Mikä ruoka lihottaa? ”Kotimainen” tutkimuskooste

Kesällä ilmestyi pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos. Mielestäni suosituksissa on erittäin hyvä ja käytännöllinen ote. Toivottavasti käynnissä oleva viilaustyö ei laimenna suosituksia entisten kaltaisiksi.

Suosituksien pohjaksi on tehty kattavia systemoituja kirjallisuuskatsauksia. Esittelen osittain kotimaisin voimin tehdyn painonhallintaa ja ruokavaliota koskevan systemoidun katsauksen. Katsauksen anti on mielestäni painava. Työn ovat käytännössä suurelta osin koordinoineet ja vetäneet yhteen professori Mikael Fogelholm (HY) ja dosentti Marjaana Lahti-Koski (Sydänliitto).

Työn tarkoituksena oli selvittää onko ruokavalion energiaravintoainekoostumuksella, valittavilla ruoka-aineilla tai ruokavaliomalleilla ennustearvoa lihavuuden ilmaantumiselle. He toteavat:

”The purpose of this systematic literature review was to examine the associations of dietary macronutrient composition, food consumption and dietary patterns in prevention of weight or WC gain, with and without prior weight reduction.”

Tämä katsaus kertoo lihomisen estymisestä ja pysyvästä painonhallinnasta. Ei laihdutustutkimuksista.

Valitut tutkimukset

Kirjallisuuskatsaukseen valittiin vain 2000 -luvulla ilmestyneitä tutkimuksia. Tämän vuoksi tärkeitäkin vanhempia tutkimuksia on toki voinut jäädä pois, mutta toisaalta tulokset vastannevat paremmin tämän päivän ruokatarjontaa ja elämäntyyliä. Tutkijat valitsivat mukaan 1) lihavuuden hoitotutkimuksia (kontrolloituja interventioita), jos niissä oli

  • Alkuvaiheen laihtuminen vähintään 5 %
  • Minimissään 6 kuukauden painonhallintajakso varsinaisen alkuvaiheen laihtumisjakson päälle. Painonhallintavaihe sai olla avoin seuranta tai satunnaistettu
  • Alkuvaiheen laihtumisjakson jälkeen paino oli ryhmien välillä samalla tasolla (ei tilastollisesti merkitsevää eroa)
  • Myös sellaiset laihdutustutkimukset jotka kestivät yli 3 vuotta mutta eivät täyttäneet edellä mainittuja kriteereitä

Lisäksi mukana oli 2) eteneviä väestötutkimuksia ja 3) tapaus-verrokkitutkimuksia. Katsaukseen ei valittu poikkileikkausaineistoja, kuten Finriski-tutkimusta. Mukaan valittiin 50 kriteerit täyttävää tutkimusta.

Hyväksyttävien tutkimuksien piti olla menetelmiltään laadukkaita, joko A- tai B -luokkaa. Tutkimusten tulokset ilmoitetaan seuraavissa luokissa:

  • Vakuuttava (Conlusive)
  • Todennäköinen (Probable)
  • Mahdollinen, ehkä (Suggestive)
  • Ei johtopäätöstä, kun tulokset ristiriidassa (No Conclusion)

Energiaravintoaineet, kuitu ja painonhallinta

Korostan, että tämä katsaus ei käsitellyt laihdutusta, vaan painonhallintaa laihdutuksen jälkeen. Siksi tulokset ovat erilaiset, kun esim. karppausta koskevissa laihdutuskatsauksissa. Johtopäätös perustuu kuuteen (6) eri interventiotutkimukseen ja viiteentoista (15) väestötutkimukseen.

Erittelen  interventioiden tulokset alla olevassa taulukossa hieman yksinkertaistaen alkuperäistä taulukkoa 4. Lukijan on hyvä katsoa alkuperäinen taulukko yksityiskohtien vuoksi. Kaikkien ruokavaliointerventioiden osalta päädyttiin luokkaan No conclusion. Ei  ole näyttöä minkään ruokavalion paremmuudesta.

