Mitä ihmettä? Fruktoosille hyväksyttiin terveysväittämä EU:ssa

Tämän päivän Hesari kertoo, että tiukasta tieteellisestä seulasta tunnettu EU:n ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt fruktoosille terveysväittämän:

”Consumption of foods containing fructose leads to a lower blood glucose rise compared to foods containing sucrose or glucose”

Asiasta kirjoitti esim. Guardian ja tviittejä päätökseen liittyen on lennellyt paljon. Toisin kuin Guardinin kirjoituksessaan väittää EFSA:n hyväksymän väittämän perusteella ei saa esittää, että fruktoosi olisi yleisesti terveellisempää kuin muut sokerit (glukoosi ja sakkaroosi). Teollisuus saa käyttää vain verensokeria koskevaa väitettä.

On totta, että fruktoosilla on alhaisempi verensokeria nostava vaikutus (GI-arvo on 19) kuin tavallisella sokerilla (GI-arvo 65) tai glukoosilla (GI-arvo 100). Tähän on kaksi syytä. Fruktoosi metaboloituu maksassa osittain suoraan rasvaksi muuttumatta ensiksi glukoosiksi (de novo lipogenesis, DNL). Glukoosi puolestaan on solujemme tarvitsema ensisijainen hiilihydraatti, jota myös mitataan verestä verensokerista puhuttaessa. Toinen syy on, että fruktoosi imeytyy huonommin ohutsuolessa kuin glukoosi. Osa fruktoosista päätyy paksusuoleen bakteerien fermentoitavaksi ja aiheuttaa vatsanpuruja. Siksi fruktoosi suurina annoksina suhteessa glukoosiin nähden (”in excess to glucose”) kuuluu herkkävatsaisilla IBS-potilailla rajoitettavien aineiden joukkoon (FODMAP-hiilari).

Fruktoosin metabolia poikkeaa suuresti glukoosin metaboliasta. Kts. www.pronutritionist.netmiten-hiilhydraatit-poikkeavat-toisistaan/

Suurin ongelma EFSA:n päätöksessä on sen kapea-alaisuus. Nykykäsityksen mukaan yhtä hyväksytty fakta on, että fruktoosi suurilla annoksilla (yli 80 g/pv) lisää useiden aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien, kuten rasvamaksan, kolesteroliaineenvaihduntahäiriön, lihomisen ja diabeteksen vaaraa. Pienet annokset fruktoosia voivat olla terapeuttisia, kun taas suuret haitallisia terveydelle.

Onneksi useat asiantuntijat ovat samantien kommentoineet päätöksen kapea-alaisuutta.

Emeritusprofessori Antti Aro (HS): ”Kokonaiskuva on hukassa”

Professori George Bray (Guardian): [Bray ] could see no rational reason for adding pure fructose to the diet. ”Assuming that it is correct that manufacturers can substitute up to 30% fructose for glucose or sucrose, it would be a very sad commentary on their review of the literature”

Professori Barry Popkin (Guardian): ”This claim is so narrow and it will confuse a whole lot of people,” he said. ”That’s what the industry does an awful lot of. People see it and think, ’ah maybe it’s healthy.”

Harmittava päätös kokonaisuuden valossa, joskin täysin tieteen valossa perusteltavissa vain sokeriarvoja tuijottaen. Todelliset vaikutukset nähdään vuoden 2014 jälkeen, jolloin päätös astuu voimaan. Keskivertokuluttajan on vaikea ymmärtää, että vaikka fruktoosi tekee verensokerin näkökulmasta hyvää, sillä on myös lieroja vaikutuksia terveydelle.

Suomalaiset saanevat  fruktoosia n. 25 grammaa sokerista/pv, koska sokerin käyttö on n. 50 gramman huippeilla (Finravinto 2007).  Päälle vielä hedelmien ja marjojen fruktoosi. Yksilöllistä vaihtelua on paljon; sokeristen tuotteiden kuten karkkien ja sokerilimun runsas käyttö nostaa eniten fruktoosin saantia.

Fruktoosia löytyy lisättynä juomista ja teollisista elintarvikkeista fruktoosin lisäksi nimillä (Lähde: Perspektiivi):

  • hedelmäsokeri, harvoin myös levuloosi
  • sokeri eli sakkaroosi (disakkaridi sis. glukoosi- ja fruktoosimolekyylin)
  • inverttisokeri (glukoosiksi ja fruktoosiksi pilkottu sakkaroosi)
  • glukoosi-fruktoosisiirappi, joskus myös isoglukoosi tai high fructose corn syrup

PS. Hunajassa ja agave-siirapissa on paljon fruktoosia (kts. esimerkiksi)

Lue tarkemmin fruktoosin ja sokerin vaikutuksista terveyteen aiemmista tämän vuotisista kirjoituksistani

