Suomalaisten painonnousu on pysähtynyt. THL tiedottaa

Eilen Kansanterveyspäivillä julkaistujen Finriski- ja Finravinto-tutkimuksien mukaan suomalaisten terveydessä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Kokonaiskolesteroliarvojen nousu ja sen yhteys leipärasvan käyttöön oli ulostulon ja tiedotuksen kärki, mikä oli odotettaavakin.  Salttaajien määrä näyttää kääntyneen kasvuun, ja samalla diastolinen verenpaine on kohonnut. Se nyt tuskin ketään kiinnostaa, vaikka verenpaine tappaa WHO:n mukaan länsimaissa enemmän kuin korkea kolesteroli.

Mutta on jotakin hyvääkin tapahtunut. Suomalaiset ovat tehneet uniikin tempun. Lihomistrendiltä on taitettu niska! Ja jälleen kerran naiset ovat asialla.

Naiset näyttävät esimerkkiä

Suomalaisten painonkehitys

Nyt on päässyt käymään niin, että sitten vuoden 2007 suomalaismiehet eivät ole enää lihoneet ja naisilla on jopa havaittavissa suotuisaa painonkehitystä. Lihomispandemia (juu ei mikään epidemia) on pysähtynyt.

  • Naisten vyötärön ympärys on vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi
  • Myös niiden naisten osuus joilla BMI on yli 25 on vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi

Mikään BMI-ryhmä Finriski-tutkimukseen osallistuneista miehistä tai naisista ei ole lihonut aikavälillä 2007-2012 tilastollisesti merkitsevästi. Eikö tässä ole ilon aihetta, ja medialle tähän masennuksen kauteen pientä pilkettä? Tällaisten uutisten vastapainoksi.

Lähde: www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=31855

Mikä selittää kääntyneen trendin?

Miten on liikunnan laita? THL:n liikuntaa koskevassa tiedotteessa käy ilmi, että vapaa-ajanliikunta on vähentynyt naisten keskuudessa aikavälillä 2007-2012. Samaan aikaan työn fyysinen kuormittavuus tai hyöytyliikunta ei ole lisääntynyt.

Syyn täytynee siis löytyä ruokavaliosta, koska ne vähäisetkin reseptillä myydyt laihdutuslääkkeetkin ovat lähinnä saaneet myyntikieltoja aikavälillä 2007-2012 (Reductil 2010 ja Acomplia 2008). Alkoholin käyttö on lisääntynyt edelleen tällä aikavälillä. Jos ajatellaan ruokavaliossa tapahtuneita suuria muutoksia kansakunnan tasolla  aikavälillä 2007-2012, niin yksi ylitse muiden on … .

THL:n tiedotteissa on painoon liittyvä mielenkiintoinen havainto. Rasvan osuus kokonaisenergian saannista on  kasvanut naisilla vuosina 2007-2012 32 E %:sta 36 E %:iin (päätelty kuviosta 2).  Samanlainen trendi miehillä, mutta lievempi.

Havainto vahvistaa useiden viime vuonna toistettujen kyselytutkimuksien tulokset; kansakunta on vähentänyt höttöhiilareita. Rasvan osuus kokonaisenergiasta suurenee (kuvion 2 mukaisesti), vaikka rasvan saanti ei sinänsä (absoluuttisesti) olisi lisääntynytkään jos höttöhiilareita vähennetään. Ja kansa laihtuu?

Missään tiedotteessa ei mainita, että hiilihydraattien vähentämisellä olisi saattunut olla jotain myönteistä vaikutusta kansakunnan painonkehitykseen tai terveyteen muutoin.  Pitikö valita kahden viestin väliltä:  voi ja kolesteroli vs. höttöhiilarit ja painonkehitys? Helppo valinta.

Lopuksi

Suomessa niinkuin muuallakin kaivataan lihavuuden ehkäisytoimia. Yksi näistä toimista on THL:n Kansallinen lihavuusohjelma, joka lanseerattiin muutama viikko sitten. Vuonna 2019 sitten tiedetään, että onko nyt havaittu painotrendin muutos pysyvä. Lihavuusohjelma saa joka tapauksessa lentävän lähdön.