Taulukon huono puoli on se, että se kertoo vain tilastollisesti merkitsevistä eroista, eikä lainkaan kliinisesti merkittävistä eroista. Joskus ne ovat eri asia.

Sama havainto väestötutkimuksista. Minkään ravintoaineen painottuminen ei vaikuttanut painonhallinnan onnistumiseen.  Olen lyhentänyt alla olevaan taulukkoon alkuperäisen erittäin laaajan informaation taulukosta 1. Vain kuidusta pystyttiin tekemään johtopäätös: Todennäköisesti kuitu edistää painonhallintaa (Probable).

Ruuat

Yksittäisiä ruoka-aineita koskevia tutkimuksia on paljon, mutta ne pirstaloituvat useille ruoka-aineille. Kaikki näyttö perustuu eteneviin väestötutkimuksiin ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Alla oleva kuva tiivistää asian.

Sokerilla makeutettujen juomien lihottavasta vaikutuksesta ei löydetty näyttöä. Vihannesten ja kalan osalta ei toisaalta löydetty näyttöä siitä, että ne suojaisivat lihavuudelta (toisin kuin hedelmien). Ehkä yllätyksenä voi tulla sekin, että pähkinät näyttävät suojaavan lihomiselta, ja toisaalta proteiinipitoinen liha näyttää vaikeuttavan painonhallintaa.

Jälkikäteen määritellyssä (post hoc) ruokaluokkien yhdistelmäanalyysissä tulokset muodostuivat seuraavan taulukon mukaisiksi.

On vielä todettava, että suositusten mukainen ruokavalio näytti suojaavan lihomiselta (Suggestive, 2 tutkimusta)

Lopuksi

Tämä kirjallisuuskatsaus tuli todelliseen tarpeeseen. Painonhallintaan liittyviä kattavia tutkimuskoosteita on ollut niukasti saatavilla. Yksittäisiä tutkimuspoimintoja referoidaan lääketieeteenkin medioissa yhtenään. Ne eivät anna laajaa kuva tutkimusevidenssistä. Tämä antaa.

Tässäkin katsauksessa on puutteensa. Kyllä myös poissuljetuilla laihdutustutkimuksilla on osansa annettavana, vaikka ne ymmärrettävistä syistä jätettiinkin pois. On myös paikallaan huomata, että yksi ainokainen lisätutkimus saattaa muuttaa jonkin tarkastelun kohteena olleen ruokalaadun johtopäätöksen. Vaikka tutkimuksia oli sinänsä paljon, yksittäisiä ruoka-aineita kohden niitä ei riittänyt montaa.

Itselleni suurin yllätys on lihaan liittyvä painon nousun riski. Kun huomioidaan myös muut lihan syöntiin liittyvät useiden sairauksien terveyshaitat, luulisi tämän asian olevan enemmän tapetilla. Mitä vielä odotetaan, varmaan sitä kausaalista kolesterolin kaltaista selittäjää?

Katsauksen viestien soisikin leviävän blogosfäärissä myös maamme rajojen ulkopuollelle. Tämä jos mikä on nettikeskustelujen polttopiste.

Jään mielenkiinnolla odottamaan havaitsenko tämän katsauksen tärkeimpiä viestejä suomalaisten terveyspäättäjien, siis muidenkin kuin Fogelholmin ja Lahti-Koskisen, esitelmissä ja median ulostuloissa.

Käyttäkää hyvät ihmiset tätä nyt työssänne. Edistämään tutkitun ja oikean tiedon leviämistä.

Lähde

Fogelholm M, Anderssen S, Gunnarsdottir I, Lahti-Koski M. Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food Nutr Res. 2012;56

 

26 thoughts on “Mikä ruoka lihottaa? ”Kotimainen” tutkimuskooste”

  1. Olisin halunnut nähdä sen, että prosessoitu liha oltaisiin erotettu tarkastelussa ”normaalista” lihasta.
    Samoiten kasvisten, pähkinöiden ja täysviljan erottelu post hoc tuloksissa olisi kiinnostanut itseäni enemmän.

