Uni, syöminen ja laihtuminen

Suuri osa lukijakunnasta onkin jo hyvin tietoinen siitä, että unen pituudella ja laadulla on merkitystä painonhallinan kannalta. Jatkuvasti huonosti nukutut yöt kääntää aineenvaihdunnan rasvaa kerääväksi ja vaikuttaa ruokahaluun hormonitoiminnan kautta (Nedeltcheva et al. 2010).

Tänä vuonna ilmestyneen terveyskeskustasolla toteutetun satunnaistetun tutkimuksen mukaan laihdutusohjelma, joka sisälsi merkittävän panostuksen unihygieniaan toi paremman laihtumistuloksen kuin vertailuohjelma (Logue E et al.). Vertailuohjelma keskittyi “vain” ruokavalio- ja liikuntamuutoksiin kogniitivis-behavioristisen viitekehyksen kautta. Vertailumalli on varsin tavallinen tapa toteuttaa laihdutusohjausta ryhmissä.

Tutkimus oli kestoltaan 12 viikkoa ja siihen osallistui 49 koehenkilöä. Unikouluun osallistuneille annettiin seuraavia ohjeita:

“In addition, the BWBS intervention included sleep-related content such as normal sleep for adults, the relationship between sleep and weight management, poor sleep quality versus voluntary short sleep, sleep diaries as self-monitoring strategies, sleep hygiene rules, and sleep stimulus and control principles.”

Unikouluohjemassa olleilla ei ollut enemmän tapaamisaikaa (huomiota), ja heillekin päähuomio laihdutusohjelmassa keskittyi ravitsemukseen ja liikuntaan.

N=49, RCT, BW=käyttäymisterapia ja ravitsemusneuvonta, BWBS= edelliset + unikoulu. 12 viikon summamuuttujassa ryhmien välillä ero (p=0,04)

“Unikoulussa” olleet henkilöt pysyivät paremmin valitsemissaan ravintoa koskevissa tavoitteissa ja kokivat olevansa kykenevämpiä ohjaamaan elämäänsä haluamaansa suuntaan. Tämä näkyi käytetyissä käyttäytymistä kuvaavissa mittareissa.

Tämän tutkimuksen puutteina voidaan pitää suurta keskeyttäneiden määrää (yli 50 %). Onneksi keskeyttäneiden määrä jakaantui aika tasaisesti ryhmien välille.

Tämä on käsitykseni mukaan ensimmäinen kliininen tutkimus, jossa unikoulun vaikutusta on arvioitu laihtumiseen. Vaikka tutkimuksessa on puutteita, vahvistaa tämä edelleen unen asemaa yhtenä painonhallinnan keskeisenä keinona.

Tutkimuksen johdannossa on havainnollinen kaavakuva siitä, miten unen puute johtaa hormonaalisiin sekä sokeri- ja lipidiaineenvaihdunnan muutoksiin. Muutosten seurauksena stressi lisääntyy, ruokahalu kasvaa, uupumuksen ja alakulon tunne lisäntyy.

Myös äskettäin ilmestynyt meta-analyysi arvostettu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vahvistaa unen merkityksen syömisen hallinnassa (Chapman C et al. 2012). Tämän kattavan meta-analyysin mukaan kolme tärkeintä syömistä lisäävää elämäntapatekijää ovat alkoholin lipittely, TV:n katsominen ja unen puute.

**P < 0.001, #P < 0.10. ns, nonsignificant; TV, television. Lähde: Chapman C et al. AJCN 2012 (open access)

Lähteet

Logue E et al. The better weight-better sleep study: a pilot intervention in primary care. Am J Health Behav. 2012 Mar;36(3):319-34.

Chapman C et al. Lifestyle determinants of the drive to eat: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 2012 96: 492-497

 

7 thoughts on “Uni, syöminen ja laihtuminen”

  1. No ei ihme jos viikon hyvä saavutus kumoutuu aina viikonloppuna. Viinin kanssa tulee syöytyä aina paljon enemmän tv:n ääressä. Unetkin heikkenee, jos liikaa juo :D, lasillinen ei vielä vaikuta uneen, mutta puoli pulloa jo heikentää unen syvyyttä.

  2. Minä ainakin nukun parhaiten, jos en pistä mitään suuhun lounaan jälkeen. Siksi suosinkin juhlimista päivällä. Ainoa ongelma on ystävien aikataulut ja siitä seuraava seuran puute? Kaikki haluavat juhlia iltaisin…..

  3. Kumpi on syy ja kumpi seuraus? Lapseni äiti jätti muutama vuosi sitten ylipainoisen lapseni runsailla hiilareilla ja vähillä rasvoilla hirveään nälkään ja pisti sellaisena nukkumaan.

    Lapsi nukkuu kyllä mainiosti kun antaa vihanneksia ja rasvaista possua. Ravitseva ruoka takaa hyvän yöunen.

  4. Tärkeä asia. Painonpudotus on vaikeaa ilman kunnon unia. Uni ja lepo jeesaa palautumista myös liikunnasta(ylikunnon vaara). Sanoisin kyllä että stressi on syy vähäiselle unelle ja alkoholin lisääntyneelle käytölle. En kyllä ymmärrä että TV:n katselu olisi stressiä pahempi ylipainolle jos puhutaan kehon aineenvaihdunnan toiminnasta.

  5. Omasta pitkästä kokemushistoriastani tiedän, että stressi ja huonounisuus auttavat ylipainon kehittymisessä. Näin ainakin, kun on metabolisesta oireyhtymästä kyse, ja varmaan muillakin. Muutoinkin uskallan suositella painonpudottajille rentoa otetta projektissaan. Pingottaminen ja kova tavoitteisiin pyrkiminen haittaavat sitä. Kenellä vain on mahdollisuus riittävään uneen tai jopa päiväuniin – käyttäkää niitä!

  6. Kiitos vielä mielenkiinnon herättelemisestä meidän työhyvinvointipäivillä. Olinkin vieraillut blogissasi aiemmin ja tulen seuraamaan tätä jatkossakin mielenkiinnolla. Hyvää syksyä!

Comments are closed.