihen perään sitten insuliinia, statiineja ja närästyslääkkeitä, niin jaksaa seuraavaan mäkkäriateriaan hyvin
“Spekulointi siitä, mikä sitten prosessoidussa ja ehkä myös punaisessa lihassa aiheuttaa lisääntyneen kroonisten sairauksien riskin on melko vähäistä. Syyksi on veikattu hemirautaa, paistaessa syntyviä AGE-yhdisteitä, suolaa ja nitriittejä ja muita lisäaineita”
Meetwursti on siitä mielenkiintoinen että sen tekotavassa vältetään osa noista mahdollisista haitoista, eli nitriitit, lämmollä kypsentäminen ja lisäaineitakin ymmärtääkseni vähänlaisesti muihin makkaroihin verrattuna.
Niin ja jos on hemiraudasta huolissaan niin C-vitamiini on oiva metallien ja raskasmetallien kelotoija kehossa joten siitä saa suojaa.
joku tykkää lihavalmisteista?
Itseäni keskusteluissa hieman kiusaa myös näkökulma tehotuotannosta, tai sitten nuo aidot paleoliitit (ugh!), jotka noutavat juomavetensä lähteistä jne. Mitähän tapahtuisi kun koko väestö olisi siellä jonottamassa ‘puhdasta vettä’ tai ‘rauhassa’ tuotettua lihaa?
ja mistä sille köyhemmälle porukalle saataisiin rahaa, jotta voisivat myös päästä nauttimaan näistä terveellisemmistä ruoista (luulisin että tuotantoaikojen ja terveellisyyteen oletettavasti vaikuttavien tekijöiden huomioiminen nostaisi hintaa. Jos ei muuten, niin siksi että voidaan ilmoittaa näitä tuotannossa käytetyn)?
Idealismi=elitismi, monessa mielessä…
Tämä nyt menee jo täysin metakeskusteluksi, mutta elitismistä puhuminen tässä yhteydessä on absurdia. Joka ikinen täällä keskusteleva tekee jo vessassa käydessään (saati sitten töihin autolla ajaessaan ja työaikana täällä surffaillessaan) jotain sellaista mitä ylivoimainen enemmistö maailman asukkaista ei voi koskaan tehdä.
Onko sairauksista keskusteleminen elitismiä, kun ei suurimmalla osalla maailman ihmisistä tule koskaan olemaan varaa niiden hoitoihin? Mitä yksittäinen ihminen tekee väärin pyrkiessään pitämään itsensä terveenä? Eikö ole järkevää selvittää ongelmien syyt ennenkuin alkaa miettiä niihin ratkaisuja, ja etenkin ennenkuin alkaa rakentaa niistä epäselvistä ongelmista pidempää ongelmaketjua?
Tärkeä pointti tuo elitismi, joka naamioituu idealismiksi. Suurimmalla osalla maapallon, ja Suomenkin, ihmisistä ei ole varaa minkään sorttiseen idealismiin.
Itelläni on suurempi epäluulo naudan epäterveellisyyteen kuin höttöhiilarin mm. siitä syystä, että erilaiset lihat ovat ihmiselle lajityypillistä ravintoa (toki myös äyriäiset, niliviäiset, hedelmät, juuret, pähkinät ja siemenet. Paleoilijoista poiketen itse suosin myös palkokasveja ja piimää.) Taustalla kummittelee myös Willettin Nutritional epidemiologyssä kertoma historia, kuinka punainen liha näytti tutkimus tutkimuksen perään vuoren varmasti korreloivan paksusuolensyöpään. Kunnes sitten kiinalainen tutkimus osoitti vääjäämättömästi, että kysymys olikin muista länsimaiseen elämäntapaan liittyvistä tekijöistä, joihin punainen liha sitten vuorostaan oli korreloinut.
Jotenkin minusta myöskään tuo lihan väri ei ole oikein uskottava jakolinja. Miksi nauta olisi haitaksi mutta yhtä tehotuotettu broileri olisikin riskiä vähentävää? Se nyt vain minun nenääni haisee käyttökontekstierolta.
“Varpu Tavi muistutti vielä, että liha kuuluu niihin ruoka-aineisiin, jotka Harvardin prospektiivisessä tutkimukessa näytti lihottavan normaalipainoisia vuosien saatossa.”
