Voisiko C-vitamiinista olla apua verenpaineessa?

Kohonnut verenpaine on tupakan ohella eniten ennenaikaisia kuolemia aiheuttava riskitekijä kehittyneissä maissa. Sen hoito lääkkeilläkin on joskus toivottoman vaikeaa. Suomessa hoidetaan n. puolta miljoonaa henkilöä verenpainelääkkeillä ja toinen mokoma tarvitsisi lääkkeen muttei sitä ole saanut tai huolinut. Kaikki keinot ravitsemuksen puolelta ovat siten tervetulleita.

Uuden meta-analyysin mukaan lyhytaikaisissa tutkimuksissa on todistettu, että C-vitamiinipilleri annoksella 500 mg/pv  laskee verenpainetta. Vaikutus systoliseen verenpaineeseen oli keskimäärin -3,8 mmHg ja diastoliseen verenpaineeseen -1,5 mmHg, kun mukaan otettiin terveet sekä kohonneesta verenpaineesta kärsivät. Kohonneesta verenpaineesta kärsivillä teho oli parempi, -4,8 mmHg ja -1,7 mmHg vastaavasti. C-vitamiinin teho havaittiin myös heillä, joilla oli jo perushoitona verenpainelääke. Teho vaikutti paremmalta alle 50 -vuotiailla kuin yli 60-vuotiailla. Teho vaikutti huonommalta ambulatorissa mittauksissa kuin tavanomaisessa vastaanotto- tai kotimittauksessa (kertamittauksissa).

Tutkimusten kesto oli keskimäärin vain 8 viikkoa. Meta-analyysi käsitti 29 tutkimusta.

Kohonneesta verenpaineesta kärsivillä saavutet tulokset ovat samaa tasoa kuin 3-4 gramman suolan vähentämisellä aiemmin saavutetut tulokset. Tutkijat kiirehtivät toteamaan, että tutkimukset ovat lyhyitä, ja laadussa on puutteita. Siten C-vitamiinia ei voi vielä suositella kohonneen verenpaineen hoitoon. Samaa toteaa meta-analyysin yhteydessä oleva pääkirjoitus. Pääkirjoitus myös muistuttaa, ettei C-vitamiinilisä ole parantunut sydänpotilaiden ennustetta eikä vähentänyt terveiden sydän- tai aivoinfarkteja.

Mielestäni suurin puute on kuitenkin se, että tulokset esitetään muutoksena lähtötilanteeseen eikä muutoksena suhteessa lumehoitoon. Meta-analyysistä ei siis saa tietoa siitä, mikä on C-vitamiinivalmisteen lumelääkkeellä pesty vaikutus. Tätä menetelmää käytetään nykyisin lääketutkimuksissa tehon mittarina. Verenpaine tuppaa laskemaan, kun sitä mitataan usein, ja kun (lume)hoidon uskotaan tehoavan.

Hyvä puoli C-vitamiinissa olisi, ettei sillä kai juuri ole yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa ja haittavaikutuksetkin lienevät teoreettisia jos pysytellään 500 mg:n annoksessa. Toivottavasti tämä meta-analyysin poikii suurikokoisen ja pitkäkestoisen satunnaistetun tutkimuksen, jossa asia selvitetään lopullisesti. Kohonneesta verenpaineesta kärsivät tarvitsevat parempaa hoitoa.

Aiemmin myös DASH-ruokavaliolla ja tummalla kaakaolla (tai -suklaalla) on saatu merkittäviä vaikutuksia kohonneeseen verenpaineeseen. Kaakaota ja suklaata koskevissa tutkimuksissa on tosin ollut verrokkiaineena usein valkoinen suklaa tai muu hiilariherkku. Tämä heikentää kaakaotutkimusten antia verenpaineen kannalta.

Lähde

Juraschek et al. Effects of vitamin C supplementation on blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials.Am J Clin Nutr May 2012. First published April 4, 2012, doi: 10.3945/​ajcn.111.027995

 

Kohonnut verenpaine, suola, kaakao, tumma suklaa ja C-vitamiini

Aiheeseen liittyviä kirjotuksiani:

Miksi lakritsiuute kohottaa verenpainetta?

