Vehnä vastaan ohra ja palkokasvit, uusi tutkimus

Vakiintunut käsitys taitaa olla, että veren kolesterolipitoisuutta lasketaan tyydyttyneen rasvan saantia vähentämällä. Täysjyväleivän ja -pastan osuutta painotetaan kyllä myös LDL-kolesterolin vähentämisessä esimerkiksi suomalaisessa Käypä Hoito -suosituksessa. Sen sijaan palkokasvit ja usein ohrakin jää hyvin vähälle huomiolle.

Uudessa ruotsalaisessa tutkimuksessa saatiin mielenkiintoista tietoa siitä, miten palkokasvien ja ohran käytön lisääminen vaikuttaa kolesteroliarvoihin suhteessa runsaaseen täysvehnän käyttöön. Siinä sivussa saatiin tietoa eri hiilihydraattien vaikutuksesta suoliston fermentaatioon (käymisprosessiin).

Menetelmät

  • 46 liikapainoista naista (ikä 50-72, BMI 25-33)
  • 4 viikon koejakso
  • Kaksi vertailuruokavaliota, vaihtovuorotutkimusasetelma, wash out 4-6 viikkoa
    • a) Kikherneitä (82 g/pv), ruskeita papuja (86 g/pv)  ja kokojyväohraa (58 g/pv) sekä ohrajyväleipää (216 g/pv), muuten tavanomainen sekaruokavalio
    • b) Täysjyvävehnää ja -aamiaismuroja runsaasti sisältänyt tavanomainen sekaruokavalio.
    • Molemmissa ruokavalioissa energiaa n. 2 100 kcal
      • Proteiinia 16 E %
      • Hiilareita 53 E %
      • Rasvaa 31 E % molemmissa ryhmissä
        • SFA  10 E % (a) ja 9 E  % (b)
        • PUFA 7 E % (a) ja 6 E % (b)
      • Kuitua  47 g/pv (a) ja 44 g/pv (b)
    • Neljännen viikon viimeisenä päivänä koehenkilöt söivät tutkimusruokavalion mukaisen illallisen ennen yöllistä paastoa ja aamun laboratoriokokeita
    • Ruokia ei jaettu ilmaiseksi, mutta kaikille annettiin yksityiskohtaiset ateriasuunnitelmat 14 päiväksi
    • Kokonaiskolesteroli lähtötilanteessa molemmissa ryhmissä n. 6,4 mmol/l

Tulokset

Kuvankaappaus 2013-11-28 kello 14.50.25

 

Edellä olevassa kuvassa on esitetty päätulokset. Lisäksi GGT väheni enemmän palkokasvi-ohra-ryhmässä. Samalla tavoin Framingham 10-vuotinen riski väheni enemmän palkakasvi-ohraryhmässä. Sen sijaan LDL- ja HDL-kolesterolin suhde pysyi muuttumattomana molemmissa ryhmissä. Triglyseridiarvoissa ei tapahtunut muutoksia kummassakaan ryhmässä. Myöskään CRP- tai insuliiniarvot ei muuttuneet merkitsevästi kummassakaan ryhmässä.

Tutkijoita kiinnosti myös suolistossa fermentoituvien hiilihydraattien määrä. Sitä arvioitiin hengityksen vedyn määrällä (vetyä syntyy suoliston bakteerien fermentoidessa sulamattomia hiilihydraatteja). Palkokasvi-ohra-ryhmässä suoliston fermentaatio lisääntyi hengityksestä mitatulla vedyllä arvioiden 2,35-kertaiseksi lähtötilanteeseen nähden (p<0,001). Vehnäryhmässä suoliston fermentaatio lisääntyi 1,34 -kertaiseksi, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ryhmien välillä oli ero hengityskaasun vedyn määrässä tutkimuksen lopussa (p=0,0072).

Pohdinta

Tässä tutkimus osoittaa, että veren LDL-kolesterolipitoisuutta saatetaan pystyä laskemaan myös erittäin runsaalla palkokasvien ja ohran käytöllä. Tulos on linjassa ns. portfolio-ruokavalion kanssa. Sen on osoitettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta n. 30 %. Portfolio-ruokavalion yksi keskeinen osa manteleiden, soijan ja hedelmien sekä kasvisten käytön ohella on runsas palkokasvien käyttö. Liukoinen kuitu vähentää eurooppalaisen dyslipidemia suosituksen mukaan LDL-kolesterolia. Liukoista kuitua on runsaasti ohrassa ja palkokasveissa.

Kumpaakaan tutkimusryhmää ei opastettu lisäämään kasviöljyjen, margariinin tai pähkinöiden käyttöä tai vähentämään tyydyttyneen rasvan käyttöä. Tyydyttyneen rasvan saanti oli kuitenkin tutkimusjakson aikana 9-10 E % molemmissa ryhmissä, joka on vähemmän kuin Ruotsissa keskimäärin naisilla. Siksi kaikkea kolesterolin vähentymistä ei voi laittaa runsaan kuidun saannin ja fermentoituvien hiilihydraattien piikkien.

Molemmat ryhmä saivat kaksinkertaisen määrän kuitua tavanomaiseen suomalaiseen saantiin verrattuna.

