”Karppauksen terveysvaikutukset” luentoni

Pidin toissapäivänä toimittajille luennon karppauksesta. Luennon jälkeisissä tunnelmissa ja ajatuksissa lisäsin vielä muutaman uuden kuvan mukaan esitykseeni. Olen pyrkinyt keräämään tähän kuvasarjaan sen tiedon, mikä on mielestäni oleellista karppaukseen liittyen tänä päivänä. Arvatenkin kritiikkiä on odotettavissa 😉

Toivottavasti tästä löytyy jotain kiinnostavaa. Tähän diasarjaan on lisätty tekstiä erityisesti otsakkeisiin, jotta ajatuksesta saisi selvän ilman puhetta.

PS. Joko näitä Yleltä tämän karppaustarinan ?

 

Aiheeseen liittyen löydät useita kirjoituksiani sivustoltani esim. hakusanoilla ”vhh”, ”karppaus”, ”hiilihydraatti”, ”diabetes”, ”kolesteroli”

62 thoughts on “”Karppauksen terveysvaikutukset” luentoni”

  1. Nuo lautasmallit olivat lähempänä virallisia suosituksia kuin karppausta.
    Kaikki tuntemani karppaajat/paleodieetin noudattajat syövät hurjia määriä punaista lihaa. Onko näitä karppaajia olemassa jotka noudattaisivat esittelemääsi mallia karppauksesta?

    1. Olihan tuolla kalvoilla paras tämänhetkinen tieto suomalaisten kulutustottumuksista eli Valion teettämä kyselytutkimus oman kaveripiirin sijaan.

      Proteiinin tai lihan tarve ei karpatessa kasva mihinkäään. Se tuntuu olevan tosi yleinen väärinkäsitys esim. Mikael Fogelholmia myöten. Juju on siinä, että missä suhteessa energia otetaan hiilareista ja rasvoista.

  2. Pitääkö sitä ruisleipää ihan tosissaan aina joka paikkaan tunkea??!! Se nyt ainakin ei ole karppia jos sitä tässä haettiin. Mutta samaa mieltä olen, että pitkälle jalostetut lihatuotteet ja niiden lisäaineet / säilöntäaineet voivat olla suurempi haitta kuin pelkkä punainen liha,ja huom. siis muutkin lihat kuin punainen voivat olla pitkälle jalostettuja. Punaista lihaa ihmiskunta on aina syönyt, mutta nykymuotoista pekonia ei niinkään, tai broilerin hunajafilesuikaleita. Eikä kyllä siis tuota ruisleipääkään. Lihan määrä mulla ainakin on suurinpiirtein varmaan kuten ennen näitä ruokamuutoksiakin, eli aamupalalla jotain proteiinia, yleensä pari kananmunaa muodossa tai toisessa, lounaalla annos (noin 100- 150 g) lihaa, kalaa tai kanaa ja päivällisellä samoin, kasvisten kera.
    Mutta siis karppaus mulle tarkoittaa hiilarien karsimista JUURIKIN viljoista, perunasta ja erityisesti kaikki sokeri / lisätty sokeri on pois. Muuten paljon kasviksia, erityisesti maanpäällisenä kasvaneita, marjoja, satunnaisesti hedelmiä, pähkinöitä, joskus jotain siemeniä esim.salaatin lisukkeena. Toisaalta nykyisellään olen ollut myös ilman maitotuotteita, joka vielä vähentää hiilareiden kokonaismäärää, joiden poisto on mulla alkanut vasta vaikuttaa painoa pudottavasti. Ja suolistoa hellivästi.:)Lisäksi rasvat pitää olla mahd. luonnollisia, semmoisia, mitä ihmiskunta on syönyt jo enemmän kuin 50-vuoden testauksella, eli rypsiöljy ja margariinit pois, oliiviöljy, voi / ghee, kylmäpuristettu kookosöljy. Näitä tarvitaan riittävän energiamäärän saamiseksi, pelkillä kasviksillä ei pärjää.

    1. Viljaton: ”Lisäksi rasvat pitää olla mahd. luonnollisia”

      Entäs uraani? Luonnollista sekin. Eikös tuo ”luonnollisuus” ole jo perattu aika loppuun täällä blogimaailmassakin.

      ”Punaista lihaa ihmiskunta on aina syönyt”

      Tällä tarkoitetaan varmaankin miljoonien vuosien ajan? Rypsiöljy ei kelpaa kun sitä ei olla ”syöty yli 50 vuoden testauksella”. Voi kuitenkin kelpaa koska sitä on syöty parisen kymmentä vuotta pidempään. Meneekö se raja tuossa mainitsemassasi yli 50 vuoden testauksessa, vai mitkä ovat riittävän pitkään testattuja? Paleojengi on välillä kyllä tosi epäjohdonmukaista. (äh, siis ei tietenkään paleo, koska eihän se ole enää muodissa lokeroida itseään tiettyyn muottiin, vaan syödä vain ”luonnollisesti” 😉 )

  3. Jos todellisen karppauksen rajana on hiilareita < 20 E % niin siinä tapauksessa tutkittu tieto loppuu < 6 kuukauteen. Yhdessäkään yli 6 kk satunnaistetussa tutkimuksessa hiilareiden saanti ei ole ollut 20 E % tai vähemmän. Aina päädytään tasolle 30-45 E%. Mutta tutkimuksissa on ollut liikapainoisia keskivertokansalaisia, heiltä ei ole onnistunut tuon paremmin hiilarirajoituksen toteuttaminen pitkäaikaisesti. Ja Atkins.com kuten myös Atkinsin viimeinen kirja suosittaa vähäistä täysviljan käyttöä. Sekin on tuolla dioissa mukana, kuten tämä ärsyttävä ristiriita siitä mitä karppaus kullekin tarkoittaa. Ehkäpä voitaisiin lopettaa koko karppaustermin käyttö ja ruveta puhumaan vaikka hiilihydraattien leikkaamisesta. Kokenut inflaation muutenkin koko termi.

    1. Termi on kyllä melko ”raiskattu”. Ne jotka hyötyisivät esittelemästäsi ruokavaliosta saattavat karsastaa koko ajatusta järkevästä hiilihydraattien leikkaamisesta jos sitä kutsutaan karppaamiseksi. Karppaajille taas tulee paha mieli jos jotain ruokavaliota missä hiilarit ylittävät tuon 20 % E kutsutaan karppaamiseksi.

      Ruokavaliohan saattaisi saada suosiota jopa virallisella taholla, jos kirosanaa vhh tai karppaus ei mainita?

      1. ”Ruokavaliohan saattaisi saada suosiota jopa virallisella taholla, jos kirosanaa vhh tai karppaus ei mainita?”

        Tästä olen pitkälti samaa mieltä. Karppauksella on negatiivinen leima otsassa, joka estää sen että johtavassa asemassa olevat voisivat tulla vastaan muutaman askeleen.

  4. Uskon että hyvin harva karppaaja näkee sitä dieettinä, joka muodostuu lähes yksinomaan rasvaisista prosessoiduista lihatuotteista niinkuin välillä annetaan ymmärtää.

    Itsenäen useimmat ”karppaajat” tekevät tämän suuntaisia muutoksia ruokavalioonsa:

    Pääateria:

    peruna, riisi, pasta, viljat minimiin.
    Tilalle ensijaisesti kasviksia, vihanneksia + vähemmän hiilareita sisältäviä juureksia kuten esim. lanttu ja selleri.

    Välipala/aamupala/iltapala:

    korvataan leipä/puurot ym. viljatuotteet
    normaalirasvaisella jugurtilla/kanan munilla (joku hullu voi joskus vetää ehkä vähän pekoniakin:). Myös pähkinöitä ym. suositaan.

    Itselläni lihan syönti ei muuttunut miksikään kun karppausta testasin, jotenkin oli ihan luonnollista, että lautasella on aina ennenkin ollu lihaa plus jotain lisuketta, peruna korvautui tässä vaihdossa kasviksilla.

    Yleisesti ottaen myös suositaan ”luonnollisia” rasvoja. Eli voita, pähkinöitä, kookosöljyä, oliiviöljyä ja rasvaista kalaa. Toki ehkä uudempiakin tuulia puhaltelee, ja osa voi käyttää myös rypsiöljyä:) (mikäli ovat toipuneet/päässeet yli transrasva traumoista;)).