Elämää on virallisten ohjelmien ulkopuolellakin. Ihmiset ovat vähentäneet höttöhiilareiden määrää ihan muualta kuin viranomaisilta imemänsä tiedon perusteella. On syntynyt ehkä tahaton vaikutelma, että viranomaispuolella tätä kehitystä on pikemmin haluttu jarruttaa kuin vivuttaa (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).

Minua vaivaa, että muita tärkeitä tietoja suomalaisten ruokavaliosta ei tuoda yhtä räväkästi ja tasapuolisesti esille kuin tyydyttyneen rasvan saantia koskevia tietoja. Terveellisessä ruokavaliossa on kyse kokonaisuudesta, jossa useita tärkeitä palikoita. Kyllä. Yksi niistä on rasvojen laatu. Toinen on energiansaannin ja kulutuksen tasapaino, jota voi korjata mm. höttöhiilareita vähentämällä. Muita ainakin yhtä tärkeitä ovat mm. suola, kasvisten, hedelmien sekä marjojen määrä, pähkinöiden ja kala-maitotuoteiden painotus proteiiinin lähteenä lihavalmisteiden sijaan.

Minua kiinnostaisi kovasti tietää miten THL suhtautuu lihavalmisteisiin ja muihin tärkeisiin ruokavalion palikoihin. Mikä on THL:n virallinen painotus ruokavalion peruskulmakivien suhteen? Onko sitä olemassa?

Nythän käy eittämättä niin, että mielikuvaksi muodostuu, että laitoksella välitetään vain rasvan laadusta.  Se ei liene kuitenkaan aito tarkoitus.

PS. Jos rasvat kiinnostaa, voit vilkaista Patrik Borgin uutta blogikirjoitusta

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani

Myrksytuuli puhalsi THL:stä

Rasvojen varjossa lymyää kohonnut verenpaine

38 thoughts on “Suomalaisten painonnousu on pysähtynyt. THL tiedottaa”

  1. Näin lihavuustutkijan näkökulmasta lihavuuden pysähtyminen oli tervetullutta mutta ei mikään yllätys. Lihavuuden yleistyminen alkoi taittua jo välillä 2002-2007 ja tämä oli sille toiveikas mutta myös odotettu jatkumo. Ehkä siksikään siitä ei ole puhuttu – ainakin itse tunnistan ajatuksen ”näinhän sen vähän odotettiinkin menevän”.

    En usko, että väestötasolla erityisesti mikään selittää tätä hidastumista vaan vaikuttaa enemmänkin siltä mikä nähdään yksilötasolla. Kun joku menee pieleen, niin paino alkaa nousta hitaasti tasoittuakseen uuteen tasapainoon. Hommat alkoi menemään aika pieleen -80-90 luvulla, paino lähti nousuun, se alkoi tasoittua hiljalleen ja nyt se on pysähtynyt.

    Hyvä jos jokin on todella mennyt parempaan suuntaan kuten naisten vyötärö voisi indikoida. Ja toivottavasti se nähdään tulevissa analyyseissä. Mutta ei välttämäti nähdä koska se voi tulla myös syömisen ja liikkumisen ulkopuolelta.

  2. Aika montaa seikkaa Männistö kuvailee lihavuusepidemian selittäjäksi, en sitten tiedä ovatko uumoiluja vai aitoja selittäviä tekijöitä. Sen sijaan lihavuustrendissä tapahtunutta stoppia ei pahemmin selitellä tai spekukoida. Todetaan vain tähän tyylin ” Sen sijaan koko väestön painokäyrien kääntämisessä laskusuuntaan tarvitaan useiden eri tahojen yhteistyötä.”