Kyllä liha/proteiini nostaa myös insuliinitasoja ja saa aikaan siitä riippuvia sivuilmiöitä lisukkeineen tai ilman…mutta jos lihan kylläisyyden tunne mahdollistaa pienemmillä kaloreilla elämisen, silloin laihtuu ja terveysarvot paranevat jo laihtumisen myötä(varsinkin SV-taudit). Tärkeintä on tiputtaa kehon rasvanmäärää (varsinkin viskeraali), paino ja BMI eivät kerro vielä riitävästi kehon koostumusta.
@Valtsu, mites etikka? Vielä 50-luvulla oli tuiki tavallista että ruokapöytään oli katettu pullollinen laimennettua pöytäetikkaa ruoan maustamiseksi suolan, pippurin ja sinapin oheen. Lisäksi etikkasäilykkeet. Onko noilla tai niiden puuttumisella nykyään ehkä jotakin vaikutusta ruoansulatukseen?
Kummemmin en ole tutustunut aiheeseen, mutta esimerkiksi Wrightin mahahappokirjassa lukee näin:
“When HCl supplementation is not feasible, gradually increasing quantities of lemon juice (citric acid) or vinegar (acetic acid) will often relieve some or even all symptoms. This is supported by the common practice in some cultures of treating gastric discomfort with lemon juice or vinegar. Unfortunately, even though symptoms may be improved, actual nutrient digestion and assimilation are not improved nearly as much as with HCl replacement.”
Eli joo, jotain perää tuossa ajatuksessa voi ehkä ollakin!
“When HCl supplementation is not feasible, gradually increasing quantities of lemon juice (citric acid) or vinegar (acetic acid)”
Kannatta muistaa että orgaaniset hapot tuottaa aineenvaihdunnan lopputotteena emästä enemmän kuin happoja toisin kuin epäorgaaniset hapot.
Italiassahan on tarjolla yleensä leivän kanssa viinietikkaa ja oliivioljyä…..
Toiminnallisten vatsavaivojen osalta on netissä kaikenlaisia videoita ja juttuja miten etikka auttaisi ruuansulatuksessa. En ole onnistunut löytämään tieteellistä näyttöä väitteen tueksi esim. IBS:ssä tai dyspepsiassa.
Etikan ja sitruunan rinnalle voinee nostaa maitohappokäytetyt tuotteet. Laskenevat kaikki myös aterian GI:tä ja aterian jälkeistä tulehdusta. Myös kiinalaisessa perinteessä ateriaan kuuluu aina jotakin hapanta, tasapainoisen aterian tulee sisältää kaikki viisi makuelementtiä joista hapan on yksi.
Jos noudattaa VHH ruokavaliota, niin ei syö leipää eikä näinollen mitään leikkeleitä. Kalaa syödään VHH:ssakin 3 kertaa viikossa ja yhtenä päivänä voi hyvin syödä kasvisateria. Luomulihaa, siipikarjaa taikka riistaa sitten 3 päivänä. Tämän terveellisen lihapläjäyksen jälkeen syödään vähintään 500 grammaa kasviksia, kun ei tarvitse leipää mussuttaa nälkäänsä. Kaikenlaiset pähkinät ja siemenet kuuluvat VHH ruokavalioon sekä hyvät rasvat, joita ihminen tarvitsee, jotta pysyy terveenä. Miten voi olla mahdollista, että virallinen taho ja moni muukin hörhö väittää tällaista ruokavaliota hengenvaaralliseksi ja syöpää aiheuttavaksi. Olisiko jo aika kunnolla ravistaa kansaa ja kertoa totuus. Toki ruokailussa on aina ääripäitä ja heitähän riittää suomessakin vähintään miljoona. Sen voi mennä katukuvasta katsomaan. Läskit hyllyvät ja osteporoosi on kansantautimmen lukuisten muiden joukossa, josta voi kiittää THL:ää, virallisia ravitsemusterapeutteja sekä mediaa ja lääketeollisuutta.
“Läskit hyllyvät ja osteporoosi on kansantautimmen lukuisten muiden joukossa, josta voi kiittää THL:ää, virallisia ravitsemusterapeutteja sekä mediaa ja lääketeollisuutta.”
Saahan sitä syyttää vaikka Ukko Ylijumalaa tai Rockefellereitä, mutta jokin tolkku olisi syytä noudattaa. Mitään dataahan sinulla ei toki moisten syytöksien tueksi taida olla, eihän? 🙂
@Eeva, en nyt aivan menisi tuota ostamaan. Ei ole mielekästä rinnastaa esimerkillisesti toteutettua vhh:ta (joka toki ei ole harvinainen poikkeus) ravitsemustiedostamattomaan huonosyömiseen ja kutsua sitä ravitsemusterapeuttien linjaksi.
