Tyydyttynyttä rasvaa sisältävät ruuat ja kuolleisuus

Olen aiemmin blogissani kirjoittanut eläinkunnan tuotteiden merkityksestä sairauksien ”puhkeamiselle” (ilmaantumiselle). Olen käynyt läpi kalaa, maitotaloustuotteita, ja lihaa. Uusi meta-analyysi valottaa asiaa sairauksiin kuolemisen osalta.

Kuvankaappaus 2013-9-3 kello 9.12.41

Uudessa 26 etenevää väestötutkimusta vuosilta 1952-2012 käsittäneessä meta-analyysissä analysoitiin tyydyttyneen rasvan lähteiden vaikutusta sydän- ja verisuonitauti-, syöpä- ja kokonaiskuolleisuuteen. Meta-analyysi käsitti 1,8 mlijoonan ihmisen aineiston. Mukana olleiden tutkimusten pituus oli 5-41 vuotta. Kokonaiskuolleisuus ilmoitettiin yhdeksässä tutkimuksessa, syöpäkuolleisuus viidessä tutkimuksessa ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus kahdessatoista tutkimuksessa.

Valitettavasti tämä artikkeli ei ole ilmaiseksi luettavissa. Ole kerännyt alla olevaan kuviin pääpointit.

En löydä tekstistä varmaa tietoa, mutta luulen maidon ja jogurtin olevan samassa luokassa ”maito”. Tuore punainen liha ja siipikarja on laskettu yhteen. Prosessoitu liha tarkoittaa makkaroita, savustettuja ja muuten käsiteltyjä leikkeleitä, pekonia, meetvurstia jne.

Kuvankaappaus 2013-9-2 kello 14.56.37

Kokonaiskuolleisuus:

  • Eniten lihaa käyttävillä on 17 % suurempi riski kuolla kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
  • Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 21 % suurempi riski kuolla kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
  • Maitotaloustuotteiden osalta tilastollisesti merkitseviä eroja ei havaittu

Kuvankaappaus 2013-9-2 kello 15.00.21
Syöpäkuolleisuus:

  • Eniten lihaa käyttävillä on 14 % suurempi riski kuolla syöpään kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
  • Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 13 % suurempi riski kuolla syöpään kuin vähiten käyttävällä väestön osalla
  • Maidon osalta ei havaittu yleistä vaikutusta syöpään
  • Juuston ja voin osalta ei löytynyt kriteerit täyttäviä eteneviä väestötutkimuksia

Kuvankaappaus 2013-9-2 kello 14.57.04
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus:

  • Eniten prosessoitua lihaa käyttävillä on 17 % suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin kuin vähiten käyttävällä väestönosalla
  • Maitotaloustuotteiden ja tuoreen lihan osalta ei ollut  tilastollisesti merkitseviä eroja
  • Voin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden yhteydestä ei löytynyt kriteerit täyttäviä eteneviä väestötutkimuksia

Vähän lihaa käyttävillä ei ongelmaa?

Länsimaissa käytämme lihavalmisteita liikaa. Suomalaisten punaisen lihan ja prosessoidun lihan yhteenlaskettu kulutus on n. 1,1 kiloa viikossa. Sen sijaan Aasiassa, jossa tuoreen lihan ja prosessoidun lihan käyttö on vähäisempää, etenevissä väestötutkimuksissa ei havaita yhteyttä lihan käytöllä ja kuolleisuudella sen paremmin syövän kuin sydänsairauksien suhteen (Lee et al. 2013, meta-analyysi).

Millä tämä selittyy?

Miksi liha ja lihajalosteet, vaan ei niinkään muut tyydyttyneen rasvan lähteet näyttäisi lyhentävän elinikää? Kirjoittajat pohdiskelevat tavalliseen tapaan hemiraudan, heterosyklisten amiinien ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osuutta, erilaisten tyydyttyneiden rasvahappojen suhteita ja viittaavat myös Kraussin työryhmän ”punainen liha ja karppaus” tutkimukseen.

Hemiraudan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin näyttäisi vahvistuvan jatkuvasti (Yang et al. 2013, meta-analyysi, White & Collison 2013 mekanismit), kuten kirjoittajatkin toteavat.