    Ollaan oltu aika surutta julistamassa tai vähintään spekuloimassa, että kolesterolin nousu on ollut yksin karppauksen syytä, eikä esim. luomuilun, MOT-ohjelmien tai lukuisten kokkiohjelmien esimerkkien ”syytä”. Olisi kai reilunpelin hengen mukaista *edes herättää kysymys*, miten noin neljännestä osaa kansakunnasta koskettanut hiilareiden vähentäminen on saattanut näkyä BMI:ssä ja vyötärönympäryksessä? Toistuvat kyselytutkimukset näyttivät viime vuonna, että 5-10 % kansakunnasta karppaa, saman verran on karpannut ja ainakin 15 % on vähentänyt höttöhiilareiden käyttöä.

  3. Suhtaudun varauksella Finravinto-tutkimusten tuloksiin siitä, mitä ravintoaineita suomalainen sisuksiinsa syö.

    Suomen Lääkärilehden Finravinto 2007 –tutkimusta esittelevän artikkelin mukaan (Suomen Lääkärilehti 2008:33) Finravinto-tutkimuksessa lasketaan suomalaisten ravintoainesaannit seuraavasti: ”Kahden edellisen vuorokauden ruoankäyttöhaastattelu suoritettiin tietokoneavusteisena Kansanterveyslaitoksen omalla ohjelmistolla, tallennus- ja ravintolalaskelmaohjelma Finessillä, joka käyttää elintarvikkeiden koostumustietokantana kansallista Fineli-tietokantaa […] Ruokalajien reseptit perustuvat yleisimpiin suomalaisiin keittokirjoihin.”

    Tutkimus suoritetaan siten, että annetaan reilut 3000 Finelissä olevaa ruokaa ja kysytään mitä kahden edellisen vuorokauden aikana on syöty. Asian havainnollistamiseksi käytettiin annoskuvakirjaa ja astiamalleja. Nämä on selostettu em Lääkärilehden artikkelissa.

    Ruokien Finelin mukaiset ravintoarvot on siis laskettu ”yleisimpien suomalaisten keittokirjojen” mukaan. Jos haastateltava vastaa syöneensä lihapyöryköitä, niiden ravintoarvot lasketaan Finravinto-tutkimuksessa ”yleisimpien suomalaisten keittokirjojen” reseptien mukaan. Tutkimuksessa ei tule esiin se, että onkin syöty kaupan einespullia, joiden mukana saadut teolliset transrasvat siis jäävät tutkimuksessa piiloon.

    Voi-rypsiöljy-sekoitusten ja voin osuuksien kasvua en epäile, mutta puolivalmisteiden ja einesten osuuden jääminen piiloon arveluttaa.

    Samoin yli-, ali- ja virheraportointi haastattelumenetelmässä. Kysyin THL:stä miksi eivät käytä kauppojen asiakasrekistereitä ravitsemustutkimuksissaan. Sieltä vastattiin, että kaikki kansalaiset eivät käytä kauppojen etukortteja eikä niiden tiedoista selviä, miten paljon on syöty ja miten paljon heitetty roskiin. En ole vakuuttunut. Sitä paitsi etukorttien käyttäjien ostotietojen asemesta tai lisäksi voitaisiin käyttää kassatietoja: mitä ylipäätään ostetaan.

    1. Tottahan se on, että perheen sisäistä hävikkiä ei tiedetä, eikä sitä kuka perheenjäsenistä on syönyt mitäkin ruokalaskun summasta. Kyllä kaikenmaailman kyselytutkimuksissakin on ongelmansa. Pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa suomalaiset sanoivat syövänsä valkoista leipää 0,1 viipaletta päivässä, ja ruista muistaakseni n. 3. Leipätiedotus tietää tilastot ja toteaa että valkoista leipää kuluu enemmän kuin ruista. Ei ole täydellistä menetelmää.

      Tässä muuten ihan mielenkiintoinen kirjoitus aiheen vierestä Kuvalehdessä tällä viikolla. Siitä tuo Leipätiedotuksenkin kommentti.

      1. Sivuten SK:n juttua: tuotteita tuttavien luona maistaneina, en yhtään ihmettele että ”vähähiilihydraattiset leivät” jäivät poies valikoimista nopeasti.

        Vielä kun päästäisiin kevytjuustoista jne. eroon.