    Yllättävin osuus tuloksista oli tämä:
    ”Sokerilla makeutettujen juomien lihottavasta vaikutuksesta ei löydetty näyttöä. Vihannesten ja kalan osalta ei toisaalta löydetty näyttöä siitä, että ne suojaisivat lihavuudelta (toisin kuin hedelmien)”

    Olenko pessimisti tai jotain kun odotan, että rasvaisten maitotuotteiden mahdolliset edut painonhallinnassa eivät tule jatkossa näkymään a) lehtien uutisoinneissa tästä meta-analyysista b) missään virallisissa suosituksissa.

    1. Sieltä löytyy alkuperäisestä tutkimuksesta tietoa prosessoidustakin lihasta (vain vähän tutkimuksia). Jep, se on kyllä yllätys, ettei kasviksista tullut parempaa näyttöä. Haunerin systemoidussa katsauksessa sokeroidut juomat lisäsivät olivat painoon yhteydessä. Haunerissa oli mukan myös laihdutustutkimukset (aika iso ero näiden kahden paperin välillä.

    2. Eikohan esim. kouluaterioissa tulla jatkamaan rasvat pois -linjalla eli rasvatonta maitoa ja mauttomia kastikkeita salaatin kera. Samalla varmistuu, ettei ko. aterian rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E, K2) saanti/absorptio on nollatasoa.

      Lihan osalta: onko tahan nyt niputettu HK:n Bloot ja kaiken maailman kabanossit ja meetvurstit yhteen kananlihan ja ruoholla laiduntavien ja viljalla ruokittujen elainten lihan kanssa yhteen?

      ”Sokerilla makeutettujen juomien lihottavasta vaikutuksesta ei löydetty näyttöä” Heh heh. Vaikea kuvitella, etta joku onnistuisi hallitsemaan painoaan kokisdieetilla.

  2. Oliko tässä tutkittu ainoastaan painoa mittaamatta lainkaan kehon koostumusta? Lihan määrän luulisi korreloivan lihasmassaan?

    1. Vain kiloja ja vyötärön ympärystä mitattiin. Tämäkin tieto löytyy tästä kaikille avoimesta paperista. En usko, että luotettavilla menetelmillä tehtyjä rasvamassaa mittaavia *painonhallinta* tutkimuksia on juurikaan. Lienevät lähes kaikki laihdutustutkimuksia. Vai lienenkö väärässä?

  3. Juu en ole ehtinyt lukea itse paperia,. Mutta luulisi vyötärönympäryksen suhteessa painoon kertovan kehonkoostumuksesta melko hyvin? Ei varmaankaan olisi kovin kallista tutkia silloin, kun kumpikin data on.

  4. Eli koska Fogelholm ei muualta löydä tukea terveelliset kuidut -teorialleen, niin pitää itse valikoida aineisto siten että tukea löytyy.

  5. Otos tuossa katsauksessa oli niin suppea ja hyvin valikoitu, että tuloksista ei voi päätellä yhtään mitään, mutta nyt Fogelholm ja muut THL-n kätyrit voivat taas toitottaa, että on tutkittua tietoa kuitujen hyödyistä painonhallinnassa. Siis ”ehkä” varmuudella ja samaan kastiin pääsivät myös rasvaiset maitotuotteet. Toivottavasti Fogelholm muistaa myös jatkossa sitten lobata rasvaisia maitotuotteita. Itse en tällaista selkeästi manipuloitua katsausta ottaisi todesta, vaikka joku varmasti pitääkin sitä luotettavana, kun on niin kovia ravitsemustieteen nimiä kuin Fogelholm alla. Itse en ota todesta juurikaan mitään missä hän on mukana esim. 2013 tulevat yhteispohjoismaiset uudet ravitsemusohjeet. Luonnoksesta jo näki, että puupäät ovat olleet asialla jos tarvitaan 100 asiantuntijaa ”työskentelemään” vuosikausia ja toteamaan, että mitään muutettavaa aikoja sitten vanhentuneihin jenkkilästä kopioituihin ravitsemusohjeisiin ei ole.