Suolarajoitus jarruttaa munuaisten toiminnan heikkenemistä

Rasvojen varjossa lymyää kohonnut verenpaine

19 thoughts on “Voisiko C-vitamiinista olla apua verenpaineessa?”

  1. Näyttää pätevän vähän kaikenlaisiin antioksidantteihin tuo verenpainetta laskeva vaikutus. Alkaa olla jo vaikea muistaa onko joku antioksidantti, joka ei olisi laskenut jossain tutkimuksessa verenpainetta. E-vitamiinista ehkä ei, mutta se lisä vain alfatokeforeolina on muutenkin aika kinkkinen.

    En ole mitenkään erityisen innostunut lähtemään ravintolisät edellä tässä antioksidanttiasiassa mutta eihän se haittaisi jos tässäkin teemassa ruokavalion antioksidantit olisivat näkyvämmässä roolissa ja joku suola pienemmässä. Ainakin mulla hiukka pistää silmään kohonneen verenpaineen KH-suosituksissa että natrium on oma osionsa eikä pikkuosa laajempia syömisen suosituksia. Ylikorostaa taas…

    1. Suola on varmaankin ihan hyvä riipputtaa mukana. Suolan käyttökin on kai aika epätasaisesti jakaantunut. Niitä löytyy joilla saanti on hyvinkin 15 g/pv. Mutta kaikkinensa ravitsemuksen osuus verenpaineen hoidossa on aika sivussa. Se ohitetaan usein pintaraapaisulla. Verenpaine jää liian usein sivuseikaksi varsinkin some-jutuissa, vaikka esim. diabeetikoilla verenpaineen tehokas hoito tuo parempaa valtimotautisuojaa kuin sokereiden tehokas hoito.

      Jännä nähdä aikanaan esim. Predimed-tutkimuksen lopulliset tulokset, ja se että laskeeko Välimeren ruokavalio verenpainetta vs vähemmän rasvainen AHA:n dieetti ja miten käy sitä myöten esim. aivoinfarkteille.

  2. Mitä mieltä tutkimuksista, jotka osoittavat suolan vain vähäistä vaikiutusta verenpaineeseen, esim, Dr. Niels Graudal. University of Copenhagen: They reviewed 167 studies and found that reduced salt intake had a very slight benefit in lowering blood pressure, but that cholesterol and triglyceride levels rise. The average drop in systolic BP was -1.27 and diastolic BP was -0.5 – a negligible benefit.

    However, lower sodium intake resulted in a considerable increase in plasma cholesterol (2.5%) and plasma triglyceride (7%) – a much larger increase than the drop in blood pressure. Levels of aldosterone, epinephrine, and norepinephrine also all went up. These rises are linked to a higher risk of kidney problems or blood vessel constriction.

    Onko muuten arviota siitä, montako potilasta hoidetaan turhaan verenpainelääkityksellä ns. valkotakkisyndroman takia?

    1. Jep, tämä on aika hämmentävää minulle. Tämä juttu perustuu Cochrane katsaukseen 2011.

      Se mikä minulle tässä meta-analyysissä oli itselleni ihan uutta, oli että triglyseridit ja kolesteroli voi nousta kun suolaa vähentää. En edelleenkään ymmärä millä mekanismilla. Itse olen kallistumassa sille kannalle, kuten esim. Juhana Harju on esittänyt, että niille joilla suolan saanti on korkealla (yli 7-8 g/pv) suolarajoituksesta on hyötyä. Esim. nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä tuppaa olemaan korkea suolan saanti, jopa 15 g/pv. Sen sijaan iäkkäällä naisella joka syö vähän ja senkin terveellisesti, ja käyttää ehkä vielä nesteenpoistolääkettä, ei suolarajoituksesta liene hyötyä, vaan jopa haittaa.