Yllättävää kyllä kirjoittajat eivät tunnu tietävän tai uskovan paljoakaan paistamisen aikana syntyvien AGE-tuotteiden (glykaation lopputuotteet) mahdollista osuutta vakavissa sairauksissa (Kellow & Savige 2013, meta-analyysi, White & Collison 2013 mekanismit). Analyysiissä ei ole myöskään mukana lihan äskettäin havaitut negatiiviset vaikutukset suoliston bakteereihin ja sitä kautta TMAO-välitteiseen ateroskleroosiin (Koistinen Heikki, pääkirjoitus Lääkärilehdessä 2013).

Vähällä jää myös pohdinta mahdollisista maitotaloustuotteiden myönteisistä terveysominaisuuksista, kuten vaikutus suoliston mikrobiflooraaan ja  ACE-estäjän tavoin vaikuttavat hapanmaitotuotteiden peptidit.

Lopuksi

Vaikuttaa vahvasti siltä, että sekä sairastumisen että kuolleisuuden suhteen prosessoidut lihavalmisteet ovat terveydelle epäedullisia monella tavoin. On toivottavaa, että kuva lihan ja lihavalmisteiden terveysvaikutuksista täydentyisi vielä ”lihan vaihtokauppa” -tutkimuksilla satunnaistetuissa asetelmissa.

Tämän meta-analyysin ulkopuolella oli kalan vaikutus kuolleisuuteen, koska se ei ole merkittävä tyydyttyneen rasvan lähde. Muissa meta-analyyseissä kalan runsaaseen käyttöön on liittynyt n. 20 % alhaisempi sepelvaltimotautikuolleisuus (Zheng et al. 2012). Yleisen syöpäkuolleisuuden suhteen on kalasta vaikea todeta mitään kattavaa, mutta ainakin eturauhassyövän ja rintasyövän suhteen kalasta näyttäisi olevan hyötyä (Szymanski et al. 2012, Zhang et al. 2013).

Lihan käytön vähentämiselle näyttäisi olevan aika paljon tieteellistä näyttöä. Niiden sijaan kannattaisi syödä entistä enemmän pähkinöitä, palkokasveja ja soijaa. Kala, äyriäiset ja maitotaloustuotteet ovat myös hyviä proteiinin lähteitä.

Lähde 

O’Sullivan T et al. Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis. Am J Public Health. 2013;103:e31-42

13 thoughts on “Tyydyttynyttä rasvaa sisältävät ruuat ja kuolleisuus”

  1. Kuten olen jonkun kerran maininnut, toivoisin kommentointiin vähemmän vinolua ja enemmän dialogin tyypistä ajatusten vaihtoa.Samaa mieltä ei tarvitse olla. Rajoitan nimimerkillä tehtyjen kommenttien määrän max kolmeen per kirjoitus. Tässä tarkempi selitys asiasta, jonka toimivuutta nyt kokeilen.

  2. Onko mitään tutkimuksia siitä, mitä lihakarjan ravinto vaikuttaa itse lihaan ja sitä kautta ihmisen terveyteen? Voisivatko karjan ravinnoksi kasvatetun rehun lannoitteet ja torjunta-aineet kertyä merkittävissä määrin lihakarjan lihaan? Entä eläinten kohtelu. Onko jatkuvassa stressissä eläneen eläimen lihassa merkitsevää eroa ei-stressaantuneen eläimen lihaan? Voisiko punaisen ja vaalean lihan erot tutkimuksissa selittyä sillä, että siipikarja elää lyhyemmän elämän ja siten ravinnosta tulevat haitta-aineet eivät ehdi kertyä elimistöön yhtä paljon kuin pidempään elävällä lihakarjalla?

    Minusta näin maallikkona tuntuu vähän uskomattomalta, jos liha sinällään olisi epäterveellistä ihmiselle, edes suurina määrinä.

    1. Lihakarjan ravinnon vaikutuksesta lihan vaikutukseen ihmisissä ei taida olla kovinkaan kummoisesta muuta kuin korkeintaan pohdintoja ja enintään lyhytkestoista riskimarkkerinäyttöä. Esim. lihan rasvahappokoostumukseen sillä varmaan on vaikutusta, mutta tämä ei näyttäisi olevan ainut potentiaalisesti ongelmallinen mekanismi runsaan lihansaannin suhteen. Stressin suhteen moni innokkaampi kokki puhuu sen vaikutuksesta makuun, mutta terveysvaikutuksille on vaikea keksiä mekanismia.

      Ja evolutiivinen perspektiivi (johon ilmeisesti viittaat lopussa) johtaa helposti harhaan. Valintaetu yhdessä kontekstissa ei kerro mitään toisen kontekstin haitoista.

      Teme, tässä tutkittiin nimenomaan safan roolia. Ei mufan ja pufan.

