Näin kävi Itämeren ruokavalio -tutkimuksessa

Itämeren ruokavaliota koskenutta tutkimusta hehkuttiin keväällä. Seurasin kirjoittelua lehdistössä ja tutustuin tutkimukseen. Oheisessa diasarjassa pääasialliset havaintoni tutkimuksesta.

Minua tässä tutkimuksessa askarruttaa se, että kontrolliruokavaliota kutsutaan monissa tiedotteisssa tavanomaiseksi ruokavalioksi. Valkoiseen leipään ja pastaan, kalan välttelyyn ja voihin painottuvaa kontrolliruokavaliota ei mielestäni voi kutsua Suomessa tavanomaiseksi. Se ei ole nykyisin tavanomainen (vrt. Finravinto 2007 tai Pohjoismaisen ministeriöneuvoston tutkimus 2011) eikä se ole sitä ollut muinoinkaan. Koehenkilöt noudattivat omaa tavanomaista ruokavaliotaan aluksi neljä viikkoa ennen satunnaistamista,  mutta tätä ruokavaliota muutettiin valkoisen viljan, voin ja kalattomuuden suuntaan varsinaisella koejaksolla eli kontrolliruokavalion aikaan. Kaikki analyysit tehtiin kontrolliruokavalion ja Itämeren ruokavalion välillä.

Toinen asia mikä tässä tutkimuksessa askarruttaa on se, miten koehenkilöt kykenivät todella noudattamaan toisaalta Itämeren ruokavaliota ja toisaalta varsin epäterveellistä kontrolliruokavaliota.

Diat alla kertovat tarkemmin tämän tarinan.

17 thoughts on “Näin kävi Itämeren ruokavalio -tutkimuksessa”

  1. Hei! Kiitos asiallisesta lähestymisestäsi tärkeisiin aiheisiin. Kirjoitan itse parhaillaan ravitsemustieteen graduani työikäisten kokonaisruokavalioista ja hätkähdin tuota mainitsemaasi Pohjoismaisen ministeriöneuvoston tutkimusta vuodelta 2011 – en ole vielä itse siihen törmännyt, mutta se voisi arvatenkin olla minulle hyödyllinen lähdeviite. Mistähän mahtaa olla kyse? Olisin tosi kiitollinen avustasi!

    1. Saara, lisäsin sen nyt linkiksi tuohon tekstiini. Kyse on tästä: ”Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight
      First collection of data in all Nordic Countries 2011” Olen bloggauttanut tästä kyselytutkimuksesta aiemmin täällä.

  2. Tieteellisen tiedon uutisointi ei ole ongelmaton asia, kuten tästä sinun esitysestäsi hyvin voi tulkita. Tieteellisellä julkaisemisella ja ei-tieteellisellä uutisoinnilla on erilaisia tavoitteita ja julkaisukriteereitä. Tutkijan vastuulla on pitää huolta mahdollisuuksiensa mukaan uutisoitavan tiedon oikeellisuudesta. Toimitukselisia päätöksiä tehdään kuitenkin joskus myös tutkijan ulottumatomissa.
    Yliopiston oman tiedotteen toki soisi olevan linjassa tutkimustulosten kanssa!

    1. Jep, näissä asioissa ei koskaan päästä täydellisen puhtaaseen suoritukseen. Mutta tiukasti asiassa pysyminen eri tahoilla saattaisi vähentää turhaa vääntöä ja myllerrystä näistä asioista.

  3. Kokeellisen lääketieteen isä Claude Bernard kääntyisi haudassaan, jos näkisi tämän tasoista hypoteesin ”testausta”.. well, ravitsemus- ja kansanterveystieteessä kaikki on mahdollista 🙂

  4. Miksi voista meuhkataan niin tavattomasti nykyisin? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin margariinien kulutus on edelleen huomattavasti voita suurempaa. Viime vuosina voin myynnissä on varmaan tapahtunut kasvua, mutta ei se käsittääkseni edelleenkään mitään joka kotitalouden peruselintarviketta ole. Ei varsinkaan siten, että hirveitä määriä voita sisältävää ruokavaliota voitaisiin sanoa tavanomaiseksi 😀 😀

  5. Todella hyvä kooste.

    Median kirsikanpoimimisen ja tietämättömyyden nyt vielä joten kuten ymmärtää, mutta tutkijapuolelta tuo oli aika kyseenalaista toimintaa.

  6. Samanlainen yritys kontrolliruokavalion heikentämiseksi oli havaittavissa myös PREDIMEDissä: ei ruokatarvikkeiden jakoa, ei ryhmäohjausta alussa, ruokien suhteen rajoitusehdotuksia joita kontrolliryhmän noudattamassa AHAn mallissa ei ollut.