  4. Patrikille vielä, eikö nyt kuitenkin ole niin ettei poikkileikkauksen perusteella voi *ikinä* päätellä kausaalisuutta? Finravinto ja Finriski ovat poikkileikkauksia, tosin toistettuja sellaisia. Eli asiat jää aina osittain spekulatiivisiksi.

    Jotain tällaista toivoisin joskus näkeväni: ”Jes on vähintääkin ajattelemisen ja tutkiskelun arvoista miettiä olisiko viimeisen kahden vuoden suurimmalla ruokatrendillä, hiilihydraattien vähentämisellä, ollut jotakin tekemistä liikapainon pysähtymisen kanssa.”

    Mutta tosiaan poikkileikkaus on poikkileikkaus.

    1. Joo, eihän sitä koskaan saada tutkimuksellisesti selitettyä kausaalisesti. Lähinnä tarkoitin sitä, että nähtäisiin samaan aikaan jotain muutoksia elintavoissa jotka jollain realistisella tavalla voisivat selittää kuitenkin asiaa.

      Tuo toiveesi on tietysti mahdollinen ja varmaan monenkin miettimä – myös itseni. Näillä tiedoilla se ei vaan mielestäni ole selitysten edes kärkipäässä. Jos kasvisten lisäyksessä on iso hyppäys (lisäyshän on varmasti joka tapauksessa) sokerin saannissa lasku jne.., niin sitten tilanne muuttuu. Silloin vähähiilihydraattisuus on hyvin todennäköinen yksi selittäjä.

      Ja edelleen.. Kyseessä on pitemmältä lähtevä muutos ja moni tutkija sanoi jo 2007 että lihavuuden yleisyys alkaa taittua. Vähän eri datoissa nähdään ylipainon taittumista viimeisen 10 v aikana versus sitä aiemmin ja varsinkin naisilla – mm. äkkiseltään tämä, jossa näkyy naisilla laskun alku 2007 vaikka karppaus oli vielä aika piilossa:
      http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00316

      Karppaus VOI olla osa painonmuutosta väestötasolla, tulevat ruokatason muutokset kertoo siitä varmaan jos on. Mutta ei sen tarvitse olla mukana lainkaan selittämässä asiaa.

  5. Tuo 10 vuotta kylläkin sopisi Antti Heikkilän ulostuloon. Itelläkin tulee juuri tässä kuussa 10 vuotta vhh:lla täyteen.

    VHH-leivistä: Niissähän idea on, että tärkkelystä on korvattu gluteenilla eli viljaproteiinilla. Hyvin yleinen havainto karppifoorumilla tuntuu olevan, että vaikka tärkkelystä kartellaan, niin gluteeni on vielä huomattavasti hankalampi juttu. Eli kertakokeilun jälkeen hyvin moni sinällään viljaa jotenkin sietävä on siirtynyt perinteiseen hapanleipään. Syö sitä vain sitten sen verran vähemmän, että mahtuu omaan hiilari-ikkunaan. Myöskin, kun leivän syöminen on rajattua, niin makukysymykset korostuvat. Silloin sen pitää olla parasta!

  6. Eipä tarvitse olla kummoinen profeetta jos arvaa että jo vuoden sisällä saamme kuulla kuinka THL:n kansallinen lihavuusohjelma on saanut suomalaiset tervehtymään ja laihtumaan. Ei ole sattumaa että kyseinen ohjelma alkoi nopeassa tahdissa juuri nyt, heidän pitää ottaa kaikki hyöty irti käynnissä olevasta kansan tervehtymisestä. PK-projekti, osa 2.

    1. Ravintoon liittyy hurjasti ristiriitaista tietoa (kts. esim. ”Ristiriitainen luonne” kirjoitukseni). Jotkut sitten innostuvat tyydyttyneestä rasvasta, toiset suolasta, yhdet fruktoosista, kolmannet gluteenista, jne. Kaikille riittää pesänsä jos haluaa ja on sopivia intressejä.

      Minusta perusteet käyttää merisuolaa ovat olemattoman vähäiset ellei sitten puhuta jostain makutekijöistä 🙂 Mineraaleja siitä on vaikea saada merkittäviä määriä, natriumia ihan yhtä paljon ja jodia puuttuu (kilpirauhasen kannalta huono).