Fruktoosi ja sairaudet

Lihavuus ja fruktoosi

Sokerin terveyshaitat suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan

 

12 thoughts on “Mitä ihmettä? Fruktoosille hyväksyttiin terveysväittämä EU:ssa”

  1. Tätä kapea-alaisuutta hämmästelen minä myös. Tosin terveysväittämien kapea-alaisuus yksin ei johda kuluttajia harhaan.Myös terveysväittämien käyttötapa voi olla kyseenalaista ja harhaanjohtavaa tuotemainonnassa. Esimerkiksi Olo-jogurttia mainostetaan kalsiumille hyväksytyllä terveysväittämällä: ”kalsium edistää ruuansulatusentsyymien normaalia toimintaa”. Kaikkiin maitotuotteisiin voitaisiin yhdistää tämä väittämä. Miksiköhän sitä käytetään vain Olo-jogurtista tähän tapaan: ” kätkee sisäänsä runsaasti kuitua ja kalsiumia, joka ylläpitää ruoansulatuksen normaalia toimintaa.”
    -Sori, että kommenttini meni vähän ohi aiheen, mutta terveysväittämät eivät nyt olekaan niin hyvä asia kuin ensin luultiin.

    1. Olen samaa mieltä, voi tulla vielä paljon hämmennystä. Lisäksi väittämiä ei tarvitse esittää juuri sellaisenaan, vaan sanamuotoja voi hieman mukailla. Pieni sanamuodon uudelleen muokkaus, sopiva kuvitus ja animaatio sekä kiva tarina. Ja näin saamme alkuperäisestä väittämästä aivan uuden mielikuvan. Edelleen tarvitaan aimo annos maalaisjärkeä ja medialukutaitoa.

      1. Peräänkuuluttaisin myös teollisuuden vastuuta ja harkintakykyä siinä, miten käyttävät sallittuja väitteitä. Nämä ovat aina vapaaehtoisia merkintöjä eli pakko niitä ei ole pakkauksiinsa painaa.

        Väiteasetus asettaa väitteiden käytön perusehdoiksi, ettei niillä saa johtaa kuluttajaa harhaan, ne eivät saa olla moniselitteisiä eikä niiden avulla saa kannustaa elintarvikkeen liialliseen kulutukseen tai sallia sitä (kohtuus kunniaan tässäkin ravitsemusasiassa :)). Vaikka nämä kohdat ovat varmasti käytännössä hankalia valvottavia, ne ovat kuitenkin yhtä lailla lain vaatimuksia ja teollisuuden tulee niitä noudattaa sallittujen väitteiden käytössä.

        EFSA:n tehtävähän ei ole päättää väitteiden hyväksymisestä; siellä tehdään ainoastaan arvio tieteellisestä näytöstä. Toki tämä sisältää arvion väitteen hyödyllisyydestä mutta tässä EFSA:n tulee olla johdonmukainen ja tasavertainen kaikkien ainesosien kanssa: jos ”verensokerin alhaisempi nousu” on hyödyllinen vaikutus ainesosalle x, se on sitä myös ainesosalle y. EFSA:n tieteellinen arvio on sitten työkalu päättäjille, jotka vastaavat lopullisesta väitteen hyväksymisestä, käytön ehdoista ja sanamuodosta. Karkeasti sanottuna EFSA:n tehtävä terveysväitteiden osalta on siis tehoarvio, päättäjien (komissio, parlamentti) tehtävä on riskiarvio. Ainesosien turvallisuuden arvioimiset EFSA:ssa ovat sitten jo eri prosesseja ja eri lainsäädäntöihin liittyviä.

  2. Aron kommentti osuu suoraan ytimeen.

    Kyllä tämä tällainen nyt nakertaa aika vahvasti näiden terveysväittämien mielekkyyttä/arvovaltaa ylipäätään.

  3. Hyvä artikkeli ja hyviä kommentteja! Olisiko tässä nyt käynyt niin, että elintarviketeollisuuden lobbaajat olisivat saaneet Brysselin käytävillä jonkinlaisen torjuntavoiton. He ilmeisesti ovat huomanneet voimistuneen sokerin vastaisen suuntauksen saavan jalansijaa ja ryhtyneet toimiin sitä vastaan. Vai mitä sanotte tästä reilun 4 minuutin mittaisesta videosta:
    http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=HMKbhbW-Y3c
    jonka on julkaissut sveitsiläinen pankki!? Mitä tekemistä pankilla on sokerin / terveyden kanssa? Arvauksia? No, kuvastaa kuitenkin kääntymässä olevaa mielipideilmastoa.

  4. no tää on terveystutkimuksien suurin dilemma. Kun mitataan kapean alan arvoja ja vaikutuksia jää kokonaiskuva vajaaksi. Ja tutkimuksen asettelulla voidaan sanoa ja todistaa hyvin laadukkaasti että esim. Fruktoosi ei nosta verensokeria nopeasti ja sopii sen takia esim. diabeetikoille.