    1. ”Kätyrit, manipulointi ja puupäät” -tyyppisen sanaston käyttö ei edistä järkevää ja eteenpäin vievää keskustelua. Tällainen kertoo turhautumisesta tai jostain muusta sekä lietsoo lisää kiihkoa ja vihaa. Sitä en halua blogiini yhtään enempää.

      Asiallinen keskustelu on tervetullutta.

    2. Kokeillaan osaisiko/haluaako Lapinoja keskustella asiallisesti:

      ”Otos tuossa katsauksessa oli niin suppea ja hyvin valikoitu, että tuloksista ei voi päätellä yhtään mitään”

      Inkluusiokriteerit on selvitetty, joten jospa kritisoisit niitä etkä puhuisi asian vierestä. Otos on väistämättä suppeampi kuin laihdutustutkimuksissa sillä näitä on kentän valtaosa.

      Tärkeätä – voisin väittää että eräässä mielessä JOPA tärkeämpää – on kuitenkin selvittää myös tilannetta painostabiilissa tilassa, alun laihdutusspurtin jälkeen. Valtaosa laihduttajista kun ei valitettavasti saa tehtyä pysyviä muutoksia. Tässä kohtaa katson siis, ilmeisesti toisin kuin Reijo (?), että juuri tällaiselle on tilausta.

      ”mutta nyt Fogelholm ja muut THL-n kätyrit voivat taas toitottaa, että on tutkittua tietoa kuitujen hyödyistä painonhallinnassa.”

      Tätähän löytyy vaikka hurumykky. Kiusaako tämä kuitukeissi todella noin paljon?

      ”Itse en tällaista selkeästi manipuloitua katsausta … . Itse en ota todesta juurikaan mitään missä hän on mukana …”

      On sinällään mielenkiintoista (ja varmasti jollakin alalla tutkimisen arvoinen asia sinällään) miten paljon Fogelholm herättää tietyssä väestönosassa ahdistusta.

      Tälläisella ei kuitenkaan ole arvoa ellei niitä perusteita esim. tämän katsauksen kritisointiin löydy.

      1. Olen täysin samaa mieltä: painostabiilissa tilanteessa karppauksen vaikutuksista tarvitaan lisätietoa.

        No, ensimmäinen tosi pitkä tästä on nyt saatukin, tosin avoimena seuranta. Se on tämä Shai’n kuusi vuuotta kestänyt seuranta, josta siis 5,5 vuotta oli painostabiilia, ja siitä taas 1,5 vuotta satunnaistettua ja 4 v avointa seurantaa. Se lienee paras.

        Fogelholm ym. ottivat kyllä mukaan nämä 3 v pidempään kestäneet karppaustutkimukset (siellä lukee että kolme vuotta pidemmät laihdutustutkimukset hyväksyttiin). Mutta koska tämä systmeotu katsaus ilmestyi jo kesän lopulla, tässä ei ollut mukana Shai 6 v. pidennys, joka ilmestyi n. kuukausi sitten 6 v. versiona NEJM:ssä.

        Fogelholm ym. hyväksyivät avoimet seurannat mukaan, että sikäli voi katsoa, ettei avoimissa seurannoissa ole mitään vikaa. Myös DPS:stä tulee paljon avoimia seurantoja, joita pontevasti esitellään.

        Kaikki sellaiset painostabiilitutkimukset, joissa tyydyttyneen rasvan saanti on ollut tosi reilua (esim. yli 20 E %) ovat muutamien viikkojen mittaisia ja lähinnä akselilta Krauss, Volek, Feinman ja Forsythe.