Haittapuolena tässä tutkimuksessa näyttää olevan, että sama palkokasvi-ohraruokavalio joka puri tehokkaammin LDL-kolesteroliin alensi valitettavasti myös hyvää HDL-kolesterolia enemmän kuin vehnäpainotteinen ruokavalio. Lopputulos olikin, että LDL/HDL-suhteessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Kokonaisuudessaan ruokavaliot näyttivät kolesteroliarvojen valossa yhtä hyviltä. Tutkijat kuitenkin toteavat aika rohkeasti:

”In conclusion, a specific barley/legume diet improves cardiometabolic risk-associated biomarkers in a healthy cohort, showing potential preventive value beyond that of a nutritionally well-designed regimen.

Ehkä tutkijoiden innostusta selittää sekin, että palkokasvi-ohraryhmässä diastolinen verenpaine laski enemmän (systolisessa ei eroa).

Tutkimuksessa havaittu lisääntynyt suoliston pörinä (fermentaatio, vety hengityksesssä) johti vain yhden koehenkilön kohdalla tutkimuksen keskeytykseen. Täysjyvävehnä aiheutti selvästi vähemmän suoliston fermentaatiota, ja saattaa siten olla paremmin siedetty kuin palkokasvit tai ohra herkempi vatsaisten kohdalla.

Lopuksi

Tämä tutkimus on hyvä osoitus siitä, että yhtä biokemiallista arvoa (kokonaiskolesteroli) tuijottaen jokin ruoka-aine saattaa näyttää hyvin terveellistä, mutta kokokuvassa sen vaikutukset jäävät sangen pieniksi. Merkittävien terveysetujen saavuttamiseksi ruokavalion kokonaisuus pitää olla monelta kohtaa kunnossa, yhtä nurkkaa viilaamalla ei päästä ratkaiseviin tuloksiin.

Jokatapauksessa palkokasvit ja ohra vaikutavat yhtä terveellisiltä kuin täysjyvävehnä. Uuden pohjoismaisen ravitsemussuosituksen mukaankin palkokasvien käyttöä suositetaan lisättäväksi. Uuden meta-analyysin mukaan palkokasvien runsaaseen käyttöön liittyy alhaisempi verenpaine (Jayalath et al. 2013 ).

Mielestäni palkokasvia sisältävien ruokien käytön lisääminen olisi monille suomalaisille terveyttä edistävä teko. Harva osaa niitä vielä käyttää. Monella on ruisleivän käyttö kyllä jo hallinnassa 🙂

Lähde

Tovar J, Nilsson A, Johansson M, Björck I. Combining functional features of whole-grain barley and legumes for dietary reduction of cardiometabolic risk: a randomised cross-over intervention in mature women. Br J Nutr. 2013 Sep 24:1-9.

5 thoughts on “Vehnä vastaan ohra ja palkokasvit, uusi tutkimus”

  1. Mielenkiintoinen oli tuo mainintasi, että CRP ei muuttunut kummassakaan ryhmässä. Portfolio-ruokavalionhan on todettu alentavan kolesterolin lisäksi CRP:täkin statiinilääkitykseen verrattavalla tavalla, mikä saattaa kiinnostaa erityisesti niitä lukijoita, jotka suhtautuvat skeptisesti kolesterolin alentamisen merkitykseen ja painottavat tulehduksen merkitystä:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15900306

    1. Näin on, portfolio ruokavaliolla on saatu CRP alas. Toisessa tämän saman ruotsalaisryhmän tutkimuksessa käytettiin portfolioruokavaliota täydennettynä vielä probiootilla, mustikoilla, rasvaisella kalalla ja kasvistanolimargariinilla. Tulos: CRP väheni 29 % ja LDL 34 %. Tutkittavat olivat kaiken lisäksi terveitä liikapainoisia.

  2. Vähän hirvittää tuo leivän määrä: kokojyväohraa (58 g/pv) sekä ohrajyväleipää (216 g/pv). Ei ihme ettei triglyt ja CRP ja paino laske. Vielä ihmettelen asetelmaa: Ohraleipää 216 g/pvä ! Sehän on jo järjetön määrä leipää, siis toki suositusten mukainen 6-9 leipää/pvä varmasti, mutta onko se eduksi ?

    Tossa toisessa CRP alentavassa tutkimuksessa omega6/omega3 suhde 1.9 (vertailuryhmä 3.8 mikä ei sekään ole huono), enemmän proteiinia, vähemmän HH, rasvaa sama määrä, mutta suurin osa MUFAA(Safa 6%,Mufa 13%, pufa 8% HUOM). Alkoholia pieni määrä sallittu ja liikuntaa kohtalaisesti, ja antioksidantit&probiootit kaupan päälle: painonpudotus -1.8%(vertailuryhmä -0.9% eli sama kuin yllä samoilla kaloreilla) ja triglyt ja CRP huomattavasti alempia -30%. Samoilla kaloreilla kuin viittamasi ohra-tutkimus.

    Aika pienillä eroilla pääsee parempaan lopputulokseen(Tosin 4 viikkoa on lyhyt aika…)

    1. Vai että leivän määrä hirvittää? Eikä painokaan laskenut? No olisiko syytä tutustua koeasetelmaan niin ehkäpä asia selkenisi?

      Ja mitä etuun tulee, niin Reijo taisi jo vastata siihen: etuja yhdessä keskeisessä riskimarkkerissa (LDL) tuli, mutta kokonaisuutena toki vain siinä määrin kuin voisi yhden muuttujan suhteen olettaa (esim. HDL-tason lasku ei ideaali lopputulos).

  3. Miksiköhän tässä tutkimuksessa ei mitattu kolesteroleja hienojakoisemmin? Samalla vaivalla olisi saatu tarkempaa tietoa. Ymmärrän, että toisten puolesta on paha vastata.

Comments are closed.