    Jos suomalaisista hiilari ”quruista” puhutaan, niin ainakin Antti Heikkilä on enemmän sitä mieltä, että hiilareita pitäisi korvata rasvoilla, lihan/proteiinin lisäämistä ei korosteta. Paleojengi käyttänee enemmän protskua(niittylihaa ym.) kun dumppaavat usein myös maidon.

    Itse en oikein tiedä mitä pitäisi tällä hetkellä ajatella esim. laadukkasta punaisesta lihasta. Joka suunnalta sitä ainakin yritetään ahdistaa nurkkaan se on varma:) Joskus mietityttää, että mitä löytyisi muista ruoka-aineista mikäli niitä tutkittaisiin samalla intensiivisyydellä. Hyvä esimerkki oli tämä taannoinen tutkimus, joka esitti, että lihansyönti nostaa TMAO tasoja ja sitä kautta lisää sydäntaudin riskiä.
    Chris MasterJohn kirjoitti tuosta studysta ihan mielenkiintoisen artikkelin: http://blog.cholesterol-and-health.com/2013/04/does-carnitine-from-red-meat-contribute.html

  5. Slaidi 17 oli kyl loistava! 😀

    Etenkin kun tulee mieleen vegetaristilääkäri Dean Ornishin keskustelu Shai ym. tutkimuksesta NEJM:n sivuilla:

    ”In the “Atkins diet” that was tested by Shai et al., the authors state that they counseled the study participants to choose vegetarian sources of fat and protein and to avoid trans fat. However, such a diet is not representative of the Atkins diet, which recommends bacon, butter, and brie, not fruits and vegetables. Why were the participants counseled to do this?”

    http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMc081747

    1. Tämä on hyvä osoitus siitä, että huippuasiantuntijatkaan eivät aina ole ajantasalla ja tuomitsevat väärin perustein. Dean Ornishin jos kenen luulisi tietävän nämä asiat.

  6. Reijo kirjoitti: ”Jos todellisen karppauksen rajana on hiilareita < 20 E % niin siinä tapauksessa tutkittu tieto loppuu < 6 kuukauteen.

    Tämä ei liene tutkimusmenetelmänsä puolesta ole ihan Reijon hakema tutkimus, mutta turhan usein kuitenkin unohdetaan:
    Low-carbohydrate diet in type 2 diabetes: stable improvement of bodyweight and glycemic control during 44 months follow-up, tutkijat Jörgen V Nielsen ja Eva A Jönsson.

    Olen samaa mieltä karppaus-termistä. En pidä siitä yhtään, ja pyrinkin käyttämään lyhennettä vhh, joka pitää sisällään pelkästään hiilihydraattien rajoittamisen eikä ota kantaa rasvaan.

  7. Reijo antaa diojensa saatesanoissa linkin Yle Femman Spotlightin ohjelmaan Frisk på fel sätt. Linkki vie tekstittämättömään versioon. Suomeksi tekstitettyyn pääsee tästä: Väärällä tavalla terve.

    Mietiskelin mikä sai minut itseni syyllistymään Spotlightin diabetesruokavaliodokumentin kritisoinnissa juuri siihen, mistä niin ankarasti soimaan virallisia valistajia: dialogista kieltäytymiseen sillä tavalla, että mitätöin vastapuolen kannanotot halveksimalla niitä.

    Paneuduin siis kuuntelemaan ohjelmassa haastatellutta ravitsemusterapeuttia sillä asenteella, että hän on asiaansa perehtynyt ammattilainen, joka vilpittömästi uskoo siihen mitä saarnaa, ihan samalla tavalla kuin minäkin uskon omaan saarnaani.

    Suuttumusta ja sen myötä halveksivan asenteen herättää se, että ihmisistä oletetaan vääriä asioita. Virallinen valistus lähtee siitä – tämä oli ohjelmassa haastatellun ravitsemusterapeutin lausuntojen sanoma, minkä voi tallenteelta tarkistaa -, että ihmiset eivät halua rajoittaa mielitekojaan eikä virallinen valistus sellaiseen voi neuvoa. Jos diabeetikko haluaa syödä makeata, hänen on saatava tehdä niin.

    Hyvä on, lähtekäämme siitä että se on sementtiin valettu virallinen doktriini, joka sopii demokraattiseen yhteiskuntaan.

    Sitä suuremmalla syyllä pitäisi yhtä lailla hyväksyä se, että on diabeetikkoja, jotka haluavat selvitä sairaudestaan mahdollisimman vähillä vaurioilla ja jotka kokevat vahvan, tarkkuutta vaativan ja usein tehottoman lääkityksen huonontavan elämänlaatuaan niin paljon, että mieluummin räätälöivät ruokavalionsa sairauden vaatimalla tavalla. Kaikki eivät ole edes ruoan herkullisuuden suhteen samalla kannalla kuin viralliset ravitsemusterapeutit ovat, vaan nauttivat runsaasta kala-ateriasta mehevän parsakaali-kukkakaalilisukkeen ja tomaattisalsan kera niin paljon, että eivät vaihtaisi sitä insuliinipiikkiin, jotta voisivat saman kalan kera syödä perunaa ja leipää, kahvin kera pullaa ja välipalaksi makeaa jogurttia.

    Ruotsin terveysviranomaiset ovat uusissa diabeetikon ravitsemussuosituksissaan antaneet eri dieettivaihtoehtoja, joista kahdessa rajoitetaan hiilihydraattien määrää. On outoa kuulla Suomen virallisten valistajien ilmoittavan, kuten he ohjelmassa tekivät, että Ruotsin ruokavaliosuositukset eivät nyt vain sovi suomalaisdiabeetikolle.

    1. Mistä diabetes tunnistaa kansallisuuden?

      Pitää muistaa ettei terveyspolitiikka ja tiede ole sama asia.

    2. Katselin itsekin tuon spotlightin.

      Aika pahasti särähti korvaan muutamat lauseet Eliina Arolta, joka sanoi kuitenkin näin:

      ”Kun insuliinia toimitetaan(=piikitetään) kehoon niin ei ole mitään ongelmaa syödä paljon hiilihyhdraatteja/sokeria”.

      Onkohan Aro ollenkaan tietoinen, ettei jatkuva insuliinin pumppaaminen diabeteekikolle ole lainkaan terveellistä.

      http://jcem.endojournals.org/content/early/2013/01/31/jc.2012-3042.abstract

      ”Syöminen ei ole lääkettä, karppauksen mukaan syöminen on jotain lääkettä.”

      No ei ole lääkettä ei. Miten pahasti pitää olla kujalla, että päästää suustaan tällasia, siis ihan oikeasti ? Onko nyt sitten herran jestas itse tarkoitus sitten syödä lääkkeitä ? (pahoittelut purkautumisesta:))

      Jotenkin tämä kuvastaa niin tätä terveydenhuollon ongelmaa yleensä, jos ollaan jotenkin sairaita niin lääkettä naamariin, ja kaikki sairaudet, nehän kroonisia ja niiden oireita voidaan hoitaa/vähentää lääkkeillä. Josko nyt joskus edes voitaisiin koittaa pureutua sairauden syihin ja katsoa voisiko sieltä löytä jotain.

      On myös erittäin vaikea ymmärtää sitä, että jos näille alan ”asiantuntijoille” lyödään kouraan tollasia tuloksia, mitä esimerkiksi tämän ohjelman diabetespotilaalla oli näyttää, niin miksei heidän aito kiinnostuksensa herää siitä ?
      ”hei tässähän vois olla jotain hyvää, johon kannattaisi perehtyä. Voiskohan muutkin saada tästä apua?”

      Ideaali maailmassa tutkijat/asiantuntijat haluavat löytää totuuden, ei väliä mikä se totuus sitten onkaan, mutta käytöntä tässä on aivan toinen. Niin moni asiantuntija jää aikaisempien uskomustensa vangiksi.

    3. Anna-Liisalle kiitos asiallisesta kommentista.

      Pari pointtia. Eliina Aron näkemys ei välttämättä edusta suurimman osan ravitsemusterapeuttien näkemystä, ihan kuten ei välttämättä minunkaan eri näkemykseni. Ei leimata ammattikuntaa yhden lausunnon tai edustajan perusteella. Diabtesliitossa töissä oleva henkilö tuskin voi kritisoida omia suosituksiaan. Se lienee päivän selvää.

      Se mikä on itseänikin harmittanut hiilihydraattikeskustelussa on vastapuolen halveksunta ja karsinointi. Ihan kuin kaikki karppaaajat olisivat vetäneet överit voilla jne. Kertaakaan en ole kuullut julkista kiitosta Suomen johtavalta ravitsemusasiantuntijajoukolta siitä, että kaappausilmiön myötä suomalaiset tekivät myös jotain hyvin, jopa edistivät terveyttään kun vähensivät huonojen hiilihydraattien käyttöä.

      Tämä on kuulematon lause, ja heijastaa minun mielessäni joko suuttumusta joitakin karppaajia (tai minun kaltaisia henkilöitä kohtaan) kohtaan, muiden yläpuolelle asettumista, oman edun tavoittelua tai todellista pelkoa sairastumisen lisääntymisestä Suomessa. Olipa syy näistä mikä tahansa, viestinnällisesti tällainen ylimielinen vaikutelma ei johda samaistumiseen, ei arvostuksen eikä luottamuksen lisääntymiseen. Tämä on autoritääristä viestintäpolitiikkaa menneiltä ajoilta ja johtaa vastakkainasettelun lisääntymiseen. Olisi nimittäin aivan mahdollista todeta esim.:

      ”Suomalaiset ovat hienosti ja aivan oikein vähentäneet raffinoitujen hiilihydraattien käyttöä, jolla on todennäköisesti edullisia vaikutuksia terveydelle. Erityisesti meitä täällä HLT:ssä ilahduttaa se, että tämä on tapahtunut ilman viranomaisten laajoja kampanjoita ikään kuin aktiivisten kansalaisten alulle panemana. Tällaista aloitteellisuutta kaipaamme lisää. Kuitenkin pidämme tärkeänä, että voin käyttöä vähennettäisiin ja kasviöljyjä suosittaisiin, jotta voitaisiin saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset sekä LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin, triglyseridiarvojen sekä verensokerin osalta. Olemme huolestuneita siitä, että LDL-kolesterolissa tapahtuneet muutokset heikentävät terveyttä. Toivomme kansalaisten kiinnittävän huomiota sekä rasvan että hiilihydraattien laatuun että määrään.

      Minua myös harmittaa sekin miten meitä ammatilaisia on karsinoitu liian samanlaisiksi laumasieluiksi. Juurikin meitä ravitsemusterapeutteja on parjattu kohtuuttomasti vaikka moni sallii ja jotkin jopa edistävät järkevää karppausta.

      1. ”Olipa syy näistä mikä tahansa, viestinnällisesti tällainen ylimielinen vaikutelma ei johda samaistumiseen, ei arvostuksen eikä luottamuksen lisääntymiseen. Tämä on autoritääristä viestintäpolitiikkaa menneiltä ajoilta ja johtaa vastakkainasettelun lisääntymiseen”

        Tästä Reijo kanssasi täysin samaa mieltä. Kokoajan tätä keskustelua on häirinnyt liian suuri vastakkainasettelu. Siinä mielessä tämä keskustelu muistuttaa kovasti politiikkaa, jossa kumpikaan osapuoli ei voi ikinä myöntää olevansa väärässä yhtään missään.

        Jostain tässä näin pätkän Mikael Fogelholmin haastettelusta, jossa hän purki huonoa oloaan siitä miten vihamielisesti, jotkin karppaajat ovat mm. häneen suhtautuneet. Tämä on kyllä epäilemättä ihan totta, eikä sitä sovi väheksyä, mutta samaan hengen vetoon on todettava, että asialla on kaksipuolta.

        On ihan ymmärrettävää, että ihmiset hermostuvat, jos ovat saaneet terveytensä hallintaan hiilareita vähentämällä, ja kun siitä iloitsee esimerkiksi lääkärissä, niin vihaiseksi siitä tulee jos lääkäri totetaa, että olet toiminut ihan päin persettä.

        Välillä karppaajia verrataan kasvissyöjiin, ja esitetään etteivät kasvissyöjät käy yhtä kuumana kuin karppaajat. Tämäkin pitää varmasti paikkansa, mutta empä muista koskaan kuulleeni Suomen johtavien asiantuntioiden suusta pahoja sanoja kasvissyöjistä. Ihmekös tuo sitten, jos ei suurta vastakkain asettelua synny.

  8. ” että ihmiset eivät halua rajoittaa mielitekojaan eikä virallinen valistus sellaiseen voi neuvoa”

    Mutta voiskos virallinen taho kertoa että miten verensokeri 2diabetikolla käyttäytyy makeiden mielitekojen jälkeen ja pitkällä aikavälilla kun niitä verensokereita pidetään ja käytetään ylhäällä vähän väliä (parin kolmen tunnin välein), esim. mitä huonossa hoitotasapainossa olevalle 2diabetikolle VOI seurata, mm. verisuoniston, silmien yms.osalta.

    Vaikka sitä sokeria elimistöstä lääkityksellä alennettaisiinkin, niin jotain kai sekin merkitsee, että se vs ensin nousee ylös? Ja sitten kemiallisesti alennetaan, joko metformiinilla tai myöhemmin jopa lisäinsuliinilla. . Ja jos on ins.resistentti, niin siinä tapauksessa nyt ainakaan ei lisäinsuliinista taida kovin paljon hyötyä olla, jos elimistö ei sitä osaa hyödyntää??Mutta siis että se potilaalle kerrottaisiin, että mitä siinä tapahtuu. Että olis edes mahdollisuus kaikkien tietää, että voi toimia toisinkin, jos vaikka joskus haluaisikin, toki on varmaan niitä jotka eivät halua luopua kahvipullistaan ja makeista jogurteistaan, mutta että ainakin tietäisivät miten tuo vs:n jatkuva heiluminen merkitsee.

    On siis mahdollista vältellä makeita juttuja, jokaisen oma valinta, ei ole mielestäni pakko noudattaa mitään ylhäältä annettua ohjetta Ja vältellä voi ylipäänsä sokeristuvia hiilihydraatteja, ei pelkästään sokeria, glukoosiksihan ne kaikki ns.hyvätkin hiilarit muuttuvat elimistössä, vai olenko jotenkin ymmärtänyt jotain väärin? Määrät on kumminkin aikas ratkaisevia, on eroa sillä syökä päivän mittaan 50 g hiilihydraattia (usealle aterialle jaoteltuna) vai 150 g vaikka vain yhdellä tai kahdella.

    Potilailla tulisi olla mahdollisuus itse päättää miten toimia, että VAIHTOEHTOJA on olemassa, ei pelkästään merkittävää lääkearsenaalia, joka mikä meidän yhteiskunnallekin tulee niin kovin kalliiksi. Jos vaikka vain osakin 2diabetikoista saisi kroppansa hoidettua vähilla hiilareilla kuin tuon ohjelman henkilö, niin sillä saataisiin kelan kustannuksia laskettua monta monta euroa. Puhumattakaan niistä mahdollisista lisäsairauksista mitä 2-diabeteksen kanssa jatkossa tulee, varsinkin jos vs pitkiä aikoja on yläkantissa.

    Hyvä kuvaus ”karppaamisesta” oli myös Someonella.

  9. blockquote-koodi ei toimi näissä kommenteissa, joten tässä äsken lähettämäni kommentti uudelleen muotoiltuna:

    Dia nro 28: Yksi laihtuu karppaamalla paremmin, toinen vähemmän rasvaisella

    Jari Ristiranta kertoi blogimerkinnössään Geenit voivat kertoa paremman laihdutusruokavalion amerikkalaisuutisesta, jonka mukaan

    45 prosentilla valkoisista amerikkalaisista on genotyyppi, jolle sopii paremmin vähähiilihydraattinen ruokavalio. Heillä on tavallisesta poikkeava insuliinivaste, ja elimistö varastoi hiilihydraatit helpommin rasvaksi.

    39 prosentilla on genotyyppi, jolle sopii paremmin vähärasvainen ruokavalio. Heidän suolistossaan rasva imeytyy tavallista tehokkaammin.

    Loput 16 prosenttia ovat kaikkein epäonnisimpia – heillä on molemmat genotyypit, joten he joutuvat painoa hallitakseen välttelemään sekä hiilihydraatteja että rasvoja.

    Tästä syystä toivoisikin, että koulukunnat – niin virallisterveellinen kuin karppajatkin – suhtautuisivat asioihin asiallisesti: eri yksilöillä toimivat eri menetelmät.

  10. Ihan asian vierestä, mutta tämän kalvosarjan herättämänä, että mikäs se olikaan se tämänhetkinen näyttö kolesterolin yhteydestä eri sairauksiin ja päätetapahtumiin? Jos nyt oikein luin niin eri meta-analyysien mukaan tyydyttynyt rasva sinänsä ei ole suoraan yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, punainen liha sen sijaan on. Mutta mitä jos puhutaan ihan puhtaasti kolesteroliarvoista, niistä mitä terveydenhoitajan vastaanotollakin mitataan?

  11. Vähän mennään aiheesta syrjään…noh Reijo päättää haittaako vai ei 🙂

    Kolesteroliarvot sinänsä on jo vähän eri asia kun tyydyttyneenrasvojen suhde sydän sairauksiin. Itse olen ymmärtänyt seuraavaa nykyisestä näytöstä:

    terveydenhoitajan vastaanotolla mitataan yleensä kokonais kolesteroli, HDL, LDL(laskennallinen) ja näistä arvoista parhaiten riskiä kuvaa TOTAL KOL:HDL KOL suhde, mitä matalampi sen parempi.

    Uudemmat tutkimukset joka tapauksessa viittaa selkeesti siihen, että itse kolesteroli konsentraation mittausta tarkempi riskin ennustaja on LDL partikkelien määrä, LDL-P. Eli ”veneiden määrä”, jotka kuljettavat kolesterolia lastia. Ehkä jopa vielä tarkempi ennustaja voi olla ApoA:ApoB suhde, joka kuvastaa sitä mikä on HDL ”veneiden” ja LDL ”veneiden” välinen suhde. Mitään näistä arvoista ei perinteisissä testeissä Suomessa mitata, huolimatta siitä, että nykytutkimuksn valossa tiedetään, että partikkelien määrä ei kulje läheskään käsi kädessä kolesteroli konsentraation kanssa, vaan itseasiassa ero muuttuu sitä suuremmaksi, mitä pahempi metabolinen oireyhtymä henkilöllä on.

    Se mitkä ruoka-aineet kasvattaa LDL partikkeleiden määrää eniten, on kait hieman avoinna, pahimpia on kait ainakin fruktoosi ja maissisiirappi. Siitä mikä tyydyttyneen rasvanvaikutus LDL-P:hen en osaa tarkemmin sanoa, ehkä joku muu osaa sanoa paremmin ?

  12. Tuo mainittu ohjelma on kyllä mielenkiintoinen. Olen itse täsmälleen samanlainen tapaus kuin ohjelmassa esiintyvä diabetespotilas. Ja meitä on varmaankin tähän mennessä tuhansia. Eikä vaan muutama yksittäistapaus, niin kuin Mikael Fogelholm väittää.

    Kyllä suututtaa tuone diabeteskeskuksen henkilön vastaus kaikkeen: ”Onhan meillä insuliinia, pumpatkaa vaan sitä kehoon, niin hyvin menee”. Nämä ohjeet tappavat diabeetikkoja ennen aikojaan, toivottavasti tämä henkilö on valmis ottamaan vastuun ohjeistaan, siinä vaiheessa kuin tämä hulluus selviää.

    1. ”Nämä ohjeet tappavat diabeetikkoja ennen aikojaan, toivottavasti tämä henkilö on valmis ottamaan vastuun ohjeistaan, siinä vaiheessa kuin tämä hulluus selviää.”

      Tappavatko? Tässä meta-analyysiä lyhytaikaisen insuliiniterapian positiivisista vaikutuksista

      http://bit.ly/13Qlh0e

      1. Kun keskustelu kääntyy lääkkeisiin, niin Mie:n kriittisyys katoaa 🙂 Mistäs se johtuu ?

        Mielestäni ei ole kovin yllättävää, jos insuliinin haitat eivät tule esiin lyhyellä aika välillä, pitkäaikainen käyttö tuo ongelmat esiin. Tsekkasitko linkkini ylempää ?

        varmuudeksi uusiksi : http://jcem.endojournals.org/content/early/2013/01/31/jc.2012-3042.abstract

        tässä yksi toinen study, joka antaa viitteitä siitä, että pitkään jatkunut insuliinin käyttö saatta lisätä riskiä virtsarakon syöpään.

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23024033

        Ymmärrän metformiinin käytön tyypin 2 diabeetikoilla paremmin, senhän on osoitettu parantavan solujen insuliinivastetta. Siitähän kuitenkin tyypin 2 diabeteksessä on kyse, insuliiniresistenssistä. Ylimääräisen insuliinin pumppaaminen sen sijaan ei edes kuulosta järkevältä, kun ei insuliinista varsinaisesti edes ole pulaaa, kyse on siitä ettei se tehoa kunnolla.

        Jään mielenkiinnolla odottelemaan löytyisikö Mieltä kerrankin jotain negatiivista sanottavaa lääkkeistä 🙂

      2. Mie kirjoitti:
        ”Tappavatko? Tässä meta-analyysiä lyhytaikaisen insuliiniterapian positiivisista vaikutuksista”

        Voidaan karkeasti jakaa kahteen: hyödylliset vaikutukset välittömästä veren sokerin alentamisesta isuliinilla ja haitalliset vaikutukset pitkässä juoksussa sen ylimääräsokerin ”isuliinin käskystä” muuntamisessa varastorasvaksi?

        Tämä jälkimmäinen mekansimi on oletettavasti ollut se joka on varmistanut ihmislajin säilymisen ” ravinnollisesti haasteellisten aikojen” yli?

        Järkevinhän olisi ettei sitä sokeripiikkiä muodostuisi ensinkään, kun nykyään meillä ei ole suurempaa käyttöä tälle tehokkalle varastorasvan muodostamiselle?

  13. Someone,

    joo, niinhän ne on, mutta monesti ihmisten mielissä ja puheissa yhdistyvät samaan kontekstiin tyylillä ”kovan rasvan käyttö nostaa kolesterolia mikä aiheuttaa sydänkohtauksia”. Tuosta kolesterolin yhteydestä sydäntauteihin esiintyy kuitenkin aika ajoin varsin kriittisiä puheenvuoroja, ja tutkimuksiakin, joten siksi halusin nyt itselleni selvittää tätä asiaa.

    Voisihan tässä toki olla jollekin asiantuntijalle blogin / vieraskirjoituksen paikka, ajantasainen kooste rasvojen vaikutuksista kolesteroliin ja kolesterolin vaikutuksista elimistöön. 🙂

    1. Ei voisi. 🙂 Tämä asia on kyllä täysin loppuunkaluttu somessa. Jos asia kiinnostaa – ja jos haluat nimenomaan blogosfäärin antia aiheesta – niin tsekkaa Jussi Riekin blogissaan julkaisema useampiosainen kolesterolikirjoitusten sarja.

      1. Eetu kirjoitti;
        ”Alan tutkijoilla ei ole mitään erimielisyyttä kolesterolin haitoista. Ja kuten Mie sanoi, se on melko loppuunkaluttu aihe.”

        Jos näin todella on niin ilmoittakaa toki ko, tutkijoille että aihe on loppuunkaluttu etteivät turhaan tuhlaa aikaansa.

        ”Tulehduksen osuus sydäntaudeissa vahvistui

        14.03.2012
        Uutispalvelu Duodecim
        Lancet-lehdessä on julkaistu kaksi tutkimusta, jotka ensimmäistä kertaa osoittavat mitkä tulehdusproteiinit vaikuttavat sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Pitkäkestoisen tulehdustilan on jo kauan tiedetty osallistuvan sydän- ja verisuonitautien syntyyn, mutta monista tutkimuksista huolimatta vaikutusta ei ole pitävästi liitetty mihinkään tiettyyn tulehdusaineeseen.

        Nyt raportoidut tulokset paikallistavat vaikutuksen tulehdusta välittävään interleukiini 6-reseptoriin (IL6R). Näin ollen lääkkeet, jotka kajoavat kyseiseen reseptoriin, voisivat ehkäistä sydän- ja verisuonitautien kehittymistä, tutkijat kirjoittavat. Tällaisia tulehduslääkkeitä käytetään nykyisellään nivelreuman hoidossa.

        Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia ja viittaavat IL6-reseptorin ja sydän- ja verisuonitautien yhteyden olevan syy-seurauksellinen. Jos tämä varmistuu lisätutkimuksissa, voi mekanismin avulla mahdollisesti ehkäistä sydänsairauksien kehittymistä. Tähän tähtääviä lääketutkimuksia on jo meneillään.

        Tutkimuksissa hyödynnettiin yhteensä yli 300 000 ihmisen geeni- ja terveystietoja, jotka oli kerätty yhteensä 120 eri tutkimuksessa. ”

        http://tinyurl.com/bqmsh8f

        Lainaan vielä Paulin tekstiä liitteestäsi:
        ”Tärkeintä näyttäisi olevan se, että syyllinen on mikä tahansa muu kuin lipoproteiinitasapainon häiriö. Tarjolla on mm. stressiä,bakteereita, viruksia, tulehdusta ja raudan yliannostusta.”

        Stressiin liittyvän indikaation liitinkin jo edellä…

  14. Laitetaan tämä, saattaa kiinnostaa monia?

    ”Meta-analyysien arvo ja mahdolliset heikkoudet tutkimustiedon arvioinnissa”

    ”Yhteenveto
    On huomioitava, että meta-analyysit ovat luonteeltaan retrospektiivisiä ja osa asiantuntijoista on sitä mieltä,
    että tästä syystä meta-analyysit ovat enemmän tutkimushypoteeseja luovia kuin niitä testaavia.
    Kuitenkin valtaosa tutkijoista pitää meta-analyysien todistusvoimaa interventioiden tehoa arvioitaessa hyvin
    suurena.”

    http://www.finnanest.fi/files/uusaro_meta.pdf

    1. Kyllä, meta-analyyseissäkin on puutteensa. Tuo retrospektiivisyyttä luonnetta koskava lause on käsittämätön ellei tuossa nimenomaan tarkoiteta retrospektiivisiä tutkimuksia. Itse nojaan *eteneviin* väestötutkimuksiin ja satunnaistettuihin jotka eivät juurikaan ole retrospektiivisiä vaan päinvastoin eteenpäin suuntautuvia.

      1. Joo, itse dokumentissa oli kyllä paljon asiaa ja hyviä huomioita meta-analyysin ongelmakohdista, mutta lopetus oli varsin heikko.

        Näissä ravitsemusasioissa ehkä keskeisin ongelma meta-analyysien suhteen on alkuperäistutkimusten heterogeenisyys ja siitä aiheutuvat ongelmat – ns. ”garbage in, garbage out”.

  15. Meta-analyysihän on vain niin hyvä kuin siihen mukaan otetut tutkimukset, ja jos aiheesta tehdään yleensä heikkolaatuisia tutkimuksia niin ei sieltä roskan seasta saa välttämättä meta-analyysilläkään järkeä esiin. Tämä näkyy hyvin tuolla lääketieteen puolella erityisesti ns. vaihtoehtohoitoja koskevissa tutkimuksissa. Jopa Cochrane tasolla on tehty meta-analyysejä joissa akupunktio näyttää vaikuttavalta hoidolta, kun taas parhaiten tehdyissä plasebokontrolloiduissa RTC sen vaikutus selvästi asettuu plaseboksi.

    http://www.sciencebasedmedicine.org/index.php/i-never-meta-analysis-i-really-like/

  16. ”Kaikki tuntemani karppaajat/paleodieetin noudattajat syövät hurjia määriä punaista lihaa. Onko näitä karppaajia olemassa jotka noudattaisivat esittelemääsi mallia karppauksesta?”

    o/ Ilmoittaudun.
    Syön paljon broileria, sehän ei ole punaista. Lisäksi syön juustoja, jugurttia, munia ja pähkinöitä. Saman verran menee sitä broileria kuin aiemminkin vähärasvaisella. Painokin on melkein samassa, vhh vei pari kiloa. Ja kolesteroli alle 4.

    Hyvät diat oli! Leipää en syö enää, kun se tekee vatsakipuja, mutta muuten voisin ruisleipää edelleen syödäkin.

  17. Hieno powerpointti. Kannattaa käydä MBA-kurssit 🙂

    Kommentteja: miten tutkimuksia voi edes verrata keskenään jos esimerkiksi tutkimuksessa ”virallisterveellistä” ruokavaliota noudattavat ovat pakotettu tutkimusaikana ravitsemusterapeuteille ”aivopesuun” ja ”karppaajille” on lätkäisty kirja käteen ilman minkäänlaista dieetin aikaista neuvontaa? Vai onko tarkoituskin lisätä valtion kustannuksia kouluttamalla ravitsemusterapeutti jokaista kansalaista kohti?

    Toinen asia ovat nuo kolesteroliasiat. Eikö ole ajat sitten osoitettu, että LDL on vain ”kuljetin”? Vaikka korkeampi LDL korreloisi sv-tauteihin, syynä voi olla sokeri tai vaikka stressi, ei rasvat, eikö niin?

    Karppaus terminä on kiitos THL:n prezneviläisen politiikan demonisoitu. Eikö pitäisi miettiä kuka kantaa vastuun siitä, että hyvä mahdollisuus laajempaan kansalaisten ruokavaliomuutokseen on hukattu? Puska tuskin tajuaa erota, mutta voisiko tulevissa THL:n yt-näytelmissä potkia pois edes ne, jotka ovat edesauttaneet kansanterveyden heikentämistä karppausta vastustamalla?

    Laatikainen voisi lisätä tulevaisuuden tutkimuksiin ja hienosti tehtyihin slideihin kaksi funktiota: stressitekijät (endokrinologian perusjutut selittäen) ja millaisella ruokavaliolla välttää eniten viimeisen 100-vuoden aikana kehiteltyjen lisäaineiden/teollisuusentyymeiden saantia. Tulos voi olla aika mielenkiintoinen. Sairauksiin korreloiden ja kausalisoiden.

    1. ”Hieno powerpointti. Kannattaa käydä MBA-kurssit 🙂 ” Heh, tämä oli hyvä veisto.

  18. Mä olen näissä ravintokeskusteluissa ennenkin ihmetellyt ja edelleen ihmettelen sitä, että miksi meille annetaan yhdet yhtäläiset suositukset joiden pitäisi päteä kaikille? Kuten tuosta spotlight videosta käy ilmi, ei diabeetikoille (sen paremmin ykkösille kuin kakkosillekaan) ole erikseen siihen sairauteen soviteltuja ruokavaliosuosituksia, on vain nämä yleiset suositukset ja sitten sillä lääkityksellä säädetään koko touhua. Eikä välttämättä ole ajateltu pitkäaikaisvaikutuksia, sekä korkealle pomppaavista vs:ta kuin mahd.lääkkeiden sivuvaikutuksista. On varmasti muitakin sairauksia, joissa ravinnolla on hyvin merkittävä osuus ja ne pitäisi sekä lääkärin, että myös ravinto-ohjaajan tai -terapeutin osata säätää YKSILÖLLISESTI potilaan mukaan. (mm. erilaiset allergiat, keliakia, tulehduselliset suolistosairaudet) Tuolla aiemmin joku manitsi meidän geneettisen perimän vaikutuksen esim. hiilarien ja rasvojen ”sietoon”. Näistä asioistakin alkaa varmasti olla niin paljon jo tutkimustietoa, että näistä voitais ihan aikuisten oikeesti alkaa käydä keskustelua että mikä todellakin sopii syötäväksi ylipainoon taipuvaiselle, 2-diabeetikoille tai vaikka paljon liikkuvalle, tai lapsille, vanhuksille, jotka eivät kenties itse enää pysty ruokaansa valmistamaan. Näitä ”ryhmiä” on paljonkin, mutta myös yksilön tasolle pitäisi pystyä ohjeita säätämään.

    Karppaus tai vaikka nämä nykyiset yleissuositukset eivät sovi kaikille, mutta suurin ongelma mielestäni on tällä hetkellä terveyden huollon liika ylimielisyys ja se että asiakasta/potilasta ei pidetä arvossaan, syyllistetään vähän kaikesta, tietämättä asiakkaan kaikkia taustoja ja vaikka tiedettäsiinkin, niin mitä sitten. Syyllistetään, että väärin teit. Sen sijaan, että oikeesti oltaisiin kiinnostuneita miten tästä mennään eteenpäin, ja mikä on asiakkaalle paras tähän elämäntilanteeseen sopiva ratkaisu mm. ruokavalion osalta. Itselläni kun keliakia aikoinaan todettiin, lääkäri antoi nipun gluteenittomien tuotteiden esitteitä, ja se oli sitten siinä. Onneksi oli jo tuolloin netti josta paljon on löytynyt asiaa. Myöhemmin olen oppinut mm.sen kuinka keliaakikko on suuremmassa riskissä 2-diabetekseen, mutta ihmekös tuo kun kaikki gluteenittomat tuotteet ovat melkein järjestään hiilarisempia kuin vastaavat tavalliset.

  19. Mie: Tappavatko?……

    Näitä tutkimuksia löytyy, ja löytyy tutkimuksia, jotka osoittavat päinvastaista. Minähän olen molempia kokeillut, lääkitysta joka johti tasaiseen painonlisäykseen ja veriarvojen huononemiseen, ja hiilihydraattirajoitteista ruokavalota, joka lyhyessä ajassa palautti veriarvot, verenpaineen ja painon normaaleiksi.

    Kysynkin nyt Mieltä: Mikä on potilaan kannalta parempi tulos. Se, että pystyy elämään ilman minkäänlaista lääkitysta, vai se, että joutuu käyttämään insuliinia, kolesterolilääkkeitä ja verenpainelääkkeitä jonkinlaisen tasapainon ylläpitämiseksi? Kaikella mainutulla lääkityksellähän on mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia, myös insuliinilla.

    1. ”Kysynkin nyt Mieltä: Mikä on potilaan kannalta parempi tulos. ”

      Nähdäkseni parempi hoitotulos ja siten parempi elämänlaatu.

      ”Se, että pystyy elämään ilman minkäänlaista lääkitysta, vai se, että joutuu käyttämään insuliinia, kolesterolilääkkeitä ja verenpainelääkkeitä jonkinlaisen tasapainon ylläpitämiseksi?”

      Perusoletushan näiden kaikkien kohdalla on yl. ottaen se, että ensin mennään eteenpäin elämäntapoja muuttamalla. Lääkitystä kuvioihin vasta sitten kun siihen on tarve.

      Hyvä homma, että löysit omalla kohdallasi toimivan ruokavalion.

  20. Jätän reply-toiminnon käyttämättä, koska tässä tulee vastausten lisäksi myös yleistä asiaa.

    Mika, Kolesterolin suhteen perusta on pysynyt ennallaan. Mukaan on toki tullut täydennystä, mutta niillä ei ole valtimotautien ennaltaehkäisyn kannalta juurikaan merkitystä. Kts. vaikkapa uudet dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukset, joista Reijokin taannoin kirjoitti.

    Kuten Mie mainitsi, olen kirjoittanut aiheesta melko kattavasti, ja lisää on vielä tulossa. En ole alan asiantuntija, mutta kirjoitukseni perustuvat keskeisesti lipidi- ja ateroskleroositutkijoiden materiaaliin. Tekstit ovat linjassa nykytietämyksen kanssa.

    Teksteistäni vielä sen verran, että karppauksen vaikutuksista sydän- ja verisuonitautien vaaraan voi olla montaa mieltä, ja siihen liittyvät johtopäätökseni ovat omiani. Ongelma on, kuten Reijokin on huomauttanut, että ”karppaus/VHH” terminä on tulkinnanvarainen.

    Itse näen asian niin, ettei karppausta kannata suositella, sillä mitä ”paremmin” (ts. vähähiilihydraattisemmin) karpataan, sitä epäterveellisempi ruokavalio on todennäköisesti tuloksena. Toisekseen, karppaukseen on liitetty ajatus ”luonnollisista rasvoista” – näin ollen voita pidetään terveellisenä (luonnollisena) ja kasviöljyjä epäterveellisenä (epäluonnollisena). Jos tälle ajattelulle annetaan jalansijaa, voi sillä olla (ja on todennäköisesti ollutkin) vaikutusta rasvojen käyttöön myös niiden keskuudessa, jotka eivät karppaa.

    Someone kysyi, ”Siitä mikä tyydyttyneen rasvanvaikutus LDL-P:hen en osaa tarkemmin sanoa, ehkä joku muu osaa sanoa paremmin ?”

    Tyydyttynyt rasva vähentää LDL-reseptorien määrää maksan pinnalla eli enemmän hiukkasia jää verenkiertoon.

    1. Jussi:

      ”Itse näen asian niin, ettei karppausta kannata suositella, sillä mitä ”paremmin” (ts. vähähiilihydraattisemmin) karpataan, sitä epäterveellisempi ruokavalio on todennäköisesti tuloksena.”

      En ole itsekään tietoinen siitä että mitä tiukempi hh-rajoitus, sitä suurempi etu, mutta kertoisitko mihin itse perustat sen että tästä seuraisi oletusarvoisesti/todennäköisesti epäterveellisempi ruokavalio?

      ”Toisekseen, karppaukseen on liitetty ajatus ”luonnollisista rasvoista” – näin ollen voita pidetään terveellisenä (luonnollisena) ja kasviöljyjä epäterveellisenä (epäluonnollisena). Jos tälle ajattelulle annetaan jalansijaa, voi sillä olla (ja on todennäköisesti ollutkin) vaikutusta rasvojen käyttöön myös niiden keskuudessa, jotka eivät karppaa.”

      Eikös tämä nyt ole vähän niinkuin ”guilt by association”? Toki vhh-ruokavalioihin liittyy nettimaailmassa – ja muuallakin – paljon kaikenlaista epämääräistä mytologiaa, mutta eihän tämä ole vierasta esim. kasvisruokavalioillekaan. Olisiko siis niitäkin syytä olla suosittelematta koskapa extreme-low-fat -porukan väitteistä löytyy paljon paikkaansapitämätöntä kamaa?

      Itse katsoisin, että vhh-ruokavalioita voi kyllä suositella tapauskohtaisesti, siinä missä monia muitakin. Yleispäteväksi suositukseksi niistä ei ole.

      1. voisiko tätä ajatella myös toisinpäin. Kuinka monesta HCLF tutkimuksesta on saatu hyviä tuloksia ? Eipä taida olla montakaan. Mun mielestä VHH on hyvä yhdestä asiasta: vähennettyjen hiilarien(riisi,pasta,peruna,leipä,sokeri) tilalle tulee enemmän kasviksia ja kukaan ei kait tätä asiaa vastusta.

      2. Mie, Kysyit että ”mihin itse perustat sen että tästä seuraisi oletusarvoisesti/todennäköisesti epäterveellisempi ruokavalio?” Olettamukseni perustuu siihen, että mitä enemmän hiilareiden saantia kiristetään, sitä enemmän eläinkunnan tuotteet painottuvat ruokavaliossa; ne kun ovat lähtökohtaisesti vähähiilihydraattisia. Vastavuoroisesti esim. hedelmien ja kokojyvän käyttö voi tarpeettomasti vähentyä.

        Eikös rasvamytologia (luonnolliset vs. epäluonnolliset) ole pitkälti sisäänrakennettu karppauksen perusrakenteisiin? Mediassa ja sitä myötä väestötasolla (esim. voin myynti, muutos rasva-arvoissa) kyse on ainakin ollut samasta ilmiöstä. Olet kyllä oikeassa, että legendoja löytyy jokaisen dieetin kohdalla. Kasvisruokavaliotahan en ole varsinaisesti suositellut, joten sen rinnastaminen tähän on sikäli tarpeetonta. Terveelliseen ruokavalioon mahtuu myös eläinkunnan tuotteita, vaikka painotus kannattaakin olla rehujen puolella. Mielestäni kardiologi Joel Kahn on tiivistänyt hyvin idean terveellisistä elämäntavoista, ruokavalio mukaanlukien.

  21. Karppauksen hyväksi puoleksi voisin myös mainita, että karppaajat usein rupeavat käyttämään huomattavasti tavallista monipuolisemmin ja runsaammin kasviksia ruokavaliossaan. Useinhan peruna, riisi, pasta yms. korvataan juuri kasviksilla. Tämä innoittaa kokeilemaan uusia juttuja ja sitä kautta monella on herännyt taas mielenkiinto ruuanlaittoa kohtaan, mikä on hienoa. Suomalaisten ruuanlaittotaito kun tuntuu nykyään olevan melko surkeaa suorastaan. Moni karppausta kokeileva on alkanut myös kiinnittämään entistä enemmän huomiota ruuan laatuun.

    Voisikohan runsas kasvisten syönti kumota osittain tyydyttyneen rasvan huonoja terveysvaikutuksia (jos niitä nyt sitten on)? Omasta kokemuksesta kyllä voin sanoa, että tuskin kukaan karppaaja syö pelkkää tyydyttynyttä rasvaa. Luultavasti kaikkien ruokavalioon kuuluu myös jokin kasviöljy. Rasvaisten maitotuotteiden rasva katsotaan usein myös huonoksi, mutta niitä tutkimuksia luettuani, ei runsaampi maitorasvan kulutus ole ollut yhteydessä huonompaan terveyteen. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavana käytänkin usein maitorasvoja, lihan kustannuksella.

    Erittäin harmillista on, että Suomessa ei haluta tutkia vhh-ruokavaliota ollenkaan. Olisihan se ikävää monien tahojen osalta, jos diabeetikot pääsisivätkin eroon 2-tyypin diabeteksesta ruokavalion avulla 😛

  22. ”Kun keskustelu kääntyy lääkkeisiin, niin Mie:n kriittisyys katoaa Mistäs se johtuu ?”

    Aika väsynyttä läppää, mutta saathan sinä toki yrittää.

    1. Huomioi kommenttini konteksti l. luepas aluksi vaikkapa se millaiseen viestiin vastasin. Insuliiniterapialla – kuten MILLÄ tahansa muullakin lääkehoidolla – on oma käyttökontekstinsa enkä jatka hirveästi innostua mututasoisesta ”lääke-tappaa” heitoista.

    Enkä jaksa myöskään innostua yrityksestäsi käydä keskustelua keskustelijoista itse asian sijaan.

    ”Tsekkasitko linkkini ylempää ?”

    2. Tutustu omiin viitteisiisi. Ensimmäisessä on kyse retrospektiivisestä kohortista. Tiedätkö mitä tämä merkitsee syy-seuraus -suhteen havainnoimisen kannalta? Tai tajuatko, että insuliiniterapiaan joutuminen ylipäätään korreloi vaikeamman tilanteen kanssa mistä sitten seuraa tämänkaltaisessa aineistossa … Niin, mitäpä siitä seuraakaan? Voin toki kertoa jos et tiedä.

    Jälkimmäisessä puolestaan pitkäaikaisten T2DM -potilaiden RR oli 1,63 ja insuliinia saavien (huomioi taas kerran se, että insuliiniterapiaan joutuminen on tyypillisempää T2DM:ää vaikeilla tapauksilla ja/tai pitempään poteneilla) tätä kauhian paljon korkeampi eli 1,64. Mitäpä katsot tämän kertovan?

    ”Ylimääräisen insuliinin pumppaaminen sen sijaan ei edes kuulosta järkevältä, kun ei insuliinista varsinaisesti edes ole pulaaa, kyse on siitä ettei se tehoa kunnolla.

    Sillä miltä hoito sinusta kuulostaa ei ole mitään merkitystä. Insuliiniresistenssin suhteen käy pitkällä aikavälillä helposti niin, että haima väsyy tuottaessaan insuliinia runsaammin kuin mitä terve elimistö vaatisi –> insuliinin tuotanto vähenee.

    Ylipäätään, insuliiniterapia astuu kuvioihin VASTA silloin kun elämäntapojen muutos ja muut lääkehoidot eivät enää riitä.

    1. Nyt on Mien ja Jussipussin ja muidenkin jutut karkaamassa käsistä. Olet heitellyt muutamia viestejä jo roskakoriin.

      Yritetään pitää tunteet aisoissa ja viestit asiallisina.

  23. ”Voidaan karkeasti jakaa kahteen: hyödylliset vaikutukset välittömästä veren sokerin alentamisesta isuliinilla ja haitalliset vaikutukset pitkässä juoksussa sen ylimääräsokerin ”isuliinin käskystä” muuntamisessa varastorasvaksi?”

    Sekoitat nyt ihan eri asioita.

    ”Tämä jälkimmäinen mekansimi on oletettavasti ollut se joka on varmistanut ihmislajin säilymisen ” ravinnollisesti haasteellisten aikojen” yli?”

    Kyky varastoida rasvaa? Epäilemättä.

    ”Järkevinhän olisi ettei sitä sokeripiikkiä muodostuisi ensinkään, kun nykyään meillä ei ole suurempaa käyttöä tälle tehokkalle varastorasvan muodostamiselle?”

    Tiedät kai, että keho varastoi rasvaa ihan ilman sen kummempia ”hiilareiden aiheuttamia insuliinipiikkejä” sun muita taubesilaisuuden hömppäjuttuja? ASP, anyone?

    1. Mie Kirjoitti:

      Tiedät kai, että keho varastoi rasvaa ihan ilman sen kummempia ”hiilareiden aiheuttamia insuliinipiikkejä” sun muita taubesilaisuuden hömppäjuttuja? ASP, anyone?

      Puhun/keskustelen kehon mekanismeista. Minua ei ravintokeskusteluiden luodut Jumalat kiinnosta.

      Tuo sinun vastaus oli asian sivuun viemistä.

  24. Jussi Riekki kirjoitti: ”Itse näen asian niin, ettei karppausta kannata suositella […]”

    Jussi, kovasti nyt olisi tarpeen tietää, miten sinä suhtaudut Spotlight-ohjelman kakkosdiabeetikkotapaukseen?

    Lähtökohtana ei nyt saisi olla se, että ”sehän on vain yksi tapaus”, koska näitä yksiä tapauksia on liian paljon jotta ne enää olisivat vain yksiä tapauksia. Kaiken lisäksi Spotlight-ilmiö (tarkoitan kakkosdiabeetikon sokeritasapainon kohenemista ja lääkkeiden tarpeen vähenemistä) tapahtuu lähestulkoon aina, kun kakkosdiabeetikko ryhtyy noudattamaan vhh-ruokavaliota. Ne kakkosdiabeetikot, joille vhh-ruokavaliosta EI ole apua, ovat poikkeuksia säännöstä.

    Vhh-ruokavalion koostumuksen voi tarkentaa. Reijon diassa nro 14 on oivallinen havainnollistus.

    1. Eikö ohjelmassakin todettu että samat hyödyt on saavutettavissa laihtumisella. Ei niinkään sillä miten laihduttaa. Potilaan ruokavaliosta ennen sairastumista ei taidettu mainita mitään? Nakkikioskiruoka ja muutama olut iltaisin ei todellakaan ole terveellistä. Mikä tahansa muutos parantaa terveyttä jos ruokavalio olisi niin retuperällä.
      Usein haukutaan virallisterveellistä lautasmallia vaikka ei edes olla koskaan jaksettu noudattaa sitä. Sitten siirrytään karppaukseen jossa on niin tiukat raamit, että syöminen pysyy hallinnassa ja laihdutaan. Virallista lautasmallia noudattamalla kukaan ei liho, se on varma.

      1. ”Eikö ohjelmassakin todettu että samat hyödyt on saavutettavissa laihtumisella.”

        No näinhän tuo diabetesliiton terapeutti sanoi, mutta ei ihan kaikkea kannata suorilta uskoa. Laihtuminen auttaa kyllä aina ei siinä mitään, mutta kun puhutaan metabolisesta oireyhtymästä(tai diabeteksesta) siihen kuuluu yleisesti ottaen matala HDL kolesteroli, korkeat triglyseridi arvot sekä korkea verensokeri.

        Näihin VHH dieetti puree erittäin hyvin. LDL kolesteroli voi toki nousta, jos kovasti käytetään tyydyttynyttä rasvaa(joka muuten nostaa HDL:ää), mutta kuten tässä ohjelmankin tapauksessa myös LDL oli laskenut(todennköisesti laihtumisen johdosta), joten all-in-all
        loistava parannus.

        Suurimäärä hiilareita ei ole hyvä idea, jos ongelmana on korkea verensokeri, matala hdl ja korkeat triglyt

  25. Kotimaasta:

    ”Long-term Mortality After 5-Year Multifactorial Primary Prevention of Cardiovascular Diseases in Middle-aged Men”

    Timo E. Strandberg, MD; Veikko V. Salomaa, MD; Vesa A. Naukkarinen, MD; Hannu T. Vanhanen, MD; Seppo J. Sarna, PhD; Tatu A. Miettinen, MD

    ”Conclusion. —These unexpected results may not question multifactorial prevention as such but do support the need for research on the selection and interaction(s) of methods used in the primary prevention of cardiovascular diseases.”

    http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=391550

    1. Olisi kiva saada näiden tutkimuskopipeistausten yhteen jotain omaa kontribuutiota. Kertoisitko miksi katsoit tämän olevan postaamisen arvoinen?

  26. Jussipussi:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20428172

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20668705

    Nämä seikat tukevat edelleen sitä, että ylimäärä kolesterolia on se mikä sitä tulehdusta aiheuttaa. Eikä toisinpäin, kuten joskus kuulee väitettävän. Valtimotauti on tulehdustauti mutta sen tulehduksen saa liikkeelle mm. kolesterolin ylimäärä suhteessa sen uloskuljetuskapasiteettiin. Noita kolesterolikiteitä voi ilmeisesti muodostua ihan LDL-hiukkasista mutta myös kuolevista vaahtosoluista, jotka ovat syöneet hapettunutta LDL:ää.

    (teksti ja linkit lainattu toiselta foorumilta olevasta keskustelusta)

    1. Eetu kirjoitti:
      ”Nämä seikat tukevat edelleen sitä, että ylimäärä kolesterolia on se mikä sitä tulehdusta aiheuttaa. Eikä toisinpäin, kuten joskus kuulee väitettävän.”

      Jos olet tämän asian näin mielessäsi päättänyt voisiko se silloin muuta ollakkaan?

      ”Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia ja viittaavat IL6-reseptorin ja sydän- ja verisuonitautien yhteyden olevan syy-seurauksellinen.”

      Turha tästä on enempää vääntää, aika näyttää.

  27. ”Enkä jaksa myöskään innostua yrityksestäsi käydä keskustelua keskustelijoista itse asian sijaan.”

    Joo, pysytään asiassa vaan. En nyt sen paremmin halunnutkaan lähteä vain sinusta keskustelemaan.

    ”2. Tutustu omiin viitteisiisi. Ensimmäisessä on kyse retrospektiivisestä kohortista.
    Tiedätkö mitä tämä merkitsee syy-seuraus -suhteen havainnoimisen kannalta?…”

    Noh oma viitteesi keskittyi vain lyhyt aikaisiin vaikutuksiin, mikä oli mielestäni harhaan johtavaa, koska haitat tulevat esille pidemmän käytön aikana.
    Parempaakin näyttöä voisi olla, mutta eipä se nyt kovin oudolta kuulostaa, että pitkittyneesti kohonneet insuliinitasot eivät olisi ihmiselle terveellisiä. En yritäkään esittää
    etteikö korkeat insuliinitasot olisi yleisestikin vaarallisia(piikillä tai ilman).

    ”Ylipäätään, insuliiniterapia astuu kuvioihin VASTA silloin kun elämäntapojen muutos ja muut lääkehoidot eivät enää riitä.”

    Tästä voi olla montaa mieltä, jos katsoo esimerkiksi tässä esillä ollutta videota, niin diabetesliiton ravistemusterapeutti piti yli 50-60% hiilihydraattimääriä
    hyvänä, koska siinä ei ole mitään ongelmaa kun toimitetaan insuliinia kehoon. Samalla vielä käsketään välttämään rasvaa, niin ei ihme jos insuliinia tarvitaan.
    Eli eipä kovasti kuulosta siltä, että tämä virallinen taho pyrkisi insuliinin piikitystä välttämään.

    Ja mitäpä ne elämäntapamuutokset on jota suositellaan ? Ei ole ihme, jos todella monen kohdalla joudutaan turvautumaan insuliiniin mikäli ruokavalio sisältää niin paljon hiilihydraatteja. Toki liikunta ja laihduttaminen parantaa
    insuliiniresistanssia, mutta tästä huolimatta monesti myös hiilihydraattien rajoittaminen olisi tarpeen, jottei insuliininia tarvittaisi niin herkästi.
    Se kun nyt vaan on niin että hiilarit sitä verensokeria eniten nostaa ja sitä varten insuliinia tarvitaan.

    ”Tai tajuatko, että insuliiniterapiaan joutuminen ylipäätään korreloi vaikeamman tilanteen kanssa mistä sitten seuraa tämänkaltaisessa aineistossa”

    Uskon(vaikka sinua ei uskomukseni kiinostakaan), että piikitetyn insuliinin haittavaikutukset ovat samat, kun sillä että insuliinitasot ovar pitkittyneesti korkealla insuliiniresistenssin vuoksi. Tästä pidemmällä aikavälillä seuraa sitten ei toivottuja seurannaisuuksia kuten esim. polyneuropatiaa. Tietenkään ei verensokeriakaan ei pitäisi päästä nousemaan liikaa ja tässä VHH erinomainen, ja
    mahdollistaa tasaisemman verensokerin kuin insuliinipiikitys.

    Mikäli VHH ja esim metformin ei riitä laskemaan verensokeria, niin silloin varmasti insuliinia tulee harkita. Tällöinkin pärjätään varmasti pienemmillä annoksilla.

    Yleisesti ottaen en yritä esittä, että VHH olisi se ainut oikea ruokavalio kaikille, mutta tyypin 2 diabeetikoilla siitä on kyllä hyötyä.

  28. Minkä ihmeen takia elimistö itsekin tuottaa kolesterolia jos se kerran on sille vaaraksi? Eikös kuitenkin niin ole, että kaikki syöty kolesteroli e i muutu kolesteroliksi elimistössä, vaan että maksa tuottaa sitä joka tapauksessa vaikka sitä ei ruoan mukana tulisikaan?

    1. Elimistö tuottaa itse myös glukoosia. Ja montaa muuta, jotka ovat liiallisina määrinä haitallisia.

  29. Uunituoretta:

    ”Effects of rye and whole wheat versus refined cereal foods on metabolic risk factors: A randomised controlled two-centre intervention study.

    Giacco R, Lappi J, Costabile G, Kolehmainen M, Schwab U, Landberg R, Uusitupa M, Poutanen K, Pacini G, Rivellese AA, Riccardi G, Mykkänen H.

    Clin Nutr. 2013 Feb 6

    CONCLUSIONS:
    Wholegrain cereal foods consumption compared with refined cereals for 12 weeks did not affect peripheral insulin sensitivity.”

  30. Ikävää, että keskustelu on mennyt näin riitaiseksi ja henkilökohtaisuuksiin kohdistuvaksi. Ravitsemustiede on vaikeaa niin kuin muukin tiede. Jätetään kenttä avoimeksi kaikille teorioille eikä kiihdytä toisten puheista.
    Elämäntyöni tutkijana tehneenä en jaksa näitä sekoiluja lukea. Toivottavasti ei tarvitse hylätä koko palstaa.

  31. Olen nyt jättänyt parin päivän aikana hyllylle useita edellä kinastelevien viestejä. Marjatta sanoi ehkä ääneen sen mitä moni on varmaan mielessään pyöritellyt.

    Marjatan viesti oli tavallaan piste iin päälle. Laitan vähäksi aikaa kommentoinnin tauolle, kun minulle ei ole mahdollisuutta aktiivisesti perata ja arvioida viestien sisältöä. Jääkööt tuonne näkyviin viestit mihin Marjatta viittaa.

Kommentointi on suljettu.