  6. Aiheeseen liittyen mielestäni mielenkiintoinen tutkimus sumopainijoista:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/973605

    Minulle tuli yllätyksenä, että sumopainijoiden ruokavalio on hyvin vähärasvainen. Yhtä vähän rasvaa kuin keskiverto japanilaisella, mutta lähes kolminkertainen määrä hiilihydraatteja. Proteiineja tuplasti.

    Toinen yllätys oli että eivät syö jatkuvasti, vaan vain kaksi kertaa päivässä. 4 tuntia fyysisesti rankkoja treenejä joka aamu ja ymmärtääkseni ilman aamupalaa.

    Tutkimus on tosin vanha, en tiedä päteekö nykyisiin sumopainijoihin. Ihmeen vähän löytyy tutkimuksia sumopainijoiden ruokavaliosta ja terveydestä. Olisin kuvitellut sen kiinnostavan ravintotutkijoita.

    1. Aika brutaalia syödä 5000+ kcal KAHDELLA aterialla. En yksinkertaisesti pysty kuvittelemaan moista. Itse nuorempana voimailua treenatessa jo sellainen 1000 kcalin kana-riisi -ateria oli aikalailla taistelua.

      Mutta en kyllä tiedä että miten tämä nyt sitten liittyy aiheeseen.

      1. No otsikossa on alussa ”Mikä ruoka lihottaa?”. Minusta sumopainijoiden ruokavalion ja elintapojen tutkiminen voisi olla hyvinkin antoisaa lihoamiseen johtavia tekijöitä tutkittaessa.

        Linkittämässäni tutkimuksessa oli muuten 8 sumopainijaa, jotka olivat ”läskejä”, mutta eivät edes lievästi ylipainoisia. Suurin osa oli läskejä ja merkittävän ylipainoisia, mutta aika suuri variaatio rasvaprosenteissa ja bmi-indekseissä mielestäni oli.

        Miksi sumopainijat eivät kiinnosta lihavuustutkijoita?

  7. Minua kiinnostaisi ravitsemustietelijöiden kommentit lihavalmisteista. Miten laajempi joukko ravitsemuksen kanssa työskentelevistä näkee lihavalmisteita koskevan datan. vs. esim. maitotaloustuoteet tai tyydyttynyt rasva?

  8. Otan jatkossa vähän tiukemman linjan jankkaus- ja vänkäyskeskusteluissa. Kahden ihmisen keskinäinen aiheen vierestä ”väittely” on aika puuduttavaa, ja hukuttaa aiheeseen tiukemmin liittyvät ja rakentavat kommentit alleen. Edellisessä kirjoituksessa on 88 kommenttia, joista suuri osa kahden henkilön generoimia.

    1. Eniten kommentoineet puheenvuorojen perusteella edellisessä kirjoituksessa olivat sinä ja mie. Lupaan välttää jankuttamista jos sinäkin. 🙂

  9. Reiska, kyllä materiaalia VHHsta painostabiilissa tilanteessa löytyy muilta mkuin Atkins seuralta (Volek, Westman, Phinney, etc). Malttia. Pitää vain jaksaa kaivaa, ja kysellä asiantuntijoilta.

    Abstract 3610: Comparative Effects of 3 Popular Diets on Lipids, Endothelial Function and Biomarkers of Atherothrombosis in the Absence of Weight Loss

    ”In the absence of weight loss, the high fat Atkins diet is associated with increased LDL-C, reduced endothelial vasoreactivity and increased expression of biomarkers of atherothrombosis. As such, these data suggest that isocaloric conversion to the Atkins diet may negatively impact cardiovascular health..”

    1. Jep, hyvä linkki Richard. Tuo on lyhyt painostabiilitutkimus. Tässä muuten mun VHH-sarjani yhteenveto endoteelifunktiosta.