Ravitsemusterapeuttien linjassa ja monipuolisessa vhh:ssa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Suurimmat erot syntyvät silloin, kun koostetaan hyvin vähän kuluttavan henkilön ruokavaliota. Silloin karppinäkemyksen mukaan viljoja ja perunaa pitäisi karsia paljon kovemmalla kädellä, jotta saadaan tilaa riittäville proteiineille, kasviksille ja rasvoille järkevässä/laihduttavassa kalori-ikkunassa.
Kyllä VHH on painonpudotuksessa hyvä: nälän voittaminen kohtalaisella kalorimäärällä sekä runsas ravinteiden saanti.
THL kyllä voisi ottaa piikin lihaansa rasvattomuuden ja “köyhän” d-vitamiinisuosituksen kanssa. Varsinkin koulu/päiväkoti/sairaala/armeijaruoka on todella rasvatonta.
“THL kyllä voisi ottaa piikin lihaansa rasvattomuuden ja “köyhän” d-vitamiinisuosituksen kanssa. Varsinkin koulu/päiväkoti/sairaala/armeijaruoka on todella rasvatonta.”
Ravitsemussuosituksista vastaa Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Eikä nykylinja (rasvan osuus 25-35 % kok.E:stä) ole rasvaton, vaan pikemminkin moderate fat, suhteutettuna sekä keskimääräiseen saantiin nykyhetkellä että evoluutiohistorian aikana ja verrattuna esim. Ornishin kaltaisiin vaihtoehtoihin.
D-vitamiinista olen taipuvainen samalle kannalle. Laitosruoasta en omaa kokemusta, mutta epäilen vahvasti ettei sinullakaan ole asiasta tarjota muuta kuin mutu-tietoa.
@Mirka Koska olet viimeksi ollut ravitsemusterapeutilla tai sellaisen luennolla.
Kyllä ne sitä virallista toitottaa suureen ääneen ja vaihtoehtoa ei ole.
Toki löytyy varmaan jokunen tästä kylästä, joka käyttää omaa päätään. Meneeköhän niillä työpaikka ja maine, jos ehdottavat viljojen tilalle kasviksia ja luonnollisia rasvoja sekä proteiinia riittävästi koko kehon tarpeeseen.
Meinasin oksentaa töissä pari kuukautta sitten, kun kuulin, mitä ravitsemusterapeutti suositteli potilaalle. Oli ihan hoikka potilas eli sairauksia en tiedä.
Uunituore prospektiivinen väestötutkimus, joka osoittaa, että makkaroiden, pekonin jne runsas käyttö lisää aikuistyypin diabeteksen riskiä. Tuore punainen liha ei: http://bit.ly/xmqJ22
Reservaattien ravitsemusympäristö on tunnetusti aivan hirveä. Monin paikoin on saatavilla ainoastaan kioskiruokaa, siis suomeksi nötköttityyppistä säilykeruokaa, tuoreita kasviksia ehkä kerran viikossa myymäläautosta jos rahat riittää. Alkoholismi ja työttömyys yleistä, jne. Elinajanennuste yleisesti alhainen.
Näkisin taas elinympäristön ja elämäntavan kokonaisuuden. Voisin kuvitella, että Välimerellä ilmakuivattu kinkku (hamon serrano, prosciutto di Parma ) ei tuottaisi vastaavaa korrelaatiota.
“Näkisin taas elinympäristön ja elämäntavan kokonaisuuden.”
Siinä tapauksessa näet varmaan saman seikan Välimeren alueen höttöleivän ja vaalean pastan suhteen – ja loogisesti ajatellen tästä seuraa se, että höttöhiilareiden haitoista puhuminen rassaa sekin sinua, eikö niin?
Tuo ylläoleva “ei se voi olla suola, ei se voi olla nitriitit jne.” reduktivinen pohdiskelu – vaikkei nyt sinällään täysin aiheetonta olekaan, jopa kiintoisaakin – on esimerkki siitä, että metsää voi olla joskus todella vaikea nähdä puilta. Prosessoitujen lihatuotteiden suhteen mitään olennaista tai edullista ei ravitsemuksessa menetetä niiden saantia kohtuullistettaessa. Tähänastisen tiedon, vaikkei se todellakaan aukotonta ole, varassa tästä on jopa etua.