      Uskon siihen, että käytämme liikaa suolaa ja että suolalla on laajat vaikutukset elimistöön muuallekin kuin verenpaineeseen, kuten tässä suolan syntilista kirjoituksessa aika yksipuolisesti esittelin. Ja tiedän ja olen monesti todennut, että on ihmisiryhmiä, joille suolan vähentämisestä voi olla jonkinlaista haittaakin.

  7. Joskus vertailin noita eri suolojen mineraaleja, ja totesin että joku Himalajan ruususuola meni aivan yksiin olikohan Pirkan mineraalisuolan mineraalisuhteissa (siis puhun nyt natrium-kaliu-magnesium -suhteista, en oikein jaksa uskoa noiden mikrohivenien terveysvaikutuksiin niillä käyttömäärillä kuin suolaa käytetään). Mineraalisuolan maku on kuitenkin vähän lattea, ja taas perusjozzon kieltämättä köyhempi kuin näiden puhdistamattomien meri- ja vuorisuolojen.

    Sekoitin sitten kokeeksi puolet mineraalisuolaa ja puolet tavisjozzoa, ja maku on ällistyttävän lähellä himalajaa! Minä en siis huomaa eroa. Etuna on alennettu natrium, lisätty kalium ja mg, täysi jodilisä (sekä mineraalisuola että jozzo jodioituja) ja minun suuhuni aivan erinomainen maku -edulliseen hintaan.

  8. Kiitos! Minua hämmentää Finelin jodi. Ruokasuola jodioitu 2200 mcg, mineraalisuola keskiarvo 2100 ja merisuola jodioimaton 2000. Em. erot ovat mielestäni vähäisiä. Onkos prosessoidussa pöytäsuolassa 0 mcg? Paras jodin lähde lienee merilevät…,

    1. En ollut huomannut Finelin dataa jodista. Erikoista…en osaa muuta sanoa.

      1. Pöytäsuolaan (prosessoitu suola) pitää lisätä Suomessa jodia. Merisuolasta on ilmeisesti luontaisesti noinkin paljon. Finelin eniten/vähiten toiminnon mukaan parhaita lähteitä ovat merilevä, suolat (erilaiset), katkaravut, sushi, kala, mäti ja maito. Suomalaiset saavat myös viljasta jodia, koska siinä käytetään jodioitua suolaa. Maito on iso lähde Suomessa.

  9. THL on huolissaan karppauksesta, voin käytöstä ja kolesterolin lievästä noususta, mutta iloinen painon laskusta. Osataankohan siellä laskea 1+1 ? THL tästä kerää kuiteskin kunnian tavalla tai toisella. Onko THL finriskissä julkaissut tietoa mitä on tapahtunut ldl/hdl/trigly tasolla ? Siinä karppauksen ainakin pitäisi näkyä.

    1. FR07_HDL: 1,4369619610
      FR12_HDL: 1,48656804733728

      FR07_LDL: 3,15889467406992
      FR12_LDL: 3,19996217727347

      FR07_trigly: 1,43825644146936
      FR12_trigly: 1,38310979618672

      1. Toi tarkkuus on aika naurattavaa. Mutta voidaan siis sanoa, että:
        HDL nousi 0,05
        LDL nousi 0,04
        Triglyt laski 0,06
        -> kok.kol noussut, mutta suhteet parantuneet.

        Nämä viittaavat kaikki lievään hiilareiden vähentämiseen ja eläinperäiseen rasvan lisääntymiseen. Mitattiinko molemmat kesällä/talvella ?

      2. Missä Finriskin HDL- ja muut tulokset on julkaistu? Eli mistä Eevan luvut on peräisin?

  10. Muistelisin että tuota Finelin merisuolan jodipitoisuutta on joskus aiemminkin ihmetelty. Kovin korkealta se vaikuttaa verrattuna muihin lähteisiin. Näiden prosessoimattomien suolojen (meri- ja vuorisuolat) pitoisuudet ilmeisesti vaihtelevat hyvinkin paljon suolan alkuperän mukaan. Esim. joku merisuola on suorastaan harmaata väriltään. Levää?