      ”Endoteelifunktion osalta tulokset ovat osin ristiriitaisia, mutta suurempi osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että vähärasvainen ruokavalio kohentaisi endoteelin toimintaa”

      Referoin 3 eri karppaustutkimusta, jotka olivat useimmat pidempiä kuin tämä. Joo, ja on nämäkin osin eri porukkaa. Ja kaikki tutkimukset nähdäkseni laihdutustutkimuksia.

  10. Minulla oli tilaisuus keskustella Fogelholmin kanssa tästä katsauksesta. Hän otti omasta aloitteestaan hieman kantaa katsauksen heikkouksiin.

    Fogelmholmin mukaan katsauksen kaksi ehkä keskeisintä puutetta liittyy 1) ajalliseen perspektiiviin ja 2) vastemuuttujien heterogeenisyyteen.

    Esim. maitotutkimuksista osa jäi pois sen takia, että vastemuuttujat saattoivat olla erilaisia ja sokerijuomatutkimuksista samoin. Jos tutkimukset ennen vuotta 2000 ja heterogeenisemmät vastemuuttujat olisi otettu huomioon sokerijuomat olisivat mahdollisesti näytttäytyneet huonona ja vähärasvaiset maitotuotteet hyvinä painonhallinan kannalta.

    Minusta oli hienoa kuulla, että tutkija ottaa kriittisesti kantaa oman urakkansa loppupäätelmiiin. Kirjallisuuskatsaukset on pakko rajata ettei verrata omenoita ja appelsiineja. Toisaalta tämä johtaa siihen, että ihan kaikki tieto ei ikinä mahdu yksiin kansiin.

    Tässä katsauksessa on joka tapauksessa yksissä kansissa suuri osa merkittävästä tiedosta koskien painonhallintaa. Kun tähän vielä liitetään laihdutustutkimuksien anti esim. karppaustutkimuksien meta-analyysit, hiilareita koskeva Hauner et al. 2011, sekä proteiinia koskevat Santeso et al. 2012 ja Wycherley et al. 2012 päästään jo todella pitkälle.

    1. ”Tässä katsauksessa on joka tapauksessa yksissä kansissa suuri osa merkittävästä tiedosta koskien painonhallintaa”

      Tarkoitat varmaan suuri osa ruokatasotiedosta koskien painonhallintaa 🙂 Mutta ei kaikki, sillä esim. kasvisten näyttö tulee toisenlaisista tutkimuksista ja kun miettii niiden annosvastetta ja käytännön toteutuksen vaikeuksia niin ei ole yllätys etteivät ne tähän tule mukaan.

      Mutta ruokatason tiedotkin ovat vain osa syömistiedosta ja jos pitkäaikaistutkimuksia katsoo niin näyttää että on vähintään yhtä tärkeää se MITEN syö kuin MITÄ syö. Ja syömistieto on vain osa painonhallintaa. Sori pilkunviilaus mutta ettei jäisi fiilistä, että painonhallinta on vain ruokatason tekninen kysymys.

      Sinällään mainio katsaus, mutta tietysti vain yksi tutkimuksellinen näkökulma.

      1. Tärkeä lisäys Patrik, kiitos siitä.

        Ja painonhallintaan liittyy vielä uni, stressi, liikunta, TV/muu ruutuaika jne. Nekin voi olla hyvä mainita, jotta ei unohdu miten monitekijäisestä asiasta on kyse.

        Patrikin lisäykseen liittyen Kuopiosta tuli mielenkiintoinen Karhunen ym. 2012 tutkimus, jonka mukaan laihdutuksen jälkeen joustava kontrolli ennakoi hyvää painonhallintatulosta paremmin kuin proteiini, -kuitupitoisuus ruuassa.

  11. ”Minusta sumopainijoiden ruokavalion ja elintapojen tutkiminen voisi olla hyvinkin antoisaa lihoamiseen johtavia tekijöitä tutkittaessa.”