Tässä tät0t virallista, jolla ei minun mielestäni kyllä kauan jaksa eikä pysy terveenä. Voi olla, että olen väärässäkin, mutta itse voin todella huonosti tuolla ruokavaliolla, vaikka margariinia en syönyt. Ja terve en enään olekkaan, enkä edes parane.
Kuka nyt makkaraa söisikään jos lihaa on riittävän helposti tarjolla. ‘Prosessoitu liha’ vain sisältää niin tavattoman monenlaisia tuotteita aivan eri ateriakonnotaatioin. Pancettaa ei syödä ulkona kännissä kapakkaillan päätteeksi vaan sillä maustetaan kasvisruokia jne. Toki nämä heijastuvat käyttömääriin, kunhan mitataan todella määriä eikä frekvenssiä.
Aivan samaan tapaan kuin tuossa öljytutkimuksessa Espanjasta, ‘fried food’ painottuu jenkkikontekstissa mäkkäriranskalaisiin, Välimerellä se voi tarkoittaa vaikka pyörtynyttä imaamia (munakoisoruokalaji). Silloin on selvää että terveyskorrelaatiotkin ovat aivan eri.
Mien ihmettelyä höttöhiilareista en ymmärtänyt. Valkoinen vehnä on korreloinut huonompaan terveyteen paitsi USA:ssa ja Italiassa, myös mm. Kiinassa.
“Mien ihmettelyä höttöhiilareista en ymmärtänyt.”
Väännetään sitten rautalankaa. Jos kyse on elämäntavan & elinympäristön kokonaisuuksista kohdassa “prosessoitu liha”, sama pätee sitten varmasti kohdassa “höttöhiilarit”. Tästä huolimatta höttöleipä (Välimeren alue) ja valkoinen riisi (mm. Okinawan ruokavalio) eivät sitten saa osakseen samaa kohtelua?
“Valkoinen vehnä on korreloinut huonompaan terveyteen paitsi USA:ssa ja Italiassa, myös mm. Kiinassa.”
Ja samaa voimme sanoa myös prosessoiduista lihatuotteista.
Mirka puhuu asiaa. Kanaa syödään tyypillisesti vihannesten kanssa. Entäs sitten punaista – erityisesti prosessoitua – hodareissa, hampurilaisissa, ranskalaisten perunoiden kanssa jne. kalja+makkara jne.
Annoin äsken pojalleni 8v iltapalan.
n. 10 g cashew pähkinää
n. 5 g suolattua pistaasipähkinää
n. 100g isrealilaista terttutomaattia
n. 30 g kotimaista naurista
n. 40g porosäilykelihaa (n. 17% possua mukana)
+ vettä
Lisäsinkö lapseni riskiä sairastua vakaviin sairauksiin kun mukana oli prosessoitua lihaa? Onko kokonaisuus pääpiirteittäin terveellinen/epäterveellinen. Olisiko se terveellisempi ilman lihaosuutta? Ainakin sinkin, raudan, seleenin, b-ryhmän vitamiinien ja erityisesti välttämättömien aminohappojen saanti olisi ilman lihaosuutta vähäisempi.
Ilman muuta kokoliha on parempi kuin prosessoitu, mutta eikö tuollakin pikku-urheilijapoika kasva?
Kyllä kasvaa, eikä tosiaan näytä mitenkään huonolta muillakaan mitareilla. Miten paljon tuossa säilykkeessä on muuten suolaa?
Mie ymmärsi minut väärin, ehkä ilmaisin itseni huonosti. En siis halua painottaa koko elämäntapaa, vaan sitä että kulttuurinen ympäristö määrittää, mikä on erilaisten ruokamääreiden konkreettinen sisältö. En siis korostanut esim. stresiitekijöitä, vaan sitä, että fried food tai prosessoitu liha voivat eri ruokakulttuurisessa kontekstissa merkitä eri asioita ja aivan eri tyyppisiä ateriakokonaisuuksia. Samilla tuossa yllä tästä hyvä konkreettinen esimerkki.
Olen sikäli samaa mieltä, että järkeenkäyvälle tuo tuntuu. Mutta sama ongelma vaivaa vakioinneista huolimatta sokeria ja raffinoituja hiilihydraatteja koskevia väestötutkimuksia. Tämä on aina väestötutkimuksien ongelma. Surrogaattimarkkeritutkimukset lähes poikkeuksetta liian kyhytkestoisia, päätetapahtumatutkimuksissa ihmisiä ei tahdota saamaan syömään “määrättyä” ruokaa. Kaiken tämän vuoksi laitoinkin tähän lihakirjoitukseeni mukaan Lyon ja Oslo-tutkimukset sekä Kivikauden ruokavaliotutkimukset. Ensi viikolla punaisesta lihasta ja karppauksesta lisää.