      Sydänliiton Mikko Syvänne pureskeli tätä tutkimusta blogissaan ja totesi mm. ”Kaikki eivät johtopäätöksiä purematta nielleet. Lancet-lehdessä julkaistiin pian vaihtoehtoinen analyysi, jossa täsmälleen samat alkuperäistutkimukset ryhmiteltiin hieman toisin. Sydämen vajaatoimintapotilaat jätettiin sivuun, koska he runsaine nesteenpoistolääkkeineen ovat aivan eri asemassa kuin terveet tai verenpainepotilaat. Kaksi viimeksi mainittua ryhmää yhdistettiin. Näin saatiin tilastollisesti merkitsevä 20 %:n vähenemä sairaustapahtumissa, vaikka toteutunut suolankäytön vähenemä oli melko vaatimaton, keskimäärin 2 grammaa vuorokaudessa.”

      En tiedä onko valkotakkisyndrooman yleisyyden ja väärin määrätyn verenpainelääkkeen välisisistä yhteyksistä laskelmia. Pieni lisäys: On olemassa myös päinvastainen ilmiö valkotakkisyndroomalle, eli ”masked hypertension”. Tässä tapauksessa verenpaine on aina poikkeuksellisen matala lääkärin vastaanotolla, ja esim kotona jatkuvasti korkealla, erityisesti yöllä. Masked verenpaine lisää CV-tapahtuman riskiä saman verran kuin tavallinen verenpainetauti.

      Tunnettu verenpainetutkija Franz Messerli on mm. todennut Heartwire’lle:

      ”Masked hypertension is more sinister because it’s not recognized. During the day, there is the impression that BP is well-controlled, but at night it’s high and that’s a disaster, it’s not good.

      In contrast, you can only overtreat white-coat hypertension,he adds, with the end result that patients might become dizzy, which is usually not such a disaster.”

      1. Tuosta Cochrane-katsauksesta tulisi muistaa se, että se ei suinkaan osoittanut suolan vähentämisen olevan tehotonta tms. Kyse oli siitä, että suolan vähentäminen interventioiden avulla on haasteellista.

        http://bit.ly/o6KkZK

  3. Joidenkin kirjoitusten mukaan jalostamaton merisuola ei nosta verenpainetta ja on muutenkin terveellista, auttaen hyvan elektrolyyttitasapainon sailyttamisessa.

    http://drlwilson.com/Articles/salt.htm

    Tutkimuksissa lienee kaytetty vuorisuolaa tai jalostetua merisuolaa.

  4. C-vitamiinin ohella Magnesium on myös hyvä verenpaineen laskija. Se miksi näitä ei hirveästi tutkita on se, että harvalla riittää kaupallista kiinnostusta tutkia ”luonnollisia lääkkeitä”.

    Peter kommenttiin voisin lisätä että, olen myös ollut kiinnostunut luonnonsuoloista niiden ”rikkaamman minerallipitoisuuksien” takia, mutta en ole löytänyt mistään ruususuolan, kalaharinsuolan tai merisuolan luotettavaa tarkkaa sisältöä. Olisihan se fiksua saada mineraaleja suoraan suolasta, mutta taitaa sisällöt olla naurettavan pieniä kuitenkin.

    1. ”mutta taitaa sisällöt olla naurettavan pieniä kuitenkin.” Olen samaa mieltä, kun huomioi miten vähän grammoina suolaa voidaan käyttää päivää kohden. On tehokkaampia tapoja, siis ihan tavallisia ruokia, joilla voidaan paljon tehokkaammin saavuttaa sama tulos mineraalien saamisen kannalta.

      Mielestäni tämä vuorisuolojen ja merisuolojen terveysvaikutuksista puhuminen ja kirjoittaminen johtaa käytännössä useiden ihmisten kohdalla vain siihen, että he alkavat käyttämään aivan turhaan tavanomaista enemmän suolaa. Siitä on haittaa paitsi verenpaineelle mahdollisesti monelle muullekin terveystekijälle.

  5. En malta olla tuomatta tätä näkökulmaa mukaan suolakeskusteluun. Tuore kirjallisuuskatsaus kertoo siitä, miten suolan saanti on ollut esihistoriallisesti matalaa, ja miten luolamies söi todella vähäsuolaista ruokaa. Eskimoiden ja joiden natiiiviheimojen suolan saannin päivää kohden arvellaan olleen 1-2 g.

    ”From an evolutionary viewpoint, the human species is adapted to ingest and excrete <1 g of salt per day, at least 10 times less than the average values currently observed in industrialized and urbanized countries."