  5. Jäi vaivaamaan tuon pankin motiivi asiassa. Kävin heidän sivuillaan ja löysin tämän, varsin laadukkaan PDF:n:
    https://publications.credit-suisse.com/tasks/render/file/index.cfm?fileid=780BF4A8-B3D1-13A0-D2514E21EFFB0479
    En kylläkään löytänyt pintapuolisella katsomisella selkeää motiivia. Lopun general disclaimer:in perusteella voisi arvata, että he ovat suunnanneet sijoituksiaan pois kehittyvien talouksien sokerin tuotannosta. Ehkä ovat tehneet analyysin ja haistaneet tuulen suunnan. Tuskin pankilla on pyyteetöntä tarkoitusperää tuollaisten asioiden esille tuomiseen. Pikemminkin he omilla julkaisuillaan pyrkivät antamaan lisää tuulta purjeisiin aavistamalleen muutokselle = vahvistavat omien sijoitustensa tuottopotentiaalia.

    1. Kyllä tällaisia ”corporate citizenship” ohjelmia on melkein kaikilla suurilla korporaatioilla. Ne on osa ns. yritysten yhteiskuntavastuuta, kriitikoiden mielestä ”health wash” ia, joskus ”green wash” ’ia jne.

      Hyvin tehty video, piti kiinnostuksen yllä.

  6. Moi Reijo! Kiitos tästä artikkelista! Luin linkkaamaasi EU-dokumenttia ja silmiini osui tämä:
    ”In order to bear the claim, glucose and/or sucrose should be replaced by fructose in sugar-sweetened foods or drinks so that the reduction in content of glucose and/or sucrose, in these foods or drinks, is at least 30 %.”
    Ei ole kysymys vain terveysväittämistä, vaan siitä että tällä avataan tie HFCS:n laajamittaiselle käytölle elintarvikkeissa! Tammikuussa 2014 tuo astuu jo voimaan ja saatte nähdä, että sen jälkeen lihavuus räjähtää käsiin myös Suomessa, kun virvoitusjuomien makeutus vaihtuu samaan kuin jenkeissä. Todella taitavasti lobattu! Ollaanko siellä EFSA:ssa oltu unten mailla vai mitä! Rikollista!

    1. Äläpäs enempää kiihdy 🙂

      Kyllä se sokerikin on yhtä pahaa kuin HFCS. Tavanomaisessa HFCS:ssä on fruktoosia 42-55 % prosenttia, vain harvoissa tapauksissa yli 55 % (niitäkin on). ”HFCS-55 is the most common form used in soft drinks, whereas HFCS-42 is more typically used in fruit-flavored drinks, confections, and baked goods.”

      Sokerissa on 50 % fruktoosia, hunajan hiilareista 45-65 % on fruktoosia ja monesti hyvänä pidetyn agave-siirapin hiilareista 55-90 % fruktoosia (ehkä jopa 90 %). Myrkkyjä nämä ei sentään ole mikään. Jos pelkkää fruktoosia taas tuijotetaan monien raakasuklaiden makeuttaja agave tässä pitäisi laittaa mustalle listalle.

      Moni vetelee myös hunajaa terveysruokana tietämättä korkeasta fruktoosipitoisuudesta.

      Fruktoosia ei tarvitse laittaa HFCS:nä juomiin. Tälläkin hetkellä käytetään fruktoosia juomien ja makeisten makeuttajana. HFCS:llä on huono maine jo nyt Euroopassakin, en oikein usko että se rantautuu laajasti. Enempi veikkaan että fruktoosilla makeutettuja juomia ja makeisia ilmestyy entistä enemmän. Se johtaa taas yhä useamman kohdalla vatsanpuruihin.

      Välttääkö muuten fruktoosi mahdollisen sokeriveron?

  7. Fruktoosi tai glukoosi, ei sillä ole mielestäni loppujen lopuksi merkitystä. Liika hiilihydraatteja on liika hiilihydraatteja, tuli ne sitten mistä tahansa, suklaapatukasta tai ruisleivästä. Näistä jälkimmäinen nostaa minulla verensokerit korkeammalle kuin ensimmäinen, ja jokainenhan vot tätä kokeilla ostamalla halvan sokerimittarin.
    USAssa pitkään asuneena tuli seurattua Dr. Oz ohjelmaa, joka on amerikkalaisille suunnattu terveysohjelma, josta sinänsä voi olla montaa mieltä. Dr OZ vannoi vähärasvaisen dieetin nimeen, ja haukkui mm. Taubesin maan rakoon. Nyt hän on yllättäen tekemässä täyskäännöksen:
    http://www.doctoroz.com/episode/do-carbs-cause-alzheimers

Comments are closed.