    Sumopainijoiden lihomiseen on syynä selvästi positiivinen energiatase eikä heidän ruokavalionsa (tarkoitus nimenomaan nostaa painoa) ole kovin yhteismitallinen nykypäivän länsimaalaiseen ruokavalioon (riisin ylensyöminen). En tiedä mitä uutta tai antoisaa tässä on, mutta ehkä joku voisi valaista.

    1. En ole missään mielessä ravintotieteen, enkä sumopainin asiantuntija. Epäilemättä lihoamiseen tarvitaan positiivinen energiatase. Luulen kuitenkin, että ylipainon syissä ja seurauksissa olisi vielä paljonkin tutkittavaa. Minusta tuo tutkimus sumopainijoista oli aika mielenkiintoinen ja paljasti, että ainakin minulla on ollut hyvin virheellinen käsitys sumopainijoista.

      Väestötukimuksissa yksi iso ongelma minun ymmärtääkseni on eri ihmisten erilaisuus elintavoissa. Ravinnon, elintapojen ja tervyden yhtälöä tutkittaessa on varmaan aika vaikea arvioida, että kuinka suuri osuus eri tekijöillä on ollut lopputulokseen. Toinen ongelma on ymmärtääkseni tutkimusten eettisyys. Ei ole eettistä esimerkiksi tietoisesti lihottaa ihmisiä tutkimuksia varten, vaikka tutkimuksilla olisikin tärkeä päämäärä.

      Sumopainijat on elintavoiltaan varmaankin poikkeuksellisen homogeeninen ja tilastolliseen analyysiin riittävän iso ryhmä. Sumopainijoiden elämä on luullakseni erittäin kurinalaista. Heidän elintapansa kuitenkin johtaa ilmeisesti, ainakin suurimmalla osalla heistä, merkittään lihoamiseen. Siksi minusta he vaikuttaisivat erittäin otolliselta ryhmältä tutkittavaksi ravinnon ja elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja lihavuuteen.

      Näemmä tämä e kuitenkaan asiantuntijoita kiinnosta.

      1. ”Sumopainijat on elintavoiltaan varmaankin poikkeuksellisen homogeeninen ja tilastolliseen analyysiin riittävän iso ryhmä. Sumopainijoiden elämä on luullakseni erittäin kurinalaista. Heidän elintapansa kuitenkin johtaa ilmeisesti, ainakin suurimmalla osalla heistä, merkittään lihoamiseen. Siksi minusta he vaikuttaisivat erittäin otolliselta ryhmältä tutkittavaksi ravinnon ja elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja lihavuuteen.”

        Sumopainijat ovat homogeeninen ryhmä, totta. Mutta eipä heistä taida löytyä halukkaita satunnaistamiseen mitä erilaisimpiin koe- ja verrokkiryhmiin, sillä urheiluun keskittyminen on heille se ”numero uno”. Väestötason tutkimukseen he ovat taas aivan liian pieni ryhmä. Molempiin puolestaan aivan liiana spesifi (japanilaisia tietynikäisiä miehiä) ryhmä, jonka pohjalta on kovin, kovin vaikeaa ekstrapoloida.

        Toisekseen, heidän elämäntapansa on osaltaan nimenomaan SUUNNITELTU painonnousuun/siinä pysymiseen. Mikä olisi tämän relevanssi verrattuna siihen, että väestötasolla ongelma on nimenomaan se, että ihmiset eivät tietoisesti yritä lihoa mutta epäonnistuvat laihduttamisessa ja/tai painonhallinnassa?

        Ja kolmanneksi: jos olettaisimme, että jos tästä kaavasta poiketaan niin … eiväthän sumopainijat säilyisi mitenkään edullisen homogeenisenä ryhmänä! (jos oletetaan sen homogeenisyyden olevan etu, mikä on kyseenalaista syistä jotka aiemmin mainitsin)

        Enkä ole oikein vakuuttunut toisenkaan viestisi jälkeen.

Comments are closed.