    2. Hyviä kysymyksiä ja mulla on huonoja vastauksia. Intuitiivisesti ajattelisi, että kasvutusaikaisilla tekijöillä on merkitystä. Näyttöä taitaa vielä olla aika vähän (kuten Mie alla toteaa), ja hemirauta, AGE-yhdisteet ja mikrobiotan muutokset liittynevät miten tahansa kasvatettuun nautaan/possuun.

      Mielenkiintoista kyllä on, että biisonin lisä näyttäisi selvästi naudan lihaa paremmalta sydän- ja verisuonitautitekijöiden suhteen. En tiedä millä nämä erot voivat selittyä.
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23602247

      1. Seuraavassa Kehittyvä Elintarvike -lehden tekstissä mainitaan muutamia tekijöitä, jotka voivat mahdollisesti selittää biisoninlihan paremmuuden verrattuna naudanlihaan: http://bit.ly/1ap6Zug.

        Tässä tutkimuksessa on käsitelty lihakarjan ravinnon vaikutusta lihan laatuun: http://bit.ly/dqYyMK.

        Maallikko kyseli ylempänä stressin vaikutuksesta eläimen lihaan. Löysin yhden aiheeseen liittyvän suomalaistutkimuksen: http://1.usa.gov/1666K33.

  3. kysymys on aika yksinkertaistettu, liha sisältää myös yksi- ja monityydyttyneitä rasvoja riippuen lihasta, pystytäänkö niistä löytämään erot juuri tyydyttyneen rasvan osalta tässä tutkimuksessa ?

    1. Tässä tutkittiin *ruokia* joista tyydyttynyt rasva on pääsääntöisesti lähtöisin. Tässä ei eroteltu onko tyydyttynyt rasva sinänsä haitallisempaa lihasta kun maidosta, vaikka tutkimuksen otsake siihen viittaa. Käytännössä tässä tutkitaan sitä, miten tyydyttyneen rasvan kantajaruoka (vehikkeli) ja sen ominaisuudet vaikuttaa kuolleisuuteen.

    1. Kananmunat näyttäisivät sydän-ja verisuonikuolleisuuden suhteen neutraaleilta. Syöpäkuolleisuuden suhteen en osaa sanoa mitään koostetietoa. Tyypin 2 diabetesriski saattaa hiukan lisääntyä. Ongelma on, että suureksi kananmunan kulutukseksi leimaantuu jo reilu kananmuna per päivä. Väestöissä ei ole riittävästi esim. 3 munaa päivässä tyyppejä jotta saataisiin kiinni todella suuren kananmunan käytön vaikutuksia.

      Meta-analyysi

  4. Onko Reijolla tai jollakin muulla tietoa, miten hyvin RCT näyttö tukee etenevissä väestötutkimuksissa ilmennyttä punaisenlihan epäterveellisyyttä ? Rasva vaihtokauppa RCT meta-analyysien tuloksista olen selvillä, mutta löytyykö paljon RCT:tä, jotka tutkii punaisen lihan yhteyttä syöpiin/sydäntautiin ja kokonaiskuolleisuuteen ?

    Sinällään taas mielenkiintoista, että liha erottuu muista tyydyttyneen rasvan lähteistä tässäkin meta-analyysissa.

  5. Välimeren ruokavaliomallilla tehdyt tutkimukset on mielestäni kovin näyttö (Oslo, Lyon, Predimed), vaikka ne koskevatkin kokonaista ruokavaliomallia, eikä pelkästään punaista lihaa.

    Lisäksi on munuaistaudeissa tehdyt surrogaattimarkeritutkimukset (3 kpl), tyyliin Vanessa de Mello. Ja lisäksi sitten vielä Kraussin punainen liha ja karppaus -tutkimukset (2 kpl), jotka jossain määrin puoltavat tätä. Lisäksi on tämä lohen vaihto tuoreeseen punaiseen lihan tutkimus, jossa HOMA-IR:llä arvioitu insuliinisensitiivisyys parani lohijaksolla (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19210857).

    Näitä kaikkia olen aiemmin käsitellyt blogissani. Satunnaistettujen tutkimuksien näyttöä saisi olla enemmän.

  6. Muutama kommentti on jäänyt hyllylle, kun ollut julistusta ja lonkalta heittämistä ilman perusteluja tai nimimerkillä liian pitkä. Kannattaa lukaista nuo sivun ylälaidasta löytyvät uudet kommentointiohjeistukset.

Comments are closed.