    Tuon lähteen mukaan merisuolan jodipitoisuus on vähäpätöinen: http://en.wikipedia.org/wiki/Sea_salt

  11. Mielenkiintoisia nuo tarkemmat lipidilöydökset. Dramaattisimmat kokonaiskolesterolinousut löytyivät näköjään P-Pohjanmaalta/Kainuusta. Erityisesti naisilla. Sielläkö ne skarppaajat/karppaajat lymyää? Olisin veikannut eteläsuomalaisia kaupunnilaisia.

    1. Mutta onko noihin luottaminen? Ennenkuin on tieto mistä ovat peräisin nämä LDL/HDL -jakaumat niinhin on syytä suhtautua vähintäänkin varauksella.

  12. ”Nämä viittaavat kaikki lievään hiilareiden vähentämiseen ja eläinperäiseen rasvan lisääntymiseen.”

    Ei noista luvuista voi suoraan tuollaista päätellä. Aika moni muukin asia vaikuttaa HDL:n nousuun kuin eläinperäinen rasva ja/tai hiilareiden vähentäminen – samoin LDL:n nousuun voi olla useita selittäjiä.

    1. voihan olla että statiineja on jätetty pois…, mitatut ovat eri henkilöt…, mittausket tehty eri vuodenaikaan…, se voi olla voin käytön lisääminen kevytlevitteiden sijasta…, prosessoitujien tuotteiden vähentäminen….se oli vaan heitto, mistä THL on puhunut kovaan rintaääneen. Fakta on kuitenkin se, että parasta olisi triglyjä alas, LDL alas, HDL ylös.

    1. Niinpä näkyy. Mutta tuo ei auta vielä. Ihan hyvin voisi väittää että nuo on tekaistuja. Melkein toivoisi että ovat tekaistuja…

  13. Pahoittelen, että kommentoin arvioimatta tietojen luotettavuutta. Odotellaan siis julkaistuja tietoja, noiden perusteella on turha lähteä enempää spekuloimaan.

      1. Täytyypä hankkia pitkä paperi. Mutta HDL vaikuttaisi olevan äkkipäätä katsoen kohdallaan. Jos näin tosiaan on niin koknaiskolesterolin ja HDL:n suhde ei ole mennyt hunompaan suuntaa. Eikä siten sydän- ja verisuonitautiriskikään. Niinkuin kirjoitteletkin blogissasi.

  14. Tämä on tietenkin vain spekulointia, mutta painonnoususuhdanteen pysähtymistä voi osaltaan selittää myös vuosina 2003-2010 toteutettu D2D –hanke osana kansallista DEHKO-ohjelmaa. Silloin 5 sairaanhoitopiirin alueella tehtiin paljon erilaisia väestöön kohdistuvia interventioita, seulottiin tyypin2 diabeteksen sairastumisriskissä olevia henkilöitä ja annettiin riskiryhmäläisille elintapaohjausta ja käynnistettiin painonhallintaryhmiä, liikuntaryhmiä yms. Energiansaannin ja kulutuksen tasapainoa on voinut löytyä myös osittain tätä kautta, ei vain karppausboomin ansiosta höttöhiilareita vähentämällä.

    Luulisin, että D2D-interventioiden kohteena on voinut olla enemmän väkeä kuin karppaajia. D2D-hankkeen ravitsemusohjauksessa korostettiin energiansaannin maltillista vähentämistä ei vain huonojen hiilareiden osalta vaan kaikenlaisen liikasyömisen ja energiatiheiden ruokien osalta. Samalla kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisäämiseen sekä liikkumiseen kannustettiin. Energiansaantia ei valitettavasti voi kovin luotettavasti mitata noilla ravintotutkimuksilla ja tosiaan kuten Reijo hyvin tuo esiin energiaprosenttiosuudet eivät kerro esim. absoluuttisesta rasvan lisääntymisestä.