  6. Niin, tuossa Graudal ym. (2011) tutkimukset tuo verenpaineen lasku oli melko vähäinen normaalin verenpaineen omaavilla, mutta korkeasta verenpaineesta kärsivillä jo selvästi huomattavampi:

    The effect of sodium reduction in hypertensive Caucasians was SBP -5.48 mmHg (95% CI: -6.53, -4.43; p<0.00001), DBP -2.75 mmHg (95% CI: -3.34, -2.17; p<0.00001).

    Loogista, että jos verenpaine on normaali, ei sitä voida juuri enää alentaa.

  7. Tuohon esihistorialliseen suolan saantiin, perus paleo(nkin)kysymys on: Mistä tiedämme, oliko (mahdollisesti tosi arvio) terveydelle optimaalinen? Mitkä olivat esihistoriallisen ajan mahdolliset pullonkaulat? Kysymys mietityttää, kun tietääkseni esim. luonnonniityillä laiduntaville lehmillekin on järjestetty suolalisää? Muistelen muinaisista sodistakin Euroopan historiassa, että keskeinen syy oli kiistat suolakaupan ympärillä? Suolakaivosten ympärille rakennettiin linnoituksia (Salzburg jne).

    Tuntuu oudolta tuo hyvin alhainen saanti, koska leivättömällä kaudellani kärsin jatkuvista lihaskrampeista, joihin ei kalium tai magnesium auttaneet. Vasta rehellinen natriumlisä poisti ongelman lähes kokonaan. (En mitenkään kannata yletöntä suolan käyttöä, vaan epäilen että jonkinlainen normaali voisi ehkä kuitenkin olla lähellä useimpien optimia. Ehkä.)

    1. Natrium on tarpeellinen mineraali muiden joukossa, sita voi saada liikaa tai liian vahan seka absoluuttisesti etta suhteessa esim. kaliumiin ja magnesiumiin. Jos hikoilee runsaasti esim. liikunnan yhteydess, poistuuko hien mukana suhteessa enemman natriumia kuin esim. kaliumia? Kramppien valttaminen perustunee elektrolyyttitasapainon ja -tason sailyttamiseen mika on usein vaikeaa.

      1. Minulle herää kysymys, että jos kramppeja vain yrittäisi sietää, ja käyttäisi vähäsuolaista ruokaa kuten luolamies, niin häviäisikö krampit pitkällä aika välillä elimistön sopeutuessa muuttuneeseen Na/K-tasapainoon?

        Yritin pari vuotta sitten löytää tieteellistä näyttöä sille, että vähentääkö magneisumlisä kramppeja runsaasti raskasta liikuntaa harrastavilla. En löytänyt mitään vakuuttavaa. Jos jollakin on kunnollisia tiedelehdissä referoituja tutkimuksia tiedossa, ottaisin mielelläni vastaan referenssejä.

  8. Minulla kramppeihin ei liity raskasta liikuntaa, vaan päinvastoin ne iskivät kun rentouduin, joko nukkumaan mennessä tai joogan alkurentoutuksessa. Aika ikäviä ne ovat. Totutteluakin oli noin kaksi vuotta, ennenkuin uskoin vanhoja äijiä tuon suolalisän suhteen! 😀

  9. Mutta mitä tulee suolan vähentämiseen, jos siihen pyrkii, niin pitkään kaavailin kirjoittaa Niksi-Pirkkaan: Laita suolapurkkiisi 90 % Cayennepippuria ja 10 % mineraalisuolaa. Etpä käytä liikaa!

    1. Kirjoita ihmeessä Niksi-Pirkkaan (jos sellainen vielä on). Hyvä vinkki, jonka perusideaa voi muutenkin käyttää ruuanvalmistuksessa, mausteilla voi korvata suolaa. Hyvä kun laitoit tänne vinkkisi!

  10. Aasiassa muuten ohjeistetaan verenpainepotilaita korvaamaan suolaa natriumglutamaatilla. Sillä saa suolaista makua vähemmällä natriumin määrällä kuin suolaa käyttämällä.

Kommentointi on suljettu.