“Miten paljon tuossa säilykkeessä on muuten suolaa?”
1,6%
Suolattua pistaasia on perin pieni annos 5g. Eiköhän suolan määräkin pysynyt kohtuudessa.
Eilen oli yksi korispeli ja tänään kaksi. Jonkin sortin suolojakin tarvitaan, ettei tarvii donkkailla laimealla verellä.
Mistä poika saa hiilihydraatit noihin peleihin?
Anna urheilevan pojan syodä reilusti jos sillä on nälkä, älä punnitse “grammavaakalla” ruokaa hänelle, omana mielipiteenäni.
Sami: Anna aitoa poroa.
poronlihasäilyke:
Ainekset: Poronliha Lapista, sianliha, perunajauho, suola 1,4%, E450c ja E250.
E450c Natrium- ja kaliumpolyfosfaatit Emulgointi-,Stabilointi-,Sakkeuttamis- ja Hyytelöimisaine
E250 Natriumnitriitti Säilöntäaine Lihavalmisteissa säilöntäaineena ja estämään värimuutoksia.
E250 natriumnitriitti on maa-ainessuola. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa säilöntäaineena sekä korostamaan liha- ja kalatuotteiden punaista väriä. Voi aiheuttaa yliherkkyysoireita migreenistä kärsiville. Tällä lisäaineella tiedetään olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Lisäaine ei ole sallittuja alle 6 kuukautisten lasten tuotteissa. Nitriitit voivat muuttua suussa tai vatsalaukussa aminohappojen (mm. proteiinien) kanssa reagoidessaan nitrosamiineiksi. Nitrosamiinit ovat karsinogeenisiä syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Antioksidantit ehkäisevät nitrosamiinien muodostumista.
Toisaalta natriumnitraatti NaNO3 on myös ruudin ainesosa, joten voihan sillä saadaa “ruutia reisiin”
Pelit menivät aivan erinomaisesti tuollakin hiilarimäärällä. Hiilaria tuputetaan aivan liikaa urheilussakin. Täysrasvaisia tuotteita olisi hyvä olla mukana, jotta turvataan esim. testosteronin tuotanto ja sitä myötä hyvä palautuminen.
Tietty säilykeliha ei ole yhtä laadukasta kuin kokoliha. Kokolihaa on fiksumpi suosia.
Toisaalta ei säilykeliha ainakaan toisinaan nautittuna kehno valinta ole varsinkin kun se sopii muuhun kokonaisuuteen pähkinöiden ja vihannesten kanssa.
Asia pihvi, muistelin vain nuoruusaikoja kun normaali lautanen muttui tarjoilulautaseksi kun viokottaiset juoksukilometrit meni yli 100km. Paloi hiilarit ja rasvat samoilla tulilla..
Enkä tietenkään punninnut ruokaa gramma vaa’alla. Annoin vain esimerkin iltapalasta.
Samaa mieltä olen siitä, että näläntunnetta täytyy kunnioittaa. Näin urheillessa kuin muutoinkin.
Tietty kun pelejä on paljon olisi fiksua kiinnittää erityistä huomiota ravinnon laatuun. Buffassa tuppaa olemaan aina perin kehnoja ravitsemuksellisia valintoja.
Uusinta tietoa:
http://www.ajcn.org/content/early/2012/01/24/ajcn.111.029942.abstract
Tutkimuksen alkaessa osallistujat olivat kaikki terveitä, mutta seurannan aikana 240 sairastui diabetekseen. Diabetekseen sairastuivat etenkin henkilöt, jotka tutkimuksen alkaessa kertoivat syövänsä paljon sian- ja naudanlihasäilykkeitä. Prosessoimattoman, ei-teollisesti käsitellyn lihan syömiseen ei liittynyt diabetesriskiä.
Samanlaiseen tulokseen päätyi muun muassa hiljattain julkaistu ranskalaistutkimus, jossa makkara, pekoni ja muut prosessoidut lihat liittyivät naisten diabetesriskiin. Tutkijat selittivät havaintoaan prosessoitujen lihojen suurella nitraatti- ja suolapitoisuudella, mutta todennäköisesti myös muu ruokavalio ja elintavat vaikuttavat yhteyteen.