    1. Ihan hyvää spekulointia, Liisa. Hyvä, että tulee esille mitä on tapahtunut Suomessa aikavälillä.

  15. Mitä enemmän tietoa tihkuu THL:n tutkimuksesta, sitä oudompaan valoon THL:n ulostulot joutuvat.

    Toki on hyvä muistaa, että nämä HDL ja LDL arvot eivät ole tulleet viralliselta taholta, mutta jo senkin pitäisi pistää epäilyttämään, että näitä tietoja ei ole haluttu julkaista!
    Yhtälailla trigly arvot pitäisi olla mukana keskustelussa, koska nuo kolme arvoa varmasti löytyvät tutkimustuloksista.

    Vain sokea voi olla näkemättä, että THL:n tarkoitus on nimenomaan tuoda julki asioita, joiden he uskovat vaikuttavan laskevasti karppaamiseen ja tyydyttyneen rasvan käyttöön.

    On haluttu vetää suoria johtopäätöksiä siitä, että karppaus on syyllinen, kokonaiskolesterolin nousuun, mutta ei haluta edes spekuloida rasvan käytön ja karppaamisen positiivisilla vaikutuksilla. Mutkia vedetään suoriksi sillon kuin se parhaiten sopii, kun taas toisaalla ollaan hyvinkin kriittisiä ja analyyttisia.

    Mielestäni tässä on nyt jälleen nähtävissä se tuttu kaava, että tutkimuksista tuodaan esille vain osatotuuksia, sellaisia jotka edes jollakin tapaa tukevat heidän näkemyksiään.
    Muuten on vaikea ymmärtää miksi juuri vain kokonaikolesteroli tasot on nostettu esillä tästä tutkimuksesta.

    Toinen ulostulo taas toi pääasiassa esille tyydyttyneen rasvan käytön kasvun eikä muuta, vahingosssa sivulauseessa tuli paljastettua lihavuuden taittuminen. Tämä kyllä pistää hieman miettimään, että onko tässä takana tarkkaa laskelmointia, ensin vihjataan kolesteroli tasoista, sitten perään tyydyttyneen rasvan käytön kasvusta, ja muusta pysytään vaiti.

    Voi olla vainoharhaistakin, mutta eipä sovi olla liian sinisilmäinenkään.

  16. ”Sen lauluja laulat kenen LEIPÄÄ syöt”, sopii jotenkin niin hyvin tähän paikkaan….

    1. Nämä vihjailut suuntaan ja toiseen ovat niin tympeitä. Voisiko ne jättää pois ja keskittyä itse asiaan? Tuskinpa sinäkään haluat lukea ”Maitotiedotus/lihantuottajat/joku-muu sitä sun tätä ja karppaajat röhkii” tyylistä höpinää.

      1. Edellinen oli ehkä hieman provo, mutta osuu mun mielestä kyllä THL:n omaan suuhun ja THL vastaa suurelta osin tämän maan ravitsemussuosituksissa. En nyt puhu mistää leipätiedotuksesta, vaan THL:n omista suosituksista.

        THL suosittaa:

        Täysjyväviljavalmisteet kuuluvat joka päivään lähes joka aterialle. Sisällytä ruokavalioosi vähäsuolaista täysjyväleipää, erityisesti ruisleipää tai muita viljavalmisteita, kuten puuroa tai mysliä.

        Jos haluat syödä makeaa, valitse arkikäyttöön pullia sekä erilaisia hiivataikinapohjaisia piirakoita. Runsaasti kovaa piilorasvaa sisältäviä leivonnaisia, kuten keksejä, viinereitä, murotaikinaleivonnaisia ja lehtitaikinoista valmistettuja pasteijoita sekä uppopaistettuja piirakoita ei ole suositeltavaa syödä päivittäin.

        Viljavalmisteet ovat tärkeitä energian, hiilihydraattien ja proteiinin lähteitä. Täysjyväviljavalmisteet, etenkin ruisleipä ja täysjyväpuurot, ovat erinomaisia kuidun lähteitä ja sisältävät runsaasti B-vitamiineja sekä kivennäisaineita.

Comments are closed.