    En oikein innostu siitä, että tällaisiin pitää turvautua. Mitä enemmän tällaisia löytyy interventiosta, sitä vähemmän voimme päätellä itse ruokavalion toimivuudesta väestötason ohjeistuksen kannalta. Fokus siirtyy enemmänkin kohti monitekijäistä elämäntapainterventiota (neuvonta, ohjaus tms. käytännön toimet). Mikä ei sinällään ole huono juttu, mutta silloin testataan jo eri asiaa.

    1. Ei se kyllä ollut samanlainen yritys kontrolliruokavalion huonontamiseksi, vaikkakin olet oikeassa, että ryhmäsessioita ei ollut aluksi konrolleilla ja ilmaista ruokaa ei jaettu kontrolliryhmälle. Kontrolliryhmälle annettiin kuitenkin ohjeet noudattaa 2000-luvun alun AHA:n ohjeita, jotka oli mitä olivat. Tutkimuksen alussa ne oli Jenkeissä käytössä olleet ravitsemusuositukset.

      1. Puhutaankohan nyt Mien kanssa samasta asiasta? Kontrolliryhmä, jota nimitettiin ”Low fat” -ryhmäksi ja siihen kuului AHA:n ohjeistus,sisälsi myös suosituksen syödä vähärasvaista kalaa tai äyriäisiä vähintään kolmesti viikkossa kalaa. Kts. kuvaleikkeeni (taulukko 1 tutkimuksessa).

  7. Yksi mainio paikka, jossa voi käydä kritisoimassa tutkimuksia on pubpeer.com . Tutkimusartikkelin voi hakea hakutermin tai esim. DOI -koodin avulla ja sitten kirjoittaa kritiikkinsä. Tutkimusartikkelin kirjoittajat ja pieni joukko muita saman aihepiirin asiantuntijoita saavat ilmoituksen saapuneista kommenteista.

  8. Minkälaisen ajatuksen tällainen lause herättää? Minussa se herättää ensinnäkin kysymyksen kaupallisuudesta ja toisekseen minkälaiset ravintotieteelliset todisteet Uusitupa tästä väitteestään esittää? Lukijoiden pitäisi uskoa tämä vain sillä perusteella koska hän on professori?

    ”Uusitupa kertoo, että välimerellisen oliiviöljyn voi hyvin vaihtaa kilpailukykyiseen rypsiöljyyn.”

    http://tinyurl.com/pqdhewy

    1. Oliiviöljyn ja rypsiöljyn vertailu ei ole täysin ongelmatonta. Oliiviöljyssä ei ole merkittävästi omega-3 rasvahappoa eli ALA:aa, eikä linolihappoa kuin 10 % (vs 20 % rypsärissä), jotka ovat ihmiselle välttämättömiä. Savuamispiste (lämmönsietokyky) melkein yhtä hyvä rypsärillä (204 C) ja korkealaatuisella extra virgin oliiviöljyllä (207 C). Oliiviöljyn polyfenolit ovat edullisia ihmiselle, mutta niin lienevät myös rypsiöljyn vaikka asiaa on tutkittu vähemmän.

      Minusta rypsiöljy on mainio öljy, se tuottaa myös hiukan paremman kokonaisklesteroli/HDL-suhteen kuin oliiviöljy. Mensinkin meta-analyysi 2003.

      Rypsäristä on ilmestynyt äskettäin aika kattava kanadalainen kirjallisuuskatsaus, joka on ilmainen. Sen mukaan rypsiöljy näyttää ihan mainiolta rasvalta.

  9. Reijo,

    ”Kontrolliryhmä, jota nimitettiin ”Low fat” -ryhmäksi ja siihen kuului AHA:n ohjeistus,sisälsi myös suosituksen syödä vähärasvaista kalaa tai äyriäisiä vähintään kolmesti viikkossa kalaa. Kts. kuvaleikkeeni (taulukko 1 tutkimuksessa).”

    Juu, pahoittelen epäselvää ilmaisuani: kyse siis nimenomaan rasvaisesta kalasta. En itse löydä linkittämästäni AHA:n dokumentista painotusta nimenomaan vähärasvaiseen kalaan.

    Olisin kyllä edelleen epäluuloisena yksilönä taipuvainen pitämään tätä erottelua (Med & rasvainen kala, low fat & rasvaton kala) kyllä osaltaan samansuuntaisena yrityksenä kuin tuon Välimeren dieetin ”syökää vaaleaa leipää”.

    1. Juu ei AHA:n suosituksessa ole mitään vähärasvaisen kalan painotusta. Mutta Predimedin potilaat saivat ainakin ohjeet syödä vähintäänkin keskivertopöperöä ja riipivät kirkkaasti enemmän kasviksia, hedelmiä ja kalaa kuin keskivertosuomalainen tämän Ministeriöneuvoston tutkimuksen mukaan.